----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä en pysy taas kärryilä :confused2:confused2 alunperin luulin et ongelma oli ylityöt ja liika työ mistä ei makseta. Mut sit sanot että burnoutin jälkeen opit etkä tee enää ylitöitä ja että palkka on korkea. Lappu kourassa muttei kuitenkaan. Firmassa ei ketään enää töissä kun kiristetty rahahanoja mut firmalla on rahaa ku roskaa. Ei lapsellisia työntekijöitä eikä ymmärtystä lapsen sairasteluun mut äärettömän lapsiystävällinen firma joka maksaa äippälomalla 6kk palkan :scratch kääk. Mulla on dekkareihin liian hätäinen luonne, tipun kärryiltä :happy6 Ehkä oon lukenu huolimattomasti.
Mut joo hei hienoa jos kehuja tulee, niillä jaksaa :cheers!

oivoi. Katoin äsken naissotilaat ohjelmaa. Nuoria likkoja armeijassa. Luojalle kiitos en enää oo parikymppinen. Mut sit tuli jotenkin olo että oma elämä on menny vähän ajelehtiessa. Tehny paljon valintoja muiden ehdoilla. Missähän sitä olis jos olis ollu itsevarmempi nuori ja nuori aikuinen. Toki mulla on ny kaikki ok noin muuten mutta mutta..:oops:

Sharmander :) Oot loistava asioiden tiivistäjä!:p

Kyllä, tätä se on ihan koko ajan...että onkohan tässä yhtään mitään järkeä(??:hungover:)

Mitenköhän muualla maailmassa....
rauhallisempaa, asiat paremmin?
 
Ei taida kovin paljon sitten työpaikan ongelmat häiritä, kun ei ole mitään intoa vaihtaa työpaikkaa. Mutta sama kuvio tässä on koko vuoden ollut, Tähti kertoo kauhutarinoita työpaikastaan, kaikki muut palstalla kehottavat etsimään uutta, ja keskustelu päättyy aina siihen, että Tähti kehuu työpaikkansa olevan työpaikkojen aatelia, eikä sellaista työpaikkaa ole helppo löytää, ja aikoo kuitenkin jäädä, koska työpaikka nyt vain on niin paljon parempi kuin muut. Sama keskustelu parin kuukauden välein hieman eri yksityskohdin.
Jep. Ja samat sekavat jutut toistuvat vähän aiheesta kuin aiheestakin. :finger002
 
Elämä on pitkä. Vielä ehtii vaikka mitä. Mitä sinä tahtoisit?

Minä olen kulkenut aina omia polkuja. Suurin saavutus on se, että aikuiset lapseni ovat saaneet hyvät eväät elämään ja olen kasvanut itse ihmisenä siinä mukana.

Saavutus on myös tuo ihana mies tuossa vierellä. Oli jo kävellä ohi. Ja vielä ehti tuon pojankin.

Yölento ;) Kysyt siis minulta? Mullakin on saavutus tuo mies ja tämä pieni poika.

Myös työstä haluaisin järkevän, ei mitään liian suureellista, koska raha ei tosiaan ole tärkeintä, vaan ehkä pysyvä turvallisuus, sopiva tulo ja into omaa työtä kohtaan ;)
Siinä tiivistetysti.



DpIUI 12
 
Yölento :wink Kysyt siis minulta? Mullakin on saavutus tuo mies ja tämä pieni poika.

Myös työstä haluaisin järkevän, ei mitään liian suureellista, koska raha ei tosiaan ole tärkeintä, vaan ehkä pysyvä turvallisuus, sopiva tulo ja into omaa työtä kohtaan :wink
Siinä tiivistetysti.



DpIUI 12
Kysymys oli Sharmanderille, mutta toki muutkin saavat vastata. Ja jokaisen on hyvä miettiä, mitä elämältä toivoo.

Minä toivon rauhallista arkea, kiireetöntä yhdessäoloa perheen kanssa.
 
Mä en pysy taas kärryilä :confused2:confused2 alunperin luulin et ongelma oli ylityöt ja liika työ mistä ei makseta. Mut sit sanot että burnoutin jälkeen opit etkä tee enää ylitöitä ja että palkka on korkea. Lappu kourassa muttei kuitenkaan. Firmassa ei ketään enää töissä kun kiristetty rahahanoja mut firmalla on rahaa ku roskaa. Ei lapsellisia työntekijöitä eikä ymmärtystä lapsen sairasteluun mut äärettömän lapsiystävällinen firma joka maksaa äippälomalla 6kk palkan :scratch kääk. Mulla on dekkareihin liian hätäinen luonne, tipun kärryiltä :happy6 Ehkä oon lukenu huolimattomasti.
Mut joo hei hienoa jos kehuja tulee, niillä jaksaa :cheers!

oivoi. Katoin äsken naissotilaat ohjelmaa. Nuoria likkoja armeijassa. Luojalle kiitos en enää oo parikymppinen. Mut sit tuli jotenkin olo että oma elämä on menny vähän ajelehtiessa. Tehny paljon valintoja muiden ehdoilla. Missähän sitä olis jos olis ollu itsevarmempi nuori ja nuori aikuinen. Toki mulla on ny kaikki ok noin muuten mutta mutta..:oops:
No täällä yks intin käynyt :grin Vuonna 2001 21 -vuotiaana. Oli hieno kokemus ja tällaiselle isänmaalliselle hyvä paikka :)
 
MiuMau79 :)

Ei ihme jos toistaa.
Ois ihana laittaa tänne kuvaa positiivisesta raskaustestistä, mutta kun ei sitä vieläkään ole. Ois myös ihana kirjoittaa tänne, että jää ihan kohta äitiyslomalle, mutta kun ei voi.

2-vuotta...ei ihme, että asiat toistaa itseään:angelic:

Tämän kierron inssikään ei ole uutta, kun hoidot ovat kestäneet :banghead:


Mutta silti on mentävä eteenpäin ja sitä plussaahan yhä tässä jahdataan:cheers
:smiley-angelic008




Plussaa kaikille!!:cheers :cheers :cheers
 
Hyviä keskusteluja täällä, vaikken nyt paljon mihinkään osaa kommentoida. Tähdelle totean, että kuulostaa huolestuttavalta työtilanteesi. Ei tuota kauaa voi jaksaa. Itse mietin ihan liian pitkään omaa kuviota vuosia sitten, vaikka 2v vain kerkesin olla virassa. Ongelmat alkoivat heti lukuvuoden alettua..Nyt voin paljon paremmin, vaikka olisi kiirettäkin. Ei ole tunnetta, että tarvitsisi mihinkään vaihtaa. Toki mua kiinnostaisi kirjanpito ja farmasia, mut nyt ei jaksa kouluttautua. Kouluttaudun sen sijaan työni sisällä jonkin verran, mikä jo tuo vaihtelua mukavasti :)
 
No täällä yks intin käynyt :grin Vuonna 2001 21 -vuotiaana. Oli hieno kokemus ja tällaiselle isänmaalliselle hyvä paikka :)
Minä olen niin paljon vanhempi, että ei ollut mahdollista käydä inttiä. Tuskin olisin silti edes harkinnut. Olen liian omaehtoinen sellaiseen. Ja vaivainen.
 
Minä olen niin paljon vanhempi, että ei ollut mahdollista käydä inttiä. Tuskin olisin silti edes harkinnut. Olen liian omaehtoinen sellaiseen. Ja vaivainen.
Niin, mahis mennä sinne taisi tulla 1995 o_O Vai muistankohan oikein. Ja naisilla max ikäraja oli 24 silloin. Nyt näytti naissotilaissa olevan joku 28 vuotiaskin.
 
Elämä on pitkä. Vielä ehtii vaikka mitä. Mitä sinä tahtoisit?

Minä olen kulkenut aina omia polkuja. Suurin saavutus on se, että aikuiset lapseni ovat saaneet hyvät eväät elämään ja olen kasvanut itse ihmisenä siinä mukana.

Saavutus on myös tuo ihana mies tuossa vierellä. Oli jo kävellä ohi. Ja vielä ehti tuon pojankin.

Hmm no en siis enää oikeastaan nyt muuttaisi mitään mitään enkä haluais mitään toisin. Asiat on tavallaan ok kaikin puolin. Ehkä ajatelen että olisin välttynyt monelta murheelta jos olisin ollut nuorena itsevarmempi mitä olin. Olisin valinnut ne koulutushaaveet ja suunnat mitä alunperin haaveilin. En olisi ollut kenenkään kynnysmattona parisuhteisssa. Mut kuten sanottu, jos olisin elänyt toisin ei mulla olis tätä miestä eikä näitä lapsia. En olisi tällainen kuin olen. Mutta ehkä meibii saattaisin olla tavallaan tasapainoisempi ja jollain tavalla ehjempi noin kokonaisuudessaan. Matkalla tullut turhaan turpaan kun on eläny monesti ”miellyttäen muita” sivuuttaen omat tarpeet, se semmoinen kiltin tytön syndrooma. Nojooo menipä syvälliseksi.

Armeija. Mä haaveilin armeijasta ja armeija urasta. Se oli nuorena mulle ykkösunelma. Naiset ei vaan päässy silloin inttiin kun mä olin ”siinä optimi iässä”. Sit oli jo opiskelut ja yksi liian hankala elämäntilanne kun naiset alkoi päästä, ei tullut koskaan haettua. Kyl se joskus harmittaa.

Mut noin muuten en oo koskaan haaveillu ”ollappa kakskymppinen”, tää on hyvä ikä nyt. Toki lapsen saamisen kannalta ehkei.
 
Täällä kp23 ja taas mennyt viduralleen kaikki. Ei seksiä. Ei vain huvita, ei sitten yhtään. Ei testauksiakaan. Yrittääköhän tämäkin kaikki kertoa, että unohda nyt kokonaan ne vauvahaaveet ja tyydy yhteen lapseen. En tiedä. En tiedä kohta mistään mitään :wtf: Noh, aika näyttää.

Pojalle on nyt toista viikkoa syötetty rautalisää, ja ainakin yöunet ovat hänellä rauhoittuneet kummasti, ja nukkuu pidempiä uniakin ajoittain kuin aikaisemmin. Toki voi olla kausivaihteluita, mutta silti.

Mihin voisi laatia ehdotuskirjelmän, että kaikilta 1-2-vuotiailta otetaan ferritiini automaattisesti ilman mitään "muoti-ilmiö"-höpinöitä hoitohenkilökunnan suunnalta??!! Voi luoja että otti päähän, kun verikokeiden tulokset tulivat, ja pojan rautavarastot olivat tyhjät! :( Kuinkahan kauan lie olleet, luoja tietänee, muttei kerro. Hemmetti sentään :shifty:
 
Täällä kp23 ja taas mennyt viduralleen kaikki. Ei seksiä. Ei vain huvita, ei sitten yhtään. Ei testauksiakaan. Yrittääköhän tämäkin kaikki kertoa, että unohda nyt kokonaan ne vauvahaaveet ja tyydy yhteen lapseen. En tiedä. En tiedä kohta mistään mitään :wtf: Noh, aika näyttää.

Pojalle on nyt toista viikkoa syötetty rautalisää, ja ainakin yöunet ovat hänellä rauhoittuneet kummasti, ja nukkuu pidempiä uniakin ajoittain kuin aikaisemmin. Toki voi olla kausivaihteluita, mutta silti.

Mihin voisi laatia ehdotuskirjelmän, että kaikilta 1-2-vuotiailta otetaan ferritiini automaattisesti ilman mitään "muoti-ilmiö"-höpinöitä hoitohenkilökunnan suunnalta??!! Voi luoja että otti päähän, kun verikokeiden tulokset tulivat, ja pojan rautavarastot olivat tyhjät! :sad001 Kuinkahan kauan lie olleet, luoja tietänee, muttei kerro. Hemmetti sentään :shifty:
Mistä saitte lähetteen ja miten osasitte epäillä matalia rauta-arvoja?
 
Niin, kyllähän sitä neuvolassakin sanotaan, että vauvat tarvitsevat kiinteitä 4-6 kk eteenpäin (juuri sen raudan takia). Ja rauta ei imeydy, jos samalla aterialla nautitaan maitoa, joten rautapitoisia ruokia syödessä ei saa maitoa tarjota, ei edes rintamaitoa.
 
Mistä saitte lähetteen ja miten osasitte epäillä matalia rauta-arvoja?

Alkukesästä käytiin lastenallergologilla ja hän määräsi ennen sitä käyntiä otettavaksi pitkän listan verikokeita allergioihin liittyen, ja siellä oli kuitenkin myös hemoglobiini mukana, arvo alakanttiin 112 silloin. Määräsi uudet verikokeet syksymmälle ennen kontrollikäyntiä otettaviksi, näissä oli ferritiini mukana. En tiedä, olisinko ikinä tajunnut asiaa itse, jos ei hemoglobiinia olisi mitattu, mitä ei tietenkään olisi varmaankaan tehty ilman mitään pätevää syytä.

Meillä ei ole neuvolassa puhuttu raudasta mitään edes noiden kiinteiden syömisen kohdalla, ja itse olen ollut niin tyhmä, etten ole tajunnut ajatella koko asiaa! Kotona pojalla on aina ollut ruokajuomana vesi, tarhassa saanee maitoa ainakin osalla aterioista. Voisin tietysti kysellä tarhasta, miten ruokajuomien laita siellä on, ja voisiko maidon vaihtaa edes lounaalla veteen, ja antaa maitoa vaikka sitten välipalalla, ei lounaalla tai aamupalalla. Poika kyllä haluaa juoda myös lehmänmaitoa, pyytää sitä kotonakin usein jääkaapista mukiin, mutta kotona suuremmilla aterioillakin juomana on vesi. Tissimaitoakin nyt menee kyllä edelleen, mutta täysin erillään aterioista. Maltoferissa ei kai tuota maitorajoitetta ole, toki se saattaa senkin imeytymiseen vaikuttaa, vaikka erillistä kieltoa ei olekaan, ja se Maltofer pitää ottaa ruokailun yhteydessä tai pian aterioinnin jälkeen. Mutta jos tosiaan syö rautapitoisia ruokia, niin pitäisi se maito kyllä jättää pois.

Pojan isän puolella suvussa on raudan imeytymishäiriöitä, joten saa nähdä, miten tämän "rautakuurin" jälkeen käy, koheneeko ferritiiniarvo oletetusti vai ei.
 
Alkukesästä käytiin lastenallergologilla ja hän määräsi ennen sitä käyntiä otettavaksi pitkän listan verikokeita allergioihin liittyen, ja siellä oli kuitenkin myös hemoglobiini mukana, arvo alakanttiin 112 silloin. Määräsi uudet verikokeet syksymmälle ennen kontrollikäyntiä otettaviksi, näissä oli ferritiini mukana. En tiedä, olisinko ikinä tajunnut asiaa itse, jos ei hemoglobiinia olisi mitattu, mitä ei tietenkään olisi varmaankaan tehty ilman mitään pätevää syytä.

Meillä ei ole neuvolassa puhuttu raudasta mitään edes noiden kiinteiden syömisen kohdalla, ja itse olen ollut niin tyhmä, etten ole tajunnut ajatella koko asiaa! Kotona pojalla on aina ollut ruokajuomana vesi, tarhassa saanee maitoa ainakin osalla aterioista. Voisin tietysti kysellä tarhasta, miten ruokajuomien laita siellä on, ja voisiko maidon vaihtaa edes lounaalla veteen, ja antaa maitoa vaikka sitten välipalalla, ei lounaalla tai aamupalalla. Poika kyllä haluaa juoda myös lehmänmaitoa, pyytää sitä kotonakin usein jääkaapista mukiin, mutta kotona suuremmilla aterioillakin juomana on vesi. Tissimaitoakin nyt menee kyllä edelleen, mutta täysin erillään aterioista. Maltoferissa ei kai tuota maitorajoitetta ole, toki se saattaa senkin imeytymiseen vaikuttaa, vaikka erillistä kieltoa ei olekaan, ja se Maltofer pitää ottaa ruokailun yhteydessä tai pian aterioinnin jälkeen. Mutta jos tosiaan syö rautapitoisia ruokia, niin pitäisi se maito kyllä jättää pois.

Pojan isän puolella suvussa on raudan imeytymishäiriöitä, joten saa nähdä, miten tämän "rautakuurin" jälkeen käy, koheneeko ferritiiniarvo oletetusti vai ei.
Tämäkin nii kumma homma. Mun pojalta mittautin raudat kun on aina kalpee ja usein tummat silmän aluset (no, en oo minäkään räiskyvän värinen mut silti). Hemppa oli 117 ja sanottiin et menee viitteisiin joten ei hätää. Ferritiini ei ketään kiinnostanu eikä pidetty tärkäenä. Syö kyllä ok ja monipuolisesti mut esim lihaa ei mene valtavia määriä kovinkaan usein.
Viittearvothan toki on:
”Syntymän jälkeen pitoisuus putoaa nopeasti niin, että 2–3 kuukauden iässä saavutetaan 110–120 g/l:n taso. Tämä matala taso pysyy pitkään, ja vasta kouluiässä saavutetaan arvo 130–140 g/l.”

Mut harmittaa et näitä tollotetaan ihan raamattuna eikä katsota kokonaisuutta.
 
KaarinHa, kiitos tiedosta. Meillä lapselta on seurattu monenlaisia arvoja, kun veriarvoissa on ollut poikkeavuuksia, mutta en muista, onko ferritiini ollut siellä mukana. Meillä on suvussa perinnöllinen vallitsevasti periytyvä raudankertymäsairaus, mutta se ei suojaa alhaiselta ferritiiniltä. Rautaa vain ei saa syödä varmuuden vuoksi. Minulla on ollut alhainen ferritiini nyt synnytyksen ja imetyksen jälkeen, varmasti myös keskenmenot ja vuotohäiriöt ovat vaikuttaneet.

Täytyy jutella lääkärin kanssa seuraavien verikokeiden jälkeen.

Auttoiko teillä ihon hyvinvointiin rautakuuri?
 
Takaisin
Top