----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Joo ei todellakaan mitään ajoitustaukoja, ei oo kyllä nuorempanakaan tullut mieleen. Muistan yhden tapauksen jossa äiti sanoi kuinka heillä oli vain yksi tärppikierto, kun oli saatava kevättyttö - no juuripa sen he sitten saivatkin:shy:..eivät olisi kuulemma jatkaneet yrittämistä jos ei juuri tuon vuoden tuo kuukausi olisi onnistunut..notta semmosta:p!
Eihän syntymäpäivällä ole mitään väliä itse syntymää poislukien. Juhliahan voi vaikka puolivuotisia, tai neljännesosavuosia jos niin haluaa:grin!
Oikeestaanhan jokainen päivä on juhlan arvoinen, voisit vastavirran akka vinkata anopille - kakkua vähän usemmin:wink
 
Meillä on tytöt syntyneet helmi-ja maaliskuussa. Siksi ajattelen että olen ehkä hedelmällisin touko-kesäkuussa. Mitään ajoituksia ei ole nuissa ollut.

Mun luonnonkosmetiikkashampookokeilun perusteella olen aika tyytyväinen. Tulla on jotenkin ilmava kiiltävä ja kosteutetumpi. Toki takana vasta viikko. Ja ei tuoksu niin hyvälle mutta ei se oikein tuoksu millekään. Veikkaan jopa, että pelkkä shampoo /etikka riittää jossain vaiheessa tälle reuhkalle vaikka pitkä onkin. Kovasti haluaisin taas punaisen tukan mutta ehkä kokeilen vielä savivaalennusta ja olla kesän blondi. Oma tukka on todella tummunut vuosienvarrella. Ennen oli hopeanvaalea, nyt se ihana maantien ruskea..
 
Muokattu viimeksi:
Ai jai. Jos saan vielä yhden niin taidan laittaa neljä etunimeä. Siinä sitä anopilla sitten pirskeitä piisaa.

Jotkut voivat oikeasti suunnitella lapsen syntymän. Vaan en minä. En edes viiden vuoden tarkkuudella. No niin kauan ei ole enää edes aikaa. Saa tulla koska vaan.
Hyvä idea, muista valita kalenterinimiä että löytyy sitten perustaa päivämäärille.

Kyllä paukkuu rajat täällä aiheessa saa tulla koska vaan. Ensin oli itsellä se 30 raja, siirtyi sujuvasti 40, sitten tuli takarajaksi josko ennenkö kuopus tulee sen kolme ensi vuonna (taloudellisesti olis kiva saada kunnon äitiysrahaa kun en meinaa sen asian takia palkkaa nyt tahkomaan..) - no nyt sekään ei tunnu niin tärkeältä, jos nyt vaan tulis, ihan koska vaan ja millä tulolla tahtoopi:shy:.
Kaikki käy:dummy1::dummy::dummy1::dummy::smiley-angelic001:smiley-angelic001:smiley-angelic001, ei haittais edes jouluaattoa viettää kammoamallani osastolla. Mikäs sen ihanempaa kun uusi elämä oman paidan sisällä siellä hikisillä sairaalan lakanoilla. Ottaisin:shy:
 
Kyllä paukkuu rajat täällä aiheessa saa tulla koska vaan. Ensin oli itsellä se 30 raja, siirtyi sujuvasti 40, sitten tuli takarajaksi josko ennenkö kuopus tulee sen kolme ensi vuonna (taloudellisesti olis kiva saada kunnon äitiysrahaa kun en meinaa sen asian takia palkkaa nyt tahkomaan..) - no nyt sekään ei tunnu niin tärkeältä, jos nyt vaan tulis, ihan koska vaan ja millä tulolla tahtoopi:shy:.
Kaikki käy:dummy1::dummy::dummy1::dummy::smiley-angelic001:smiley-angelic001:smiley-angelic001, ei haittais edes jouluaattoa viettää kammoamallani osastolla. Mikäs sen ihanempaa kun uusi elämä oman paidan sisällä siellä hikisillä sairaalan lakanoilla. Ottaisin:shy:
Juu, samat rajat asetettiin ja paukkuivat täälläkin. Ja jos tästä raskaudesta lapsi syntyy, on edellinen 3,5-vuotias silloin. Eli näköjään kelpasi se lapsi sen kolmen vuoden jälkeenkin... :laughing002
 
Juu, samat rajat asetettiin ja paukkuivat täälläkin. Ja jos tästä raskaudesta lapsi syntyy, on edellinen 3,5-vuotias silloin. Eli näköjään kelpasi se lapsi sen kolmen vuoden jälkeenkin... :laughing002
Ihana kuulla:smiley-angelic003!!! Onhan se jokseenkin hullua asetella niitä takarajoja itselle..miksi ihmeessä niin tehdään? Mitä lähempänä loppu häämöttää, sitä kauempana se tuntuu olevan:grin..
 
Ihana kuulla:smiley-angelic003!!! Onhan se jokseenkin hullua asetella niitä takarajoja itselle..miksi ihmeessä niin tehdään? Mitä lähempänä loppu häämöttää, sitä kauempana se tuntuu olevan:grin..
Takarajoja olen miettinyt moneen kertaan. Vähän tuntuu, että niitä keksitään samasta syystä kuin pyritään siihen avioliitto-omakotitalo-koira-ja-2,5-lasta -elämään, eli meidät on kasvatettu ajattelemaan, että elämän pitää mennä tietyllä ennalta määritetyllä kaavalla, ja siitä ei sovi poiketa, vaikka kaava ei itselle sopisi ollenkaan. Ja moni ei edes uskalla ajatella, sopiiko se itselle vai ei, vaan pyrkii siihen sokeasti.

Eräs hyvä ystäväni meni naimisiinkin vain siksi, että niin kuuluu tehdä, ja 8 vuoden avioliiton jälkeen tajusi, ettei se ole mikään syy mennä naimisiin, ja että mies oli hänelle täysin väärä. Mies oli mennyt naimisiin täysin samasta syystä, mutta ei halunnut erota, koska eroaminen ei kuulu siihen kaavaan, jota kuuluu noudattaa. Mies olisi mieluummin tehnyt vaimonsa kanssa sopimuksen, että ollaan naimisissa, mutta eletään kuin kämppikset, joilla on omat elämät. Tämä ei onneksi kaverilleni riittänyt. Kumpikin on nykyään tahollaan onnellisesti naimisissa.
 
Ovisplussa tikussa. Lapsen päiväunien aika hyödynnettiin kun miehelläkin sattui somasti vapaapäivä.
Nam! Hyvää oli!

Päiväunien aika on muulloinkin valikoitunut usein kun mies on kotona vaan ollut, kun silloin ollaan molemmat virkeitä. Iltaisin se helposti jää pikkulapsiarjessa. Kun ei vaan jaksa. Vaikka meidän lapsonen meneekin aikaisin nukkumaan ja nukahtaa helposti, ei silti kovin usein jaksa vaikka tekiskin mieli.
 
Minä en ole takarajoja asettanut tai oikeastaan edes ajatellut kuin biologian kannalta.
Vaihdevuodet on luonnollinen rajapyykki, eikä sitä rajaa ole syytä uhmata vaikka tiede siihen keinot antaisikin. Joskus kun olen omaa äitiäni seurannut lastenlasten kanssa, on tullut mieleen että on oikein ettei vanhat naiset enää voi saada lapsia. Sen verran pinna on lyhyempi kuin mitä omien kanssa on ollut. Toki fyysinen jaksaminenkin on vähäisempää.
Kukin tietysti kohdallaan tietää parhaiten mikä on äärimmäinen raja.
 
Äidilläni alkoivat vaihdevuodet vasta yli kuusikymppisenä, joten vaihdevuosia en pidä minkäänlaisena rajapyykkinä, ei kuusikymppisenä kuulu saada lapsia. Vähän hirvittää oma ikäkin, koska kun tämä lapsi on täysi-ikäinen, olen silloin 61-vuotias, eikä täysi-ikäinen monesti ole vielä valmis itsenäiseen elämään. Toisaalta nykyhallitus pitää meitä työkykyisinä 73-vuotiaaksi asti... hah.
 
Äidilläni alkoivat vaihdevuodet vasta yli kuusikymppisenä, joten vaihdevuosia en pidä minkäänlaisena rajapyykkinä, ei kuusikymppisenä kuulu saada lapsia. Vähän hirvittää oma ikäkin, koska kun tämä lapsi on täysi-ikäinen, olen silloin 61-vuotias, eikä täysi-ikäinen monesti ole vielä valmis itsenäiseen elämään. Toisaalta nykyhallitus pitää meitä työkykyisinä 73-vuotiaaksi asti... hah.

Melko myöhään! Mun äidillä alkoi joskus 50-55välissä.

Sitten mulla on täti joka on ollut super hedelmällinen (lapsia iso liuta), jolla tuli jonkinlainen vuoto vielä 70ppisenä. Semmoista en kyllä kenellekään toivoisi.
 
Tervetuloa Rauha munkin puolesta.
Mä olen 35v. Silti koen kuuluvani yrittäjänä vanhempaan kastiin. Ja olen täysin sitä mieltä, että 35v. jälkeen hedelmällisyys laskee.
Kaksi ekaa tärppäsi ekasta kierrosta ehkäisyn jälkeen.
Kolmosta odotettu 3,5v. Uskon että yksi syy on ikä joka vaikeuttaa.
Itse en tiedä koska odottaa vaihdevuosia. Äiti oli kuollessaan 30v. Eli hänen puolelta ei vaihdevuosista tietoa.
Menkat mulla alkoi 11v. En tiedä onko sillä mitään merkitystä vaihdevuosiin? En ole mitään tutkimuksia lukenut.
Mutta nähtäväksi jää koska tänne tulee.
 
Mulla on kaksi lasta. Synttärit reilu parin kuukauden välein. Etunimiä molemmilla kolme ja anoppi juhlii kaikki nimpparit myös. Eli neljät juhlat per kersa. On kuulkaas kestäminen.
Ihana! Minä olen luullut että meidän suvussa juhlitaan ahkerasti kun vietetään synttärit ja nimpparit, mutta ei sentään kaikkien nimien mukaan, paitsi niillä joilla etunimellä ei ole omaa päivää. Silloin pitää juhlia kaikkien niiden nimien päivä jotka on :)
Keskimmäisellä vietetään kyllä ensimmäisen ja toisen nimen nimipäiviä, kun toisen nimen juhliminen on jo perinne ja etunimelle tuli päivä vasta myöhemmin.

Meillä lasten synttärit on niin kökkösesti ettei voinut viettää samaan aikaan ja nykyisin nautin jokaisesta juhlasta erikseen.
 
Minä en ole takarajoja asettanut tai oikeastaan edes ajatellut kuin biologian kannalta.
Vaihdevuodet on luonnollinen rajapyykki, eikä sitä rajaa ole syytä uhmata vaikka tiede siihen keinot antaisikin. Joskus kun olen omaa äitiäni seurannut lastenlasten kanssa, on tullut mieleen että on oikein ettei vanhat naiset enää voi saada lapsia. Sen verran pinna on lyhyempi kuin mitä omien kanssa on ollut. Toki fyysinen jaksaminenkin on vähäisempää.
Kukin tietysti kohdallaan tietää parhaiten mikä on äärimmäinen raja.
Mutta tähän jaksamisasiaan vaikuttaa omasta mielestäni juuri se "oma lapsi" asia, en mä ainakaan muiden lapsia oo jaksanut oikein koskaan! Siis kivoja pieninä annoksina juu, mutta mitenkään säännöllisesti en jaksa toisen lapsia hoitaa. Omat ei raskauta mieltä tai kehoa, ne suorastaan tuo voimaa:Heartred.
Huomasin tämän kun koitin yhden ajan hoitaa tutun lasta omieni rinnalla - oikein kiva lapsi, mutta olin kyllä helpottunut kun se kokeilu loppui. Mieli olisi tavallaan halunnut joko rakastua lapseen tai sitten antaa sen mennä kotiinsa:p. Uskon että mummoudessa on vähän samaa - toki se fyysinen kunto rajoittaa myös - mun oma 70v äitini ei jaksa kun ihan maks 2 tuntia olla pikkupoikieni kanssa yksin. Mutta ei se oikeen kevyesti jaksanut silloin mun lapsuudessakaan:hilarious:.

En oikein tiedä mitä haen tällä takaa, jotenkin vaan luulen että itsellä se henkinen takaraja ei tule ihan heti vastaan, fyysinen saattaa olla jo ylitetty:arghh:. Voisin kuvitella vielä mummoiässä hoitavani vauvoja, jos ei ihan omia, niin melkein kuitenkin..mun mies taas koki olevansa liian vanha isäksi jo 25 vuotiaana:hilarious:. Me noin niin kuin tasapainotetaan toisiamme.

Huh kun taas jännittää tämä kierto, vauuuuvaaaat, huhuuu - täällä ollaaaaan:happy093.!!
 
Ei voida. Kukaan ei tiedä päiviään. Mä uskon että meidän elämän kulku on jo ennalta päätetty vaikka me ei sitä tiedetä :-)
 
Takaisin
Top