Alkuoireita

Voi ainokaroliini, oli niin tuttua kirjoitusta. Ettet vaan oo käyny mun aivokopalla :-D
Mä en oo syöny viime aikoina ku mikropizzoja ja leipää. Todella terveellistä, mut minkäs teet, ku muuta ei oo saanu alas.

Mut kai tää tästä! :-) Viikot lisääntyy koko ajan.
 
Ainokaarina, anteeksi kun nauroin täällä. En mahtanut mitään.

Mulla on maailman ihanin mies, mutta nyt ottaa aivoon että se pääsee työkavereiden kanssa urheilemaan suoraan töistä ja sitten se tulee kuuden jälkeen kotiin kun mä oon ton esikoisen kanssa uupunut kotona. Ja se on muutenkin lisännyt liikuntaansa ja sitä kautta on pidempiä päiviä pois kotoa. En jaksaisi mitään, ja mies yrittää kannustaa, että kannattaisi mennä ulos, hänelläkin on voimaton olo jos on vaan sisällä. Mutta kun en jaksa!

Eli joo, ekassa raskaudessa ainoa mielialaoire oli liikuttuminen normaaliakin herkemmin. Nyt on v-käyrä ihan turhasta. Mutta kun väsyttää eikä saa nukkua (poika herää monta kertaa yössä syömään) ja päivällä yritän keksiä miten viihdyttää poikaa, joka ei ole nyt tyytyväinen mihinkään. Tai no on, hetken. Ja mä voisin nukkua 16 tuntia vuorokaudesta.
 
Oiskohan menkat alkamassa kuitenkin, lämmöt tuntuu hieman laskeneen.oikeestaan muita oireita ei enään oo kun tissikipu! :(
 
Olin kunnon nuhakuumeessa niin tippui kans pari kiloa ruokahaluttomuuden vuoksi, eli paino nyt vähemmän kuin ennen raskautta :D oireilusta ei oo ollut raskauden aikana tietoa. Yhden kerran hampaita pestessä ikenet vuoti verta. Ja hormonit nyt toki jyllää niin että oon itkuherkkä ja liikutun helposti ihanista asioista, huoh.
 
Sain nyt sitte ihan hirveen pääsäryn, varmaan tän stressin takia :S
 
Niin joo Ninni, sulla on huomenna ultra. Mä uskon, että kaikki on hyvin, toivotaan niin. Jos ei olen se on shokki, mutta jos on niin on ihana katsoa sitä pientä vatsassa. Sivuprofiili alkaa jo olla niin täydellinen, toivottavasti saatte hyviä kuvia mukaan.
 
KoBe sanoi:
Mulla on maailman ihanin mies, mutta nyt ottaa aivoon että se pääsee työkavereiden kanssa urheilemaan suoraan töistä ja sitten se tulee kuuden jälkeen kotiin kun mä oon ton esikoisen kanssa uupunut kotona. Ja se on muutenkin lisännyt liikuntaansa ja sitä kautta on pidempiä päiviä pois kotoa. En jaksaisi mitään, ja mies yrittää kannustaa, että kannattaisi mennä ulos, hänelläkin on voimaton olo jos on vaan sisällä. Mutta kun en jaksa!

Eli joo, ekassa raskaudessa ainoa mielialaoire oli liikuttuminen normaaliakin herkemmin. Nyt on v-käyrä ihan turhasta. Mutta kun väsyttää eikä saa nukkua (poika herää monta kertaa yössä syömään) ja päivällä yritän keksiä miten viihdyttää poikaa, joka ei ole nyt tyytyväinen mihinkään. Tai no on, hetken. Ja mä voisin nukkua 16 tuntia vuorokaudesta.
Click to expand...

Voi KoBe, tommosen miehen mä tierän, koska asun samanlaisen kanssa! Sama ääni kellossa: "Koita säki käydä vaikka pihalla, jos vaikka piristyt ja törkeen väsyksis oon minäki". JOO, mutta et taidakkaa kultamusukka ymmärtää kokemuksesta kuinka voimaa vievää tämän alivuokralaisen elättäminen ja kasvatus onkaan! EI VAAN JAKSA.

Mies on pesunkestävä puntti Pentti, harrastanut raudannostelua jo 14 vuotta ja se harrastus on iskostunut sille niin lujaan. Onneksi hälle nykyisin ei ole enää PAKKO päästä 4 kertaa/vkossa salille, vaan on tyytynyt kolmeen kertaan, koska esikoinen vie aikaa ja mun koulu/työt. Ei vaan piisaa vuorokaudessa tunnit ja koska äiti ei ole mikään yliolento. Vaikka usein niin luullaan.
Jännällä odotan kun tämä uusin putkahtaa maailmaan ja olen valmistellut miästä ajatukseen että vastaan voi tulla väh. vuoden salipaussi. Se on hyvin pieni osa koko elämästä ja kun kyse on kuitenkin omista lapsista, niin en näe siinä liikaa vaatimusta jos omistaa kriittisimpien aikojen yli enemmän aikaa perheelleen harratusten sijaan. Muuten tämä laiva uppoaa.

Tsemppiä ja voimia KoBe! :Heartpink koita keskustella henkeviä miehes kanssa koita saada tajuamaan, että nyt sä tarvit sitä enemmän kuin koskaan. Niin meilläkin oli pakko nostaa kissa pöydälle, kun iskä saa harrastaa, mutta äippä ei. Mut ennenkaikkea sen takia, koska alkoi olla virta akussa jo himpun liian vähissä.
 
Hei oliks se oireettomuus nyt ihan normaalia... Mulla KAIKKI oireet hävinny kokonaan.. Mua alko kauheesti pelottaa :( Ja viel ku lueskelin kaikkia keskenmenotarinoita ym siitä et ei oo tullu mtn vuotoja ym mutta sit nt-ultrassa oliki sikiö kuollu jo joskus rv 8-9... Hirvee ahdistus tuli :( :( oisin nyt siis ar-ultran mukaan 10+1
 
On normaalia. Mullekin hävisi oireet noilla viikoilla joka tietysti huolestutti. Mies sanoi aina että jos verta ei tule, ei oo syytä huoleen. Sillä tsemppasin itseäni. Älä lue km-tarinoita. Googlettelusta ei koidu kun yleensä pahaa mieltä, samaa mieltä oli mun neukkutätikin. Hän kielsi mua lukemasta keskusteluita ja googlaamasta aiheita kun kerroin ekassa neuvolassa km-pelosta.
 
Joo normaalia on. Sillon ku mulla todettiin ultrassa sikiö kuolleeks 8+0 nii mulla oli siltikin oireita jonkun verran. Kyllä ne oireet alkaa loppua pikkuhiljaa, ei varmaan olekkaa tarkotus koko raskauden aikaa kärsiä niistä. :)
 
Okei. No eiköhän siellä olla sit hengissä vielä.. Kaks viikkoa pitäis malttaa vielä nt-ultraan.
Se on kyllä totta ei sais googlettaa mitään tollasia, turhaa pahaa mieltä ja stressiä. Jotenkin sitä vaa ajautuu sit siihen ku alkaa pienessä mielessä pyöritellä kaikkea..
Mutta täytyy nyt osata nauttia sit tästä ja olla tyytyväinen vaan tähä oireettomuuteen :)
 
Juulijulia, mulla kans loppu oireet pari viikkoa sitten,ainoastaan tissikipu jäi. Viime tiistaina nt-ultrassa näkyi kuitenkin liikkuvainen pienokainen eli oireettomuus voi olla ihan normaalia :) nyt menossa 12+6
 
Juulijuulia Mulla kans väheni oireet yllättäen ja alkoi tuntua, ettei kaikki oo kunnossa. Ei mulla toisaalta missään vaiheessa oo ollutkaan kauheen vahvoja oireita, mutta nekin vähät väheni tosi reilusti joskus rv10 tultua täyteen. Nt-ultrassa ei olla vielä käyty, mutta sekä neuvolassa että kotona löytyy dopplerilla sykkeet eli kyllä siellä edelleen joku majailee :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top