2.+ lasta odottavat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja nipi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä ikäeroksi tulee vuosi ja vajaa 10kk. Vieläkin pienempi ikäero olisi ollut toiveissa, mutta nyt kovasti jännitetään ja toivotaan, että pikkusisarus olisi totta :Heartred. Toki arki kahden pienen kanssa "jännittää", mutta koska on tullut lapsia hoidettua niin monia vuosia, luulen että realismi auttaa -eipähän ainakaan ole liian ruusuiset odotukset :grin .
 
Majtai sanoi:
Moikka, oon uutena täällä, en ole kuulunut tähän foorumiin ekaa ja tokaa odottaessakaan.

Kolmas on siis tulossa, eikä mun pitänyt kolmenkympin jälkeen enää lapsia tehdä, vaikka kolme oon aina halunnutkin. Elämä vei siihen että 32 vuotta pärähti jo mittariin mutta sittenpä pärähtikin plussa.

Nyt on siis 9 vuotta edellisestä raskaudesta. Luonnollisesti kaikki vauvakamat ja äitiysvermeet oon hävittäny aikoja sitten. Kaikki alkaa aivan alusta! Vähän jännä ajatus, kun lapset on kouluun saateltu aikapäiviä sitten, vaipparallit on kaukana muistoissa ja paljon ehtinyt elämässä tapahtua. Kaiken lisäksi tällä kertaa teen tämän yksin, se on hiukan nihkeä ajatus, mutta kortit on jaettu.

Esikoinen täyttää 12 vuotta kun tämä vauva syntyy, tuleva kuopuksen tittelistä luopuva täyttää elokuussa 9 vuotta.
Saa ainakin keskittyä vain yhteen 24/7-tarvitsijaan. Heh, ja onpahan isommista sitten jo apua, vaikka asuvatkin pääsääntöisesti isällään.
Click to expand...
Sulla siis sama ikäero kuin täälläkin. Meillä erotuksena, että alkuperäinen ydinperhe jatkaa samalla kokoonpanolla. Ei millään jaksa muistaa arkea vauvan tai taaperon kanssa - kylässä 5-vuotias huusi pyyhkimään ja jopa tuntui etäiseltä. Ehkä ne isot siskot jeesii sitten jossain vaiheessa... Tsemppiä sulle itsenäiseen odotukseen!
 
Jade sanoi:
Täällä on 2 vuotias taapero ja ikäeroa uuteen tulokkaaseen olisi noin 2 v 10 kk. Yritimme toista lasta puoli vuotta kello ja kalenteri kaulassa, mutta joka kerta sai pettyä, kun ei mitään oireista huolimatta kuulunut. Lopetettiin yrittäminen ja sitten napsahtikin samantien. Oli todellin yllätys! Näin se menee, kun lopettaa yrittämisen.... :D Kovasti toivon, että kaikki menee nyt hyvin. Taapero on poika, joten tyttönen olisi oikein kiva. Tuo ikäero tuntuu aika hyvälle, ei liian vähän eikä liikaa.
Click to expand...

Meillä on käynyt samoin toisen ja tämän tulevan kolmannen lapsen kanssa (rv 6+6 meneillään). Kun yrittäminen lopetettiin, niin tärppäsi heti :D ihmeellinen on ihmiskeho, ei voi muuta sanoa :)

Tsemppiä hurjasti alkuraskauteen!
 
Meillä on 10kk esikois tyttö ja nyt olis tulossa nro 2 1,5v ikäerolla. Vähän oli ajatuksena miehen kanssa että toinen tulis vasta kun esikoinen ois vähintään 2v mut aina ei mee niinkuin suunnittelee. Meillä molemmat raskaudet ovat olleet yllätyksiä ja esikoinen olikin varsin yllätys kun sain keskenmeno diagnoosin ja rv 17 selvis että oonkin raskaana. Molemmat on jääneet matkaan ekasta kierrosta ehkäsyn poisjäännistä. Vähän jännittää miten arki sitten lähtee menemään jos ja kun tää kakkonen maailmaan putkahtaa, kun esikoisen kanssa ekat 3kk oli yhtä tuskaa koliikista kärsien. Mutta onhan tässä aikaa vielä sopeutua ja miettiä näitä asioita, kun nyt vasta rv 7+0
 
Muokattu viimeksi:
Yllätys meillä oli kanssa esikoistytön kanssa ekat 3 kk koliikkia. Se oli todella raskasta aikaa :(
 
Meillä on juuri 2-vuotta täyttänyt esikoistyttö ja ikäeroa tulisi olemaan vajaa 3 vuotta. Ihan pientä ikäeroa tuskin olisin jaksanut, vaikkei meillä suurempia ongelmia ollutkaan ja toisaalta taas kovin suurtakaan ikäeroa en haluaisi. Tämä tuntuu meistä juuri hyvältä ja sopii hyvin meidän tähän elämänvaiheeseen. :happy:

Ainoa, mikä mietityttää on sisarusrattaiden tarve. Osaisipa ennustaa tarvitseeko lähes kolmevuotias vielä rattaita vai ei. Mutta ehkä se on turhan aikaista vielä pohtia. :joyful:
 
PikkuPapunen: meidän ekoilla lapsilla oli ikäeroa 2v 11kk. Ei hommattu tuplarattaita vaan seisontalauta. Se toimi ihan riittävän hyvin kauppaan ja kerhoon kävellessä. Lenkillä en tainnut koskaan ton yhdistelmän kanssa käydä.
 
Napu75 seisomalautaa oonkin miettinyt! Jos toinen lapsi syntyisi keväällä/kesällä olisinkin varma, että pelkkä seisomalauta riittäisi, mutta kun toisen pitäisi syntyä juuri ennen talvea, niin mietin päästäänkö koko talvi seisomalaudan kanssa eteenpäin. Tällä hetkellä käytetään esikoisen kanssa rattaita joka päivä. Asutaan kaupungin keskustassa ja puistoonkin kärrytellään vilkkaiden teiden yli eikä tulisi mieleenkään lähteä ilman rattaita. Tosin tämä asunto ollaan myymässä ja ostamassa uusi ennen toista lasta, joten voi olla, että vähän keskustasta poispäin muutetaan. Vierekkäisiä tuplia ei missään tapauksessa hankita, mutta nyt mietinnässä on joko se seisomalauta tai sitten rattaat, joihin saa sisaristuimen. Kumpa olisi se kristallipallo, että voisi nähdä mille on todellisuudessa tarve. :joyful:
 
Meillä toinen syntyi marraskuun loppupuolella, joten talvella taaperrettiin. Esikoinen oli myös varsin reipas ja kiltti tapaus. Jos tuplarattaat olisi jostain edullisesti ilmestyneet, oisin ehkä valinnut ne. Mut onhan teillä syksyyn asti aikaa pohtia. Ehkä se paras ratkaisu alkaa kirkastumaan.
 
Meillä on kyllä esikoinen varsin reipas, mutta myös hyvin omapäinen ja aika kova tekemään pahojaan, että voi olla, että helpommalla pääsisi kun molemmat saisi rattaisiin. Mutta onhan tässä aikaa pohtia ja tuskin niitä kumminkaan hankittaisiin ennen kuin vasta juuri ennen toisen syntymää. Mutta on kyllä kiva kuulla, miten toisilla! :)
 
Hei kaikille! Meillä on tilanne, että mulla on kolme lasta ja miehellä yksi. Nuorin on kuus joten lapset on silleen jo isompia ja heistä varmasti apuakin vauvan hoidossa.
Aikanaan kun nuorin syntyi oli vanhin 5 ja keskimmäinen 3. Vauva syntyi ennen la ja olis väsyny ja olis vaan nukkunu. Häntä piti kahden tunnin välein herätellä syömään joten silloin olin ihan tööt välillä.
 
Onko täällä ketään raskausmyrkytyksestä kärsineitä ekan/tokan kohdalla? Itselle tuli oireet loppuraskaudesta ja synnytys käynnistettiin 37 viikolla varmuuden vuoksi. Mietityttää tietenkin että mitä jos taas alkaa paineet nousee ym..
 
Heippahei! Meille on tulossa siis toinen lapsuksainen. Ikäeroa tulee n. 5,5 vuotta. Aikaisemmin olisin toisen halunnut ja olinkin jo luopunut toivosta ja alkanut hyväksymään että meidän perhe on tässä. Siksi on ollutkin vaikeaa uskoa tätä todeksi ja koko ajan on pelko ollut että joku menee pieleen. Kärsin Pco-syndroomasta. Ensimmäinen tuli ihan yrittämättä heti kättelyssä, joten ei osannutkaan odottaa että toisen saaminen olisi mitenkään erikoisen hankalaa ja diagnoosi syndroomasta tuli vasta kaksi vuotta sitten. Olin jo päättänyt aikasemmin etten halua mitään hoitoja. Eli tämä toinenkin on nyt ihan luomusti saanut alkunsa. minulla oli raskausmyrkytys tuossa ekassa raskaudessa, verenpaineet kohosi ja proteiinia kertyi reilusti virtsaan että jouduin osastoseurantaan. Viikon verran olin osastolla, jonka aikana sain kotilomailla. Sitten käynnistettiin rv 38+2, kun oli niin paha olo reilujen turvotusten takia. Samaa pelkään tietenkin että se toistuu, mutta ei sille oikein voi itse mitään. Se nesteen kertyminen kehoon on todella harmittavaa, kun tuli niin nivelet kipeeksi ja mikään kenkä kun ei jalkaan tahtonut mennä.
 
Meillä tulee lapsille 2v 2kk ikäeroa. Osittain kauhulla odotan toisen syntymää ja miten jaksan, kun ei ole tukijoukkoja lähellä ja esikoisen kanssa ei ole ollut ihan kaikkien helpointa refluksin ja allergioiden takia. Nyt vihdoin reilu 1,5 v:nä meillä nukutaan jonkinlaisia öitä, ei nyt sentään läpi, mutta kuitenkin suht rauhallista unta aikaisemman hyppelyn, heilumisen ja välillä valvomisen tilalla. Toivotaan, et näin jatkuu ja ehtisi hiukan lepäämään ja opettamaan tytön omaan sänkyynsä ennen kuin tämä lokakuinen syntyy.

Esikoinen on nyt parina päivänä viikossa pph:lla ja minä käyn töissä, mun lepohetket. :) Tyttö saattaisi saada nyt pian täysipäiväisen hoitopaikan ja pohdin kovasti, että onko sitä järkeä ottaa vastaan, koska syksyllä olen sitten taas kotona. Vai olisiko nimenomaan sen takia fiksumpi ottaa paikka, niin pystyisi ainakin alussa keskittyä vauvanhoitoon paremmin ja tytöllä on hoidossa leikkiseuraa. Hän kun ei kauheasti yksinään viihdy...
 
Mun esikoinen oli osan päivää päiväkodissa sillon kun nuorempi syntyi. Ikäeroa oli 2v10kk ja koin sen hyvänä ratkaisuna meille kaikille, leikki-ikäisellä oli ikäistänsä seuraa ja kivaa puuhattavaa, ja minä sain keskittyä sillä aikaa vauvaan ja kotitöihin. Siinä oli sellainen pieni breikkikin kovasta vilskeestä, jaksoi hyvin loppupäivän touhuta kahden pienen kanssa.
 
Meillä tulee ikäeroa 2v, nyt olen kotona tytön kanssa, mutta syksylle haen osa-aikaista päivähoitopaikkaa, juurikin siksi että tytöllä olisi leikkiseuraa ja koska arjessa ei ole esim. isovanhempia auttamassa, niin saisin itsekin vähän aikaa ihan vauvan kanssa kaksin (= päiväunia; D)
 
Meille kanssa tulossa toinen. Esikoinen tulee olemaan lokakuussa n. 3v 5kk. Seisomalautaa olen ajatellut rattaisiin, kun haluaisin päästä mahdollisimman paljon kävellen liikkumaan. Mulla oli ekassa raskaudessa epäily raskausmyrkytyksestä, mutta ilmeisestikin lievänä, kun vasta laskettuna päivänä käynnistettiin.
 
Hei, uskaltauduin tänään liittymään mukaan! Kauheesti luettavaa. meille on kuudes tulossa. Lapset -01, -03, -05, -06, -15, ja tulokasta odotellaan lokakuulle. Nuorimmille ikäeroa tulee 1v10kk.
 
Mulla esikoinen on jo 11v eli vauva-arjesta on huimasti aikaa :D

Miehen esikoinen, joka asuu myös meillä, on 4v, mutta aloimme olemaan miehen kanssa yhdessä tytön ollessa 2v, joten vauva-aika oli jo ohi. Miehellä siis ehkä paremmin muistissa vauva-arki.

Aikalailla pelottaa kuinka se arki alkaa rullaamaan, kun tuo meidän todella uhmakas 4v on aika mustasukkainen jo muiden lapsista. Mitenkähän se tähän omaan sitten suhtautuu? Tyttö käy tällä hetkellä 15pv/kk päiväkodissa ja syksyllä jäädään sitten kotiin eli muutoksia on luvassa. Ollaan vielä kaiken lisäksi muuttamassa ennen uuden tuloa, joten siinäkin on varmaan keskimmäisellä totuttelemista. Ehkä se tuleva oma huone hieman pehmentää iskua.
 
Heippa vaan kaikille. Vähälle ovat kirjoitukset osaltani jääneet, olen kyllä lukenut sitäkin enemmän. Ehkä en uskalla vielä innostua vauvasta, koska nt ultra on vasta reilu viikon päästä.. Silloin jo viikkoja 13 tasan...

Meillä on ennestään 3 tyttöä: vanhin 8 vuotta, keskimmäinen 4 vuotta ja juniori on nyt 10 kuukautta. Kovasti jännittää, miten arki lähtee käyntiin kahden pienen kanssa ja mistä löytyy aikaa myös isommille neideille. Paljon pitää hankintoja tehdä ennen h-hetkeä. Tuplarattaista lähtien. Onneksi tässä on vielä aikaa. Mahtaako N. 1,5 vuotias olla kovin mustasukkainen vauvasta? Jospa siihen pystyisi jotenkin etukäteen valmistautumaan. Miten te muut, joilla on sisaruksia pienellä ikäerolla? Onko ollut mustasukkaisuutta, entä onko vauva-aika ollut raskasta?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top