----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vastavirran akka pahoittelut rankasta kokemuksesta! Nämä on niin surullisia tarinoita. Itse en ole nyt hetkeen miettinyt viime syksyistä kkm kun on tämä uusi raskaus. Ja mulla todettiin se 11+jotain viikolla ultrassa että olis mennyt kesken jo 8+jotain. Pieni oli niin pieni ettei näkynyt kuin katkaravun näköinen olio jolla oli silmät. Tyhjennys sairaalassa. Surullisia nämä ja sitä surullisrmpi jotenkin mitä pidemmälle se sattuu.
 
Minä kerään kyllä myös herkkutatit, herkkusienet, kehnäsienet, torvisienet, orakkaat, lampaankäävät ja joskus muitakin, jos osuu isoja määriä kohdalle. Haperoita en kerää.

Haperoista paras on koivuhapero! Pelkkä paistaminen riittää ja ovat maukkaita 3*** sieniä....mieto maku, herkullinen, nammm:joyful:
 
Introvertti tarttee omaa tilaa jopa siipaltaan. Ne siirtymävaiheet on välillä haastavia. Ja sitten on tietysti lapset. Toinen koulussa. Ei niitä voi lennätellä pitkin poikin maailmaa.

Täällä tuo mieskin introvertti, että samanlaisia ollaan.

Extrovertin kanssa tuskin osaisin suhteessa elää....

Oma rauha ja yhteisymmärrys siitä, että myös hiljaa voi olla mukavaa, ei aiheuta meille pulmia tai epämukavuutta :)

Jos toinen olisi pulputtava papupata, ei tulisi mitään...hermot ei varmaam pitäis. Tai pitäis hankkia korvatulpat!:happy119

"Small talk" ei oo meidän juttu/ vahvuus. Sitten kun puhutaan, niin puhutaan kunnolla - ihan täyttä asiaa ja puhetta saattaa riittää tunteja, yleensä pidetään samalla myös syvällisiä keskusteluja ja hauskaa:laughing002 Myös saman henkisten ystävien kanssa.

Aina vakka kantensa löytää:laughing002
 
Mä en ole purkkeihin turvautunut tässä raskautumisasiassa, oon tosi huono muistamaan mitään tabletteja - ja kun sen verran superfoodilla mennään tässä arjessa muutenkin, niin en koe tarvetta yrittää marketista apua löytää. Tipatonta täälläkin jatkunut vuosia..se krapulan kammo ei houkuta juomaan yhtään. Mutta sokerista pyrin nyt eroon, jää enempi ruokahalua syödä vaikka marjoja. Ja ruokaa.

Raskausajan ruokarajoitteet taas on tarkoitettu joillekin muille kun mulle:p..
Mulla on ollut yks mahtava vanha neuvolatäti, jolla oli silmää ihmisille ja se ymmärsi tän mun ravintoasian. Mä syön kalaa tosta vierestä, en mittaa silakoiden pituutta ennen suuhun laittamista, juon maitoa suoraan vuoheni tissistä- nu kupin kautta kyllä, ja syön just ne sisäelimet joita mieleni tekee, graavikalaa vedän ihan sieluni kyllyydestä-itse graavaan sen vastapyydetyn siian ensin.
Musta on tullut kyyninen neuvolanasiakas. En täytä enää voimavarakaavakkeita-katsokoon niistä kymmenistä jo täytetyistä papereista. Mä kyllä kerron jos jokin on huonosti - ja pyydän apua silmiin katsomalla, en kaavakkeen rivien väliin asiaa upottamalla. Meidän kylän äitiyshuolto on nyt ajettu alas, voi sitä raukkaa tätiä joka musta saa(optimistisesti) asiakkaan tuolla isossa keskuksessa..:shy:

kp28/25-28.. tulisielu on herännyt.
 
Haperoista paras on koivuhapero! Pelkkä paistaminen riittää ja ovat maukkaita 3*** sieniä....mieto maku, herkullinen, nammm:joyful:
Haperot on kyllä herkkua myös! Kovin herkkiä täällä olleet madoille - tai ehkä aloitin liian myöhään niiden hakemisen. Luin että ne olisivat siistimpiä asutuksen läheisyydessä- siis mitä korvemmassa kasvavat niin sitä matoisempia.. ootko pannut merkille? Itse löysin parhaat keltahaperot kahden mökkitien väliin jääneeltä metsäkaistaleelta, siis ikään kuin rakennetulta alueelta:rolleyes:
 
Lambi, olen haperoita löytänyt ihan kaupungistakin, juuri keltahaperoa ja koivuhaperoa, toki muitakin. Ei ole tehnyt kauppaansa ja punaisissa haperoissa lajinmääritys on sen verran haastavaa, että jätän ne keräämättä.
 
Oonks mä siinä vähälukuisessa joukossa täällä, jotka ei sienestä :) Lapsena olen kerännyt suolasieniä perheen kanssa, en tunnista muita. Nykyisin sienessä käy mieheni, jos joku perheestä käy. Poimin musitikat kotitalon ympäriltä, tänä vuonna tuli laiha sato. Meillä on parin kilsan päässä mansikkatila, josta hain taas priimaa marjaa pakkaseen. Ja herukoita on piha täynnä. Ehkä tässä on sitä keräämistä ihan ilman niitä sieniäkin :)

Joo, ei oo helppoo menettää pikkuisia. Elämäni tähän asti hirvein hetki oli, kun elämäni ensimmäinen raskaus 9 v. yritttämisen tuloksena päästyi leikkaussalin "roskiin". Oli päättänyt parkkeerata munajohtimeen, ja siitähän ei sitten mitään hyvää seurannut.

Nämä menkat on sitten siitä oidoimmasta päästä. Vetistä verivuotoa tulee, mutta miltään ei tunnu. Sit ku käy vessassa on ihan kauhuissaa, että mistä tätä kumpuaa... Eli todellakin ovuloimaton välivuoto kyseessä. Saapa nähdä, tuleeko tästä kierrosta mitään.
 
Joo, ei oo helppoo menettää pikkuisia. Elämäni tähän asti hirvein hetki oli, kun elämäni ensimmäinen raskaus 9 v. yritttämisen tuloksena päästyi leikkaussalin "roskiin". Oli päättänyt parkkeerata munajohtimeen, ja siitähän ei sitten mitään hyvää seurannut.
Ei pysty käsittää:sad001, se tuskan määrä on varmaan ollut taulukon ulkopuolelta. Osanotto sullekin menetyksistä:Heartred
Ootte uskomattoman sitkeitä te pitkään yrittäneet!

Itsestä ei olisi ollut sillä tiellä yrittämään, mä olin luovuttanut jo ennen lapsien harkintaa. Kärsin hirvittävistä kuukautiskivuista koko nuoruuden, olin aina kuukautisten alussa 4-5 tuntia jossain kipushokissa oksentamassa pimeydessä, siihen aikaan kun ei itselle ainakaan tarjottu edes kipulääkitystä:sad001-olin lähemmäs 15 ennenkö joku lääkäri keksi alkaa lääkitä kipua. Näistä lukiessa tulin siihen tulokseen että endometrioosia / lapsettomuutta olisi edessä(niin, ei ollut nettiä..). Avioituessa puhuttiinkin niistä kuudesta afrikkalaispojasta jotka me adoptoitaisiin:happy:. Ällistys oli suuri kun raskaus alkoikin heti ja kivut loppui kun seinään heti ekaan raskauteen, eikä ole sen koommin palanneet. Yhä haluaisin niitä afrikkalaispoikia, mutta se tie ei ollut meille:shy:.

:Heartred:Heartred:Heartredmeille kaikille:Heartred:Heartred:Heartred
 
Lambi, olen haperoita löytänyt ihan kaupungistakin, juuri keltahaperoa ja koivuhaperoa, toki muitakin. Ei ole tehnyt kauppaansa ja punaisissa haperoissa lajinmääritys on sen verran haastavaa, että jätän ne keräämättä.
Hei miksi ei ole tehnyt kauppaansa? Etkö tykkää mausta, vai joku muu ei tykkää:woot:?
 
Peppipupu, haha se on just näin. Eihän elämän kolhuja kukaan jaksa, ellei ole kevyitä aiheita ja huumoria välissä!
 
Katjusha, et ole ainoa, minäkään en sienestä. Kun ei meillä syödä sieniä, ei niitä ole meille mitään järkeä kerätäkään. Lapsena en ole myöskään ikinä käynyt sienessä, koska vanhempani olivat itse saaneet niin pahat traumat oman lapsuutensa pakkosienestyksestä, ettei meillä kotona sienestänyt kukaan.

Ja noista keskenmenoista; minulla havaittiin viime vuonna NT-ultrassa, että sikiö ei enää ollut hengissä, ja jouduin lääkkeelliseen tyhjennykseen viikolla 12. Tuo oli onneksi vielä niin aikainen keskenmeno, ettei sikiötä ollut vielä edes ehtinyt ajatella vauvaksi tai kiintyä siihen mitenkään, joten aika helposti siitä pääsi yli. Toki surua oli muutaman viikon ajan, mutta lasketun ajan tienoilla en edes muistanut koko asiaa, oli niin paljon muuta tekemistä. Oma ajatukseni keskenmenostani oli se, että jos se meni kesken, oli siinä jotain niin pahasti ja perustavanlaatuisesti vialla ettei siitä voinut lasta tullakaan, parempi että meni aikaisemmin kesken kuin myöhemmin, ja erittäin hyvä, ettei minun tarvinnut tehdä päätöksiä vaan luonto päätti puolestani. Moni asia olisi voinut mennä paljon huonommin, minulla oli selvästi tuuria. :)

Kp1:tä odottelen, tuntuu tämä välikierto kestävän ikuisesti. Periaatteessa kierron pitäisi alkaa tulevalla viikolla.
 
Oi reipas!!! Mä oon vähän kade kerrostalonkasvattina kotitilasta!
Täältä puuttuu vielä poni:Heartred..se on se yks haave..
Lypsätkö vuohiasi? Mä oon aivan myyty tähän vuohenmaitohommaan, luonnistuu fetat, halloumit ja muut - mutta kun tässä ainakin neljän kutun tiinehtymistä suunnittelee hiipii välillä mieleen se maitomäärä..
Mun vuohet on leikattuja pukkeja, eli en lypsä :grin
 
Takaisin
Top