Aion synnyttää luomuna. On niin ihanat kokemukset kakkosen syntymästä että todellakin mennään luomuna! Esikoisen kohdalla sain kohdunkaulanpuudutteen, joka auttoi hyvin. Nyt en kuitenkaan halua enkä todennäköisesti myös ehdi saamaan mitään puudutetta. Kuopuksen kohdalla olin jo 9,5 cm auki kun mentiin sairaalaan...
Ajatuksia tulevasta synnytyksestä
- Ketjun aloittaja Lemmy
- Aloituspäivämäärä
Lemmy
Näppärä viestien naputtelija
Mua ahdistaa synnytys koko ajan enemmän ja enemmän 
Mun on vaikea ymmärtää, miksi mun annettiin viimeeksi kärsiä niin kovista kivuista, tuntui että mun voinnilla ei ollut kätilöille mitään merkitystä. Jos mää voisin, niin maksaisin itseni kipeäksi siitä, että voisin synnyttää "kivuttomasti". Vitsillä oon heittänyt, että mää kilpailutan kätilöt ja valitsen sen, jonka mielestä synnytyksen ei tarvi olla kärsimys...
Mun on vaikea ymmärtää, miksi mun annettiin viimeeksi kärsiä niin kovista kivuista, tuntui että mun voinnilla ei ollut kätilöille mitään merkitystä. Jos mää voisin, niin maksaisin itseni kipeäksi siitä, että voisin synnyttää "kivuttomasti". Vitsillä oon heittänyt, että mää kilpailutan kätilöt ja valitsen sen, jonka mielestä synnytyksen ei tarvi olla kärsimys...Kun lukee näitä kokemuksia niin tosiaan huomaa, miten erilailla ihmiset kokee synnytyskivut. Kipukynnyksellä ei oo mitään tekemistä asiana kansda, koska ne kivut vaan on erilaiset eri ihmisillä. Mulla on korkea kipukynnys ja kestän hyvin mitä tahansa kipua, mutta supistuskivut on sellaset, etten koskaan oo niin hirveää kipua kokenut. Ekassa synnytyksessä epiduraalinlait to epäonnistui eikä siis auttanut, ja muut kivunlievitykset ei auttaneet kuin hetken. Se oli kammottava kokemus, eikä kipu todellakaan unohtunut. Ei ole unohtunut vieläkään reilun parin vuoden jälkeen. Toisessa raskaudessa kävin pelkopolilla kerran kuussa että saivat vakuutettua, että toinen kerta menee paremmin. Menihän se osittain paremmin, epiduraali toimi, mutta kun sekin loppui kesken niin taas piti miettiä että mitä kaikkea vois sit käyttää. Toisesta jäi traumat kun vauva olikin puoli kiloa isompi kuin arvioitu eikä mahtunut tulemaan ulos ilman solisluun murtumista. Lisäksi kivut oli tosi kovat lopussa. Pelkopoli kutsuu taas, että löydetään joku keino synnyttää seuraava, kun sektiokin pelottaa :/
Mulla on sellanen olo, että tieto vaan lisää tuskaa. Pelottaa. Meiän suvussa kaikki lapset syntyy nopeesti ja repien eikä kunnon kivunlievitystä yleensä ehditä. Toisaalta kaikki kivunlievitysmuodotkin kuulostaa ihan hirveiltä. Vois vaan joku synnyttää mun puolesta. Ehdotin miehelleki, et eikö riittäis, että mä kärsin nää raskausvaivat ja sä voisit sitten synnyttää. :)
Lemmy
Näppärä viestien naputtelija
Mää oon miettinyt pelkopolia myös, pitänee ottaa esille ens neuvolassa! Haluisin myös kuulla, että miksi kunnon kivunlievitys on niin vaikeaa toteuttaa - onko syynä vauvan terveys, synnytyksen edistyminen vai ihan vaan kätilöiden asennevamma? Oon myös todella harmissani siitä, että mulle piti tehdä episiotomia ja ilmeisesti se vielä ommeltiinkin päin peetä Arpi on nimittäin nyt alkanut jomottamaan niin pahasti, että on lääkärireissu edessä. Joku hermovaurio ilmeisemmin
Ja mä tiedän, että alatiesynnytys on luonnollista ja että naisen keho on tehty sitä varten. Mutta en mä siltikään ymmärrä tätä 2000-luvulla...
Arpi on nimittäin nyt alkanut jomottamaan niin pahasti, että on lääkärireissu edessä. Joku hermovaurio ilmeisemmin Ja mä tiedän, että alatiesynnytys on luonnollista ja että naisen keho on tehty sitä varten. Mutta en mä siltikään ymmärrä tätä 2000-luvulla...
Ekaan synnytykseen oli niin helppo mennä, kun ei osannut odottaa yhtikäs mitään. Nyt sit tietty osaa jotain jo oottaa (siis ihan kammokipuja), mut mä en muista siitä kivusta juuri mitään. Enkä mitä siel tapahtu ne kolme päivää ennen kiireellistä sektiota. Vaihtelee koko ajan, miten haluisin synnyttää. Varmaan jos sanoisin, et on alkanut viimekertanen vaivaamaan todella pahoin pelkotiloin, ni se sektio tulis suunnitellusti. Sit aattelen, et se olis helppo, mut en sais tota reilun vuoden ikäistä nostella kuuteen viikkoon...
Meillä suvussa puhutaan niin paljon näist ja alan ihmisiä joukossa, että tuntuu, että tiedän ihan liikaa kaikista riskeistä ja pieleen menon mahdollisuuksista yms.
En kyllä tajua myöskään sitä ameriikan meininkiä, että buukataan keisarinleikkauksia valmiiksi, kun onhan se keisarinleikkauskin riskialtis ja normaalitilanteessa lapselle vaan on paljon terveellisempi syntyä alateitse, koska tarvitsee ne bakteerit, mitä sieltä saa.
Kyllähän sen tavallaan tietää, et jos muutkin selvii, niin miksen minä, mutta kyllä se silti pelottaa.
En kyllä tajua myöskään sitä ameriikan meininkiä, että buukataan keisarinleikkauksia valmiiksi, kun onhan se keisarinleikkauskin riskialtis ja normaalitilanteessa lapselle vaan on paljon terveellisempi syntyä alateitse, koska tarvitsee ne bakteerit, mitä sieltä saa.
Kyllähän sen tavallaan tietää, et jos muutkin selvii, niin miksen minä, mutta kyllä se silti pelottaa.
Teoriassa joo nainen on suunniteltu synnyttämään, mutta oon tullu siihen tulokseen, että se ei oo kyllä kaikkia varten. Kyllähän niitä ennen vanhaankin oli huonoja synnytyksiä. Vauvoja ja äitejä kuoli kun ei ollut nykylääketiedettä auttamassa niitä, keiltä se ei jostain syystä suju. Mun kroppani ei ilmeisesti tuota oksitosiinia eikä tiedä mitä sillä pitäis tehdä kun ei synnyttäminen eikä imettäminen kropalta onnistu. Raskaaksi tuun helposti ja raskausajan kroppa toimii mut ei sit enää kun on synnyttämisen aika.
Kivunlievitys synnytyksessä on siks niin vaikeaa kun ei voi käyttää kuin sellasia mistä ei oo haittaa vauvalle.
Kivunlievitys synnytyksessä on siks niin vaikeaa kun ei voi käyttää kuin sellasia mistä ei oo haittaa vauvalle.
2013&15?
Vauhtiin päässyt keskustelija
Juu, tosiaan se supistus/synnytyskipu on jokaisella synnyttäjällä omanlainen, ei siis sidonnainen kipukynnykseen.
Voin sanoa että itselläni on mielestäni aika kova kipukynnys ja aika mahdoton oon ollu sitä aikanaan testailemaankin (mm. itse tehnyt lävistyksiä itselleni korviin ja nenään, liikkeessä otin kulmaan ja kieleen lävistykset samalla kerralla, teininä viiltelin itseäni jne.). Niin kyllä, se synnytyskipu on ihan omaa luokkaansa. Se synnyttys kun kestää hitusen kauemmin kun joku kielilävistyksen laitto
Voin sanoa että itselläni on mielestäni aika kova kipukynnys ja aika mahdoton oon ollu sitä aikanaan testailemaankin (mm. itse tehnyt lävistyksiä itselleni korviin ja nenään, liikkeessä otin kulmaan ja kieleen lävistykset samalla kerralla, teininä viiltelin itseäni jne.). Niin kyllä, se synnytyskipu on ihan omaa luokkaansa. Se synnyttys kun kestää hitusen kauemmin kun joku kielilävistyksen laitto
No nii.. mulle siis tulee seitsemäs, ja juu pelottaa synnytys.
Varmaan vähän hölmöä kun oon siellä jo "muutaman" kerran käynyt, mutta jokainen synnytys on ollu erilainen ja aika on pidentynyt matkan varrella 3 tunnista 17 tuntiin.
Eka synnytys käynnistyi niin että vanhempi kätilö puhkaisi kalvot. 1.5h ja olin auki 2sentistä 10 senttiin. kipu jota en toivois koskaan kenellekään, mutta toi kalvojen puhkaisu käynnistystoimenpiteenä on nykyään jo onneks kielletty. Epiduraalin kyllä ehdin saada.
Toinen lapsi tuli 3 tunnissa ja sanoin heti synnytyksen jälkeen että jos kaikki tulee näin helposti niin teen 10.
Kaikki siis toimi hienosti. Epiduraali.
kolmannen kerran tuli kaksoset hätäsektiolla. Siitä jäi tosi paha kuoleman pelko.
Neljäs kerta eli viides lapsi tuli lähes luomuna, olin innostunut kestovaipoista ja naisena olemisen ihanuudesta ja siitä miten meidän kroppa on luotu tähän ja miten omaa kehoa kuunnellen voi onnistua missä vaan. kohdun kaulan puudutus saatiin laitettua toiselle puolelle kun olin 8cm auki, se lievitti kipua mutta ponnistusvaiheessa emättimen venyminen kirpasi hiukan. vajaa 7 tuntia ja kätilö ilmoitti osastolle mennessä että ihan helppo synnytys, tää nainen osaa synnyttää :D Sanoin kyllä hälle että jos ei oo hiljaa opiskelen kätilöksi ja tuun takasin hänen synnytykseen kertomaan et oli ihan helppo, mutta jälkikäteen ajatgeltuna oli kyllä helpp ja ihana synnytyskokemus. Just sellanen olen yhtä kehoni kanssa ja tiedän miten tää menee. (ai niin, tavoite oli ihan luomuna mutta siinä viimisten senttien avautumis vaiheessa pyysin puudutusta. oli sunnuntai ja talon ainut narkkis oli hätäsektiossa leikkaussalissa ja heti perään toisessa eli sain sen kohdunkaulan puudutuksen toiselle reunalle. sen laittaminen muuten sattui hiukan)
Viides kerta eli kuudes lapsi, vedet meni sohvalla puol kuudelta illalla. Sitä vettä vaan tuli ja tuli ja tuli, soitin doulat tyksiin ja mentiin. kivut alko joskus ehkä seiskalta. nuorin syntyiseuraavana päivänä puolilta päivin. Akupunktio, kukkatipat ja tipan laiton jälkeen epiduraali.
Kaikki olleet ihan erilaisia ja helpoin oli luultavasti kakkosen synnytys. väliä oli vaan 1v2kk ja uskon että se johtui siitä. nyt toivon että pääsisin helpolla koska edellisestä synnytyksestä on alle 2 vuotta. Ensin koitan mennä luomuna mutta jos sattuu liikaa niin otan tarjotut lääkkeet..
Kaikista mulla on kalvot puhjennu kotona, paitsi ekasta jossa ne puhkastiin.
Varmaan vähän hölmöä kun oon siellä jo "muutaman" kerran käynyt, mutta jokainen synnytys on ollu erilainen ja aika on pidentynyt matkan varrella 3 tunnista 17 tuntiin.
Eka synnytys käynnistyi niin että vanhempi kätilö puhkaisi kalvot. 1.5h ja olin auki 2sentistä 10 senttiin. kipu jota en toivois koskaan kenellekään, mutta toi kalvojen puhkaisu käynnistystoimenpiteenä on nykyään jo onneks kielletty. Epiduraalin kyllä ehdin saada.
Toinen lapsi tuli 3 tunnissa ja sanoin heti synnytyksen jälkeen että jos kaikki tulee näin helposti niin teen 10.
Kaikki siis toimi hienosti. Epiduraali.
kolmannen kerran tuli kaksoset hätäsektiolla. Siitä jäi tosi paha kuoleman pelko.
Neljäs kerta eli viides lapsi tuli lähes luomuna, olin innostunut kestovaipoista ja naisena olemisen ihanuudesta ja siitä miten meidän kroppa on luotu tähän ja miten omaa kehoa kuunnellen voi onnistua missä vaan. kohdun kaulan puudutus saatiin laitettua toiselle puolelle kun olin 8cm auki, se lievitti kipua mutta ponnistusvaiheessa emättimen venyminen kirpasi hiukan. vajaa 7 tuntia ja kätilö ilmoitti osastolle mennessä että ihan helppo synnytys, tää nainen osaa synnyttää :D Sanoin kyllä hälle että jos ei oo hiljaa opiskelen kätilöksi ja tuun takasin hänen synnytykseen kertomaan et oli ihan helppo, mutta jälkikäteen ajatgeltuna oli kyllä helpp ja ihana synnytyskokemus. Just sellanen olen yhtä kehoni kanssa ja tiedän miten tää menee. (ai niin, tavoite oli ihan luomuna mutta siinä viimisten senttien avautumis vaiheessa pyysin puudutusta. oli sunnuntai ja talon ainut narkkis oli hätäsektiossa leikkaussalissa ja heti perään toisessa eli sain sen kohdunkaulan puudutuksen toiselle reunalle. sen laittaminen muuten sattui hiukan)
Viides kerta eli kuudes lapsi, vedet meni sohvalla puol kuudelta illalla. Sitä vettä vaan tuli ja tuli ja tuli, soitin doulat tyksiin ja mentiin. kivut alko joskus ehkä seiskalta. nuorin syntyiseuraavana päivänä puolilta päivin. Akupunktio, kukkatipat ja tipan laiton jälkeen epiduraali.
Kaikki olleet ihan erilaisia ja helpoin oli luultavasti kakkosen synnytys. väliä oli vaan 1v2kk ja uskon että se johtui siitä. nyt toivon että pääsisin helpolla koska edellisestä synnytyksestä on alle 2 vuotta. Ensin koitan mennä luomuna mutta jos sattuu liikaa niin otan tarjotut lääkkeet..
Kaikista mulla on kalvot puhjennu kotona, paitsi ekasta jossa ne puhkastiin.
Mansuliini
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mulle kans on seittemäs synnytys tulossa siis...On syntyny 2vkoa ennen la ja kahta vkoa la jälkeen ja plus miinus la. Ittellä on kaikista muista synnytys tapahtumista kokemusta paitsi keisarileikkauksesta..Itte henkilökohtaisesti tykkään että luomuna mennään koska luomu synnytykset ovat olleet kaikista helpoimmat ja nopeimmat ja niistä parantuminen ollut tosi nopeaa myös..Synnytyksen keston aika väli on 3.35h ( toisiksi nuorimmainen)-12h ( esikoinen)...
Juu, jos kohdun kaula on kypsä ja auki jo jonkin verran ja sulla oli varmaan tippakin jo? Mulla ei ollu laitettu tippaa ei mitään ja auki olin vaan 2cm eli sen tarkoitus oli käynnistää synnytys. sillon kun synnytystä on jo valmisteltu ja on tippa, usein on laitettu myös ne pillerit sinne kohdunsuulle, se puhkaisu on eri asia. =)
Juu tiedän kyllä eron :) Ihan samalla tavalla siis kuin sinulla, ei mullakaan ollut Womb tippaa eikä mitään, siis ihan oikeesti käynnistys sillä, kun poika oli yliaikainen 42+1.. Ei lääkkeitä, ei ballongia, sama 1,5-2cm auki ja kalvot puhki. Ei ollut siis mitään tehty ennen sitä, suoraan puhkaisulla käyntiin ja kotiin odottamaan supistuksia..
SuperTaateli
Keskustelujen kuninkuusravaaja
Heinäkuunmammat 2015
Toukomammat 2017
Huhtikuiset 2023
Toukokuiset 2023
Täällä mennään rv 20+5, ajatuksia tulevasta synnytyksestä on ollu PALJON! kaiken maailman kauhut on käyty mielessä läpi. Eilenkö se ohjelma tuli - 5D: sairaalloisen ylipainoiset odottajat tms, satuin kääntämään kanavalle ja osuinkin sopivasti synnytystunnelmiin. Yksi naisista synnytti todella "helpon" näköisesti, joku kivunlievitys oli hällä ja vaavi vain liukui sievästi ulos eikä äiti edes äännähtänyt tuskasta :D se antoi toivoa että ehkä synnytys VOI MAHDOLLISESTI olla myös "helppo" "kivuton" tai "vähäkipuinen" "onnellinen" "nopea"... varmasti onnellinen oon mutta eka tulossa, en oikein osaa nähdä kipua ja onnellisuutta samassa paikassa :D
Oon sen tyyppinen ihminen että tarttee tietää mitä tapahtuu koko ajan , mielummin jo etukäteen. Muuten iskee stressi ja paniikki :D
Varo vaan ultratäti, tiistaina tulee kyselytulva meikäläiseltä!! (Tai menee samaan ku viimeeks, itken onnesta enkä kykene puhumaan ja mies kyselee jotain pikkujuttuja... :D )
Oon sen tyyppinen ihminen että tarttee tietää mitä tapahtuu koko ajan , mielummin jo etukäteen. Muuten iskee stressi ja paniikki :D
Varo vaan ultratäti, tiistaina tulee kyselytulva meikäläiseltä!! (Tai menee samaan ku viimeeks, itken onnesta enkä kykene puhumaan ja mies kyselee jotain pikkujuttuja... :D )