Meillä esikoinen nukkuu samassa huoneessa kun meillä ei ole omaa huonetta. Vauvan synnyttyä pitää muuttaa sänky olohuoneeseen ja esikko nukkuu sitten yksin huoneessa. No mä ainakin sanoisin näin että onhan neuvolalla ne omat ohjeet miten kasvatat lapsen. Mutta lapset on vaan niin erilaisia. Toiset tarvitsevat vanhempaa enemmän kuin toiset. Ja kyllä lapsesta kuulee kun se tarttee vanhempaa. Kuitenkin lapsi on vielä pieni ja kaikki uudet asiat mitä tulee vastaan voivat olla pelottavia ja hämmentäviä. Kohta poikani on 2,5v. Oli jakso kun poika nukahti iltaisin yksin ilman ongelmaa. Kunnes nyt tuli tää uhma ja huudot niin en minä pysty jättää poikaa huutamaan huoneeseen tunti tolkulla että sun pitää yksin nukahtaa. Kun niin moni asia voi vaikuttaa noinkin pieneen lapseen että miksi ei yksin mennäkkään nukkumaan ja halutaan että vanhempi on samassa huoneessa kun nukahtaa. Öisin ei poika ole herännyt aikoihin enään. Ja kyllä lapset oppii nukahtamaan yksin enemmin tai myöhemmin. Lapset kuitenkin on hetken noin pieniä. Pakko sanoo myös miten jännää aikaa oli kun odotti esikoista. Kaikki oli uutta ja jännää. Tavallaan tiesi mitä lapsen kanssa oleminen olisi mutta sitten kuitenkin se vanhemmuus tuli yllätyksenä mimmoista se sitten on. On itse vastuussa miehen kanssa siitä lapsesta aina. Ja kaikki ei oo todellakaan mennyt miten mielessään silloin suunnitteli. Ja nyt kun tulee tää toinen niin kyllä tuntuu että hyppää tuntemattomiin saappaisiin ja on vanhempi sitten kahdelle että miten se sujuu ja miten asiat sitten lutviutuu.