Aprillikuun aatokset

Meillä kun normisti herätty ekan kerran klo 02-03 välillä niin viime yönä alkoi ähisemiset 00.30 ja itse menin sänkyyn klo 22 :D kai alkaa olla pikkuhiljaa niin että maito ei nälkää pidä kauan poissa tolta yli 7kg mötköltä :D asteittain lyhentynyt nuo yösyöttövälit nyt viikon sisällä
 
Me aloitettiin tänään neidin kanssa sylisirkus:)
Neiti oli kaikista pienin ja ainut kuka nauroi ääneen ja jutteli kovasti, äidin rakas :Heartpink
Tykättiin kyllä :)
 
Tampereella on Sorin Sirkus, joka järjestää erilaista sirkustelu toimintaa kaikenikäisille. Sirkustunti sisältää paljon lauluja ja loruja ja temppuja turvallisesti oman äidin sylissä. Ja siellä on erilaisia välineitä myös ja kokeiltiin temppuja joita ei kotona ilman opastusta uskaltaisi kokeilla.
 
Täällä neiti nukkunut jonkin aikaa klo 22-23 lähtien ja herännyt yöllä syömään 3.30-5.00 aikoihin. Yleensä niin, että syöttöväli on ollut 6 tuntia kun se päivällä on nykyään aina 2 tuntia.. Ja toinen syöttöväli on yöllä ollut 3 tuntia tasan, mutta pari yötä mennyt alta kahden tunnin :O Ensimmäisenä sellaisena yönä heräsin ja nostin tytön sängystä (mies yleensä tulee lämmittämään maidon niin ei tyttö ehdi niin herätä).. Mies kysyi, että joko se syö.. Ajattelin unenpöpperössä, että normaali kolme tuntia on kulunut ja vastasin että tietysti joo.. (tyhmiä kyselee :wink) Kun itse vähän heräsi niin tuli todettua, että niin.. Eihän siitä ole edes kahta tuntia kun viimeksi hereillä oltiin :hungover:

Eilen illalla ajattelin, että yö menee täysin valvomiseksi kun tänään oli Tyksissä aika aamulla..Onneksi tyttö nukahti jo klo 21..Tyttö nukkuikin viiteen saakka, mutta sitten ei ollutkaan toivoakaan nukahtamisesta takaisin ja valvottiin reilu tunti.. 6.20 sain neidin takaisin unten maille ja heräsi taas 7.20 :shifty:

Ja nyt VIIMEINKIN keskiviikkona ph-mittaukseen.. Vaati 2x turhaa kahden vuorokauden Tyks reissua, kalliin yksityislääkärin lähetteen Tyksin erikoislääkärille ja kolme A4:sta vakuuttelua refluksin oireista.. Viimeinen siis refluksilapset sivustolta otettu seulontakaavake, johon sai hyvin täytettyä oireet ja kerrottua kirjallisena asiansa kun tuppaa suullisesta jäämään lääkäreiden muistiinpanoihin vain kaksi sanaa.. Puklu ja oksennus.. Ja taas haastattelu alkoi sillä, että "Tällä vauvalla on ongelmana pulauttelu" ..NO EI! :grumpy: Ongelmana tällä hetkellä josta yksityiselle mentiin on karmea itkuhuuto ja itsensä vääntäminen kun pitäisi syömään alkaa..
Onneksi sitten viimein oli lääkäri joka kuunteli meitäkin ja päästään siihen rekisteröintiin..
 
Pidettiin neidin kanssa mamma-vauva ystäville NOSH-vaatekutsut ja oli ihanaa nähdä ystäviä ja neitikin ihan innoissaan toisista vauvoista :Heartpink
 
Huonosta asiakaspalvelusta kurja mieli loppupäiväks.
Ärsyttää, ku myyjät arvioi asiakkaan varallisuuden ulkonäön perusteella. :sad001 Rattaiden ostamiset jäi sitte siihen. Britaxin rattaita esitteli ihan ok, kalliimman mallin kohdalla toisteli useampaan kertaan, et näissä on nää kalliimmat ilmakumitenkaat ja Emmaljungeja ei lähteny ees esittelemään. Eikä ollu kiireestä kyse!
Eihkei tässä nyt o ihan priimakunnossa, mut silti... No, ei o kyl eka kerta. Rastapään ikuinen ongelma. :|
 
Sumppi törmään samaan asiaan itsekkin kun kannan 10 tatuointia ja lävistykset koristaa kasvoja. Ei kaikkien äitien tarvii kulkea villaneuleessa ja tuoksua pullalta.:meh: En toki väheksy näitäkään äitejä, jokainen tyylillään.
Mutta kiva uutinen oli tänään että meidän pojalle syntyi kolmas serkku varhain tänä aamuna:)
 
Itse olen 21, ja tuntuu, että kaupassa "vanhemmat" äidit katsoo meitä perheenä jotenkin paheksuen välillä. Ilmeisesti ihmisten on vaikea ymmärtää, että ei kaikki nuoret rellestä baareissa..
 
Mä kans koin esikoisen ensimmäisinä vuosina saavani välillä arvostelevia katseita. Olin 19v mustatukkainen mustiinpukeutuva ja lävistyksiäkin muutama kasvoissa. Sukukaan ei ollut välttämättä sen ihmeellisempi, olen kuitenkin totaaliyksinhuoltaja kaiken lisäksi ja koulutkin oli/on vielä käymättä (on siksi, että vielä näillä vuosirenkailla pyrin yliopistoon). Ihan hyvin ollaan lopulta pärjätty, mutta vaikeuksiakin oli paljon.

Nykyään oonkin sellainen perustylsä perheenäiti, hiustenvärjäilyt jäi kolmisen vuotta sitten ja farkkuja löytyy sinisensävyissä ja paidoistakin löytyy vähän väriä. Ikääkin kohta 30. No, lävistykset sentään on säilyny. Huomaa kyllä selkeän eron miten ympäristö suhtautuu nyt ihan eri tavalla. Toisaalta en myöskään nyt välitä niin paljoa ympäristöstä kuin silloin, saatoin toki aikoinaan nähdä vain mitä pelkäsin näkeväni. Ja tällä kertaa suku odottaa että tulen tekemään lisää lapsia ja aika piankin koska oon avoliitossa.

Kyllä mä ainakin tunnustan välillä nuoren äidin nähdessäni miettiväni kuinkahan mahtaa pärjätä, mutta mun motiivit onkin omissa muistoissa. En paheksu vaan ennemminkin toivon, että on valmiimpi äidiksi kuin itse aikoinaan olin.
 
Muistan itsekin hyvin nuoreen äitiin kohdistuneet katseet esikoisen aikaan, itsekin olin silloin 21. Nyt "ongelma" onkin päinvastainen, kun ikää on melkein neljäkymmentä ja miehellä kymmenen vuotta enemmän. Varmaan luulevat, että vauva on isovanhempien kanssa liikkeellä. Mutta antaapa ihmisten ihmetellä kaikessa rauhassa. Ja oikeasti on ihanaa saada lapsia nuorena!
 
Itse olisin halunnut lapsen/lapset kymmenen vuotta sitten kun oli parikymppinen.. Sitten ajatteli, että viimeistää 25 vuotiaana.. Sitten, että haluaa sen ennenkuin täyttää 30 ja sitten raskaana ollessa ehti täyttää 31..

Mutta vaikka ikää on senkin verran niin kaikki luulee paljon nuoremmaksi ja saa sen mukaisia katseita kun tuon pikkutytön kanssa kulkee :eek: Silloin parikymppisenä meni hyvin teini-ikäisestä niin millaisia katseet silloin olisivatkaan olleet.. Itse tulee nuoria äitejä katsottua ehkä vähän kadehtien ja miettien, että itselläkin voisi olla hyvin jo kymmenen vuotias lapsi.. Ja tämä vauva voisi olla jonkun pikkusisko..
 
Mä taas usein mietin, että ihanaa kun vauva on vielä vauva ja koko lapsiaika on edessä eikä vielä ole teini-ikäinen - tai täysi-ikäinen, mikä sekin olisi mahdollista mun iällä. Ja ne lapset ei sitten olisi nykyisen miehen kanssa, koska ollaan oltu yhdessä nelisen vuotta. Ja oli kivaa olla yhdessä ilman lapsia, sai matkustaa ja harrastaa vapaammin. Toki jos kotona olis 17-vuotias, niin elämä olis aika vapaata, mutta ymmärtääkseni näistä vauvoista tulee teini-ikäisinä aika kalliita ylläpitää :grin
 
Mullakin oli haaveena, että lapset ois tehty ennen kuin täyttää 30 :) No, yksi ainakin tulee tehtyä myöhemmin (toivottavasti!).

Omalla kohdalla huomasin vasta siinä n. 25-vuotiaana, että silloin olisi ollut se aikaisin ikä tulla äidiksi. Sitä ennen oli ristiriitaisia tunteita äitiydestä, toisinaan kaikki oli ihan jees mut sit oli niitä vaikeampia hetkiä kun suunnilleen toivoi olevansa vielä lapseton jotta olis saanut elää toisenlaista nuoruutta. Muistot näistä tunteista saa mut usein nuoren äidin nähdessäni toivomaan, että hänellä on tasapainoisempi elämä kuin mulla oli aikoinaan. Ja onneks suurella osalla onkin! En sentään tarkoita, että koska itse olin hitaammin kypsyvää sorttia, niin luulisin ettei kukaan olisi alle 25-vuotiaana valmis vanhemmaksi. Mutta jos niitä lapsia on saanut ja huomaakin, ettei ihan vielä olisi ollut valmis vanhemmaksi, niin se tilanne voi olla todella kamala. Ja tabu...
 
:grin Monesti kanssa miettinyt, että tulee kallis tyttö vielä.. Onneksi ei kaikkea tätä nykyistä ollut tarjolla kun itse oli lapsi / teini.. Nyt jo tulee ostettua kaikenmaailman hömpötykset :grin

Toisaalta niin on samaa miettinyt, ettei ne lapset olisi nykyisen miehen kanssa kun yhdessä vasta sen kolme vuotta kohta.. Ja ne edelliset isäehdokkaat.. Ehkei heidän lapsensa äiti niin välttämättä haluaisi olla vaikka usein menee nyt hermo nykyiseenkin :rolleyes: Harmittaa kyllä toisaalta, ettei miehen kanssa tavattu aiemmin kun nyt nuo yhteiset menot ilman lapsia jäi niin vähäisiksi.. Mutta hyvä näinkin ja pieni tyttö vihdoin viimein tuhisee tuossa sängyssään :Heartpink

..ja onhan sitä tullut toisaalta oltua tyytyväinen, että se lapsi tuli nyt vasta kun itse oli sellainen kotirotta pitkään ja se "elämä" (se nuoren naisen vapaa elämä) tuli elettyä niin myöhään, etten kadu sitä kyllä, että sai olla ja mennä kun viimein tajusi mennä :grin
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top