T
Vastavirran akka
Sanavalmis juttuseppä
Missä planeetalla taas menet? Sinäkin voit olla työkkärissä työnhakijana, vaikka sinulla on työ. Silloin et vain saa korvauksia. Ihan samoin he auttavat myös sinua tarvittaessa.Ehkä näitä on sitten lähinnä nuorille ja pitkäaikaistyöttömille (??)
Olisikin hyvä, että saavat apuja.
Minä olen oppinut, että Kelan ja Työvoimatoimiston kanssa asioidessa pitää nimenomaan vaatia se, että virkailija täyttää paperit. Viimeksi kun Kelan hakemuksia piti täytellä esikoisen raskauden ja syntymän takia, ei virkailijakaan osannut niitä täyttää, vaan hänen piti soittaa kokeneemmalle kollegalle pariinkin kertaan. Ei mitään saumaa meikäläiselle, joka on Kelan kanssa tekemisissä kerran kymmenessä vuodessa.
Aina toki yrittävät ohjata nettiin, mutta siihen pitää vain sitkeästi todeta, että en osaa, ei ole tietokonetta, en kykene, niin kauan että se virkailijan tapaaminen heltiää. Ja se heltiää kyllä.
Aina toki yrittävät ohjata nettiin, mutta siihen pitää vain sitkeästi todeta, että en osaa, ei ole tietokonetta, en kykene, niin kauan että se virkailijan tapaaminen heltiää. Ja se heltiää kyllä.
T
Tähti ★
Vieras
Vastavirran akka :)
Sieltä ei apuja heru. Jos haluaa työllistyä, haluamaansa tavoitteeseen, on itse oltava aktiivinen :)
T
Tähti ★
Vieras
Kyllä on haastavaa. Myös näin toimin viimeksi ja aika haaste oli myös virkailijalle saada asiat tehtyä...
Hyvä, että saat hoitoa ja on suunnitelma sen varalle, jos tämä ei riitä. Milloin sinulla on rakenneultra?
Omaa kokemusta työvoimatoimistosta ei ole tältä vuosituhannelta, mutta muutama kaveri on kyllä saanut palvelua, henkilökohtaista ohjausta, työ- ja opiskelupaikan.
Varmaan on alueita ja aloja, joilla on vaikea työllistyä, mutta ainakin näin kasvukeskuksessa asuvana työllisyysnäkymät ja - palvelut ovat ihan kohdallaan.
Varmaan on alueita ja aloja, joilla on vaikea työllistyä, mutta ainakin näin kasvukeskuksessa asuvana työllisyysnäkymät ja - palvelut ovat ihan kohdallaan.
Minä olen tosiaan vain kerran ollut Työvoimatoimiston kanssa tekemisissä, siitä on jo yli 20 vuotta ja se oli silloin kun palasin ulkomailta vapaaehtoistöistä Suomeen ja mietin mitähän sitä seuraavaksi tekisi. Tällä vuosituhannella en ole työkkärin kanssa asioinut.
Vastavirran akka
Sanavalmis juttuseppä
Sieltä heruu apuja ihan varmasti, mutta se on totta, että itse pitää olla aktiivinen esimerkiksi työnhaussa. Sehän se tavoite on jokaisella, ettei siellä notkuta vaan työllistytään ja siihen on paljon palveluita. Esimerkiksi onkohan ensimmäinen tapaaminen virkailijan kanssa 3kk työttömyyden jälkeen. En nyt tarkkaan muista, mutta ei silloin vielä olla pitkäaikaistyöttömiä.
Se on 21.11.
Onneksi mulle sanottiin että saa suoraan mennä synnärille jos vuoto yltyy ja yhtään siltä tuntuu.
Toivottavasti lääkitys auttaa ja vuoto tyrehtyy!
T
Tähti ★
Vieras
Suski75 :) Minäkin tosiaan hyvin vähän ollut tekemisissä työkkärin kanssa.
Työpaikat olen hakkinut aina ihan itse, työhistoriaa on 16-vuotiaasta saakka (silloin tietty aluksi kesätöiitä jne), mutta siis valmistuin 23-vuotiaana ja heti sain vakkaripaikan isosta kansainvälisestä firmasta
Sen jälkeen olen ollut töissä, vaikka vaihtanut kyllä työpaikkoja ja alaa kahdesti, vaiko jopa kolmesti. Työhistoriaa on tullut jo 30-vuotta.
Joskus sain jotain kirjeitä, työhönosoituksia työvoinatoinistosta, mutta ne tarjoukset eivät osuneet kohdalle omien tavoitteiden suhteen ollenkaan.
En tunne ketään, joka olisi työllistynyt työkkärin kautta. Ei ole sukulaisia ja mieskin on asioinut vain kerran elämässään työkkärin kanssa, sekin oli turhaa, koska tarjosivat työtä, joka ei vastannut toivomuksia. Mies on ollut töissä kohta 35-vuotta putkeen, ei päivääkään työttömänä.
Kun on aktiivinen itse, niin voi saada sen mitä haluaa :)
Minä työllistyin silloin viime vuosituhannella, kun äitiysloma loppui ja en uskonut, että töitä tarjottaisiin. Niin vaan työkkäristä tuli ehdotus työpaikasta, johon minut valittiinkin, tosi hyvä työ, josta jäin nopeasti äitiyslomalle.Suski75 :) Minäkin tosiaan hyvin vähän ollut tekemisissä työkkärin kanssa.
Työpaikat olen hakkinut aina ihan itse, työhistoriaa on 16-vuotiaasta saakka (silloin tietty aluksi kesätöiitä jne), mutta siis valmistuin 23-vuotiaana ja heti sain vakkaripaikan isosta kansainvälisestä firmasta
Sen jälkeen olen ollut töissä, vaikka vaihtanut kyllä työpaikkoja ja alaa kahdesti, vaiko jopa kolmesti. Työhistoriaa on tullut jo 30-vuotta.
Joskus sain jotain kirjeitä, työhönosoituksia työvoinatoinistosta, mutta ne tarjoukset eivät osuneet kohdalle omien tavoitteiden suhteen ollenkaan.
En tunne ketään, joka olisi työllistynyt työkkärin kautta. Ei ole sukulaisia ja mieskin on asioinut vain kerran elämässään työkkärin kanssa, sekin oli turhaa, koska tarjosivat työtä, joka ei vastannut toivomuksia. Mies on ollut töissä kohta 35-vuotta putkeen, ei päivääkään työttömänä.
Kun on aktiivinen itse, niin voi saada sen mitä haluaa :)
Sitä edellisen kerran asioin työvoimatoimistossa, kun valmistuin keskelle lamaa - 93. Pääsin vastavalmistuneen työllistämistuella oman alan töihin, jossa olin äitiyslomaan asti. Sekin oli hyvä työpaikka ja siellä luomillani ihmissuhteilla olisin työllistynyt toisen lapsen jälkeen, mutta löysin nykyisen työpaikkani.
Tunnen aika vähän työttömiä, mutta yksi vaikeasti työllistyvä ystäväni opiskelee parhaillaan saatuaan työvoimatoimistosta ohjausta siitä, mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä.
Myös sukulaisissani on useita, jotka ovat työvoimatoimiston avulla muuttaneet suuntaa työurallaan.
Vastavirran akka
Sanavalmis juttuseppä
Näinhän se normaalisti menee. Minä olen ollut nuorena työkkärin asiakas ja ihan vaan siitä syystä, etteivät työtunnit olleet täydet, koska vain sillä tavoin oli mahdollista saada soviteltua työttömyyskorvausta. Usein tunnit kyllä ylittyivät, mutta joskus ei. Työni olen hankkinut itse aina. Mutta oletko sitä mieltä, ettei työttömyys koskaan kosketa sinua? Itse olen hyvin tyytyväinen siihen, että jos työtä ei saa, niin silloin on jotain turvaa. Tapatyöttömiä en ymmärrä minäkään, mutta aina kaikki ei ole omaa ansiota.Suski75 :) Minäkin tosiaan hyvin vähän ollut tekemisissä työkkärin kanssa.
Työpaikat olen hakkinut aina ihan itse, työhistoriaa on 16-vuotiaasta saakka (silloin tietty aluksi kesätöiitä jne), mutta siis valmistuin 23-vuotiaana ja heti sain vakkaripaikan isosta kansainvälisestä firmasta
Sen jälkeen olen ollut töissä, vaikka vaihtanut kyllä työpaikkoja ja alaa kahdesti, vaiko jopa kolmesti. Työhistoriaa on tullut jo 30-vuotta.
Joskus sain jotain kirjeitä, työhönosoituksia työvoinatoinistosta, mutta ne tarjoukset eivät osuneet kohdalle omien tavoitteiden suhteen ollenkaan.
En tunne ketään, joka olisi työllistynyt työkkärin kautta. Ei ole sukulaisia ja mieskin on asioinut vain kerran elämässään työkkärin kanssa, sekin oli turhaa, koska tarjosivat työtä, joka ei vastannut toivomuksia. Mies on ollut töissä kohta 35-vuotta putkeen, ei päivääkään työttömänä.
Kun on aktiivinen itse, niin voi saada sen mitä haluaa :)
Helena80
Keskustelun kolmiottelija
No tässä kohtaa totean, että kaikki eivät ole nopeita ja toiset tarvitsevat enemmän harjoitusta kuin toiset. Mun lapset on matikassa hyviä, mutta kielellisten pulmien vuoksi etenemistahti on hidas. Ja moni asia matikassa vaatii kertausta, esim kertotaulut on todella heikossa hapessa koululaisilla. Meillä on käytössä joustavat ryhmittelyt eli oppilaat saavat edetä omaan tahtiin. Nopeimmat tekevät jo seuraavan vuosiluokan sisältöjä ja ysillä voi suorittaa halutessaan lukion oppimäärää. Monesti opettajat haluaisivat edetä nopeammin kuin mitä oppilaat pystyvät oppimaan, mutta sitä ei vain voi tehdä. Ja opetussuunnitelman mukaiset asiat on käytävä, vaikka kuinka jokin asia olisi openkin mielestä turha. Itse pyrin käymään tärkeät asiat ja kehittämään luovaa ajattelua. Peukaloiden pyörittelyä meillä ei harrasteta, paitsi ne, joita koko koulu ei kiinnosta.
Helena80
Keskustelun kolmiottelija
Olen myös eri mieltä opetuksen tehottomuudesta. Valitettavaa, että ihmiset kokevat asian noin. Minulle tämä työ on sydämen asia, vaikka joskus väsynkin. Ja yhteistyö hyvässä hengessä huoltajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kodin tuki ja hyvä suhtautuminen kouluun kantaa ja tukee myös opettajaa.
Mikä on tapatyötön? Kaikilla alueilla työtä ei ole ja ymmärrän hyvin, että kotoaan on vaikea lähteä. Voi myös olla niin, että työttömällä on työntekoa rajoittavia sairauksia, joita ei kuitenkaan pidetä niin merkittävinä, että ne estäisivät työnteon teoriassa, vaikka käytännössä ihminen on työkyvytön. Tai lääkärit ovat turhautuneet eikä ihminen ole saanut apua ja on helpompi roikkua työttömänä kuin vakuuttaa olevansa sairas. Sen tiedän kokemuksesta. Harvalla ihmisellä on niin monet terveen paperit kuin minulla ja olen ollut viimeksi terve alle 30-vuotiaana, siitä on 18 vuotta.
Varmasti Suomessa saattaa olla joku, jota vain ei huvita tehdä töitä, mutta tuskin heitä montaa on.
Vastavirran akka
Sanavalmis juttuseppä
Tapatyötön on sellainen, joka leikkii hakevansa töitä ja ei todellisuudessa halua työllistyä. Eli pistää mahdolliset haastattelut todella läskiksi ja kikkailee asioilla. Ja valitettavasti niitä henkilöitä löytyy. Ymmärtääkseni työntekoa alentavat rajoitukset huomioidaan ja sen pohjalta tehdään suunnitelmia, mutta joissain tapauksissa ei kortistossa voi notkua vaan silloin pitää mennä sairauspäivärahalle jne. Tilanteista en tarkemmin tiedä.
Sitten on myös niitä, jotka tahtovat työtä, mutta eivät pääse työelämään. Ovat vaikka liian ”iäkkäitä” jne. Nämä eivät ole tapatyöttömiä, vaan täysin ilman omaa syytään ko.tilanteessa.
Sitten on vielä mamut. Joskus luin, että heidän osuus työttömyyskorvauksien saajista on 20%. Ja kun tiedetään mamujen mahdollisuus työllistyä työelämään, niin huh hei. Jo pelkkä vieraskielinen nimi työhakemuksessa voi nostaa jonkun työnantajan niskavillat pystyyn. Heidän koulutustaan tulisi myös tukea, eikä tavoitteena pitäisi olla kortisto vaan työ. Syrjintää, sekä tahallisuutta.
Nämäkin taas vain omia ajatuksiani.
Hyvä jos teidän koulussa on asiat paremmin. Minä istuin melkein joka viikko jälki-istunnossa kirjoittamassa 100 kertaa "En enää tee matematiikan kirjasta tehtäviä eteenpäin.", koska olin jälleen tehnyt liikaa tehtäviä, kun mitään muutakaan tekemistä ei tunneilla ollut.
Veljeni lapsilla on nyt alakoulussa kielto, ettei saa tehdä yhtään enempää tehtäviä kuin mitä opettaja on antanut läksyksi. Kolmasosa kirjasta jää kokonaan tekemättä, koska niitä tehtäviä ei tule läksyksi, eikä niitä saa myöskään tehdä, koska ne eivät ole tulleet läksyksi. Lapsi oppisi paremmin, jos opettaja ei olisi estämässä harjoittelua, koska erityisesti matematiikassa toistojen määrä on oleellista.
Itse tympiinnyin tuosta niin pahasti, että lainasin 3 vuotta vanhemman veljeni lukion laajan matematiikan kirjoja, ja tein niistä tehtäviä huvikseni sitä mukaa kun kirjat veljeltäni liikenivät.
Itse olen päättänyt, että jos lapsellani lainkaan tulee tämän kanssa ongelmia, ostan hänelle kirjat ihan itse, joihin hän saa tehdä sydämensä kyllyydestä juuri niin paljon tehtäviä kuin huvittaa, eikä opettajalla ole nokan koputtamista.