Ärsyttää, potuttaa, menee hermot!!!

eipä tässä varmaan kauheesti tarvii enään puhuu kun sain just viestin että voin pakata tavarat ja painuu vittuun ja että se ei haluu olla missään tekemisissä lapsen kaa.. hauskaa loppu elämää HAISTA VITTU SAATANAN PETTURI HUORA!!!!!!!!!
 
Voi ei Nanna, miten paskamainen viesti mieheltäs! Mutta voisko olla et se nyt kun juo, niin purkaa teidän tapeluja viestillä? Voimia joka tapauksessa paljon <3
Mutta kuten Femi sano, niin abortti jättää jäljet suhun.

Mua on alkanu vituttaa naapurit ja niitten jatkuva kysely et juomaan juomaan. Mutta jos mä nyt sitkeesti kestä siihen ultraan asti ja sit pamautan et ens kesänä vasta juon :)
 
Juu.. sit se vielä laitto puhelimen kiini nii nyt en saa mitään yhteyttä siihen.. varmasti purkaa pahaa olo enkä olis ikinä uskonu että se mua huoraks haukuis.. ei se oo ikinä meijän parisuhteen aikana haukkunu mua noin.. mä en oikeesti enään tiedä että mitä mä teen ja mitä mä haluun.. mä oon ihan yksin ja hukassa kaikesta..
 
Nanna88: Suosittelisin, ettette nyt tee mitään hätiköityjä päätöksiä. Olette molemmat kiihdyksissä ja sanotte ehkä myös asioita, joita ette tarkoita. Abortilla "uhkailu" on voinut myös sattua mieheesi ja antaa nyt samalla mitalla takaisin.

Sinä tietysti tiedät miehesi, tilanteesi ja tunteesi parhaiten, joten päätös on sinun. Kannattaisi kuitenkin puhua asioista, kunhan pöly on laskeutunut ja alkoholi haihtunut. Tsemppiä!
 
Kiitos kaikille tuesta mitä oote antanu omasta näkö kulmasta.. puhuin just pitkän toivin hyvän ystävän kaa ja nyt alan pikku hiljaa ite rauhottuu näistä mun "yli" kierroksista.. pakko nyt vaan yrittää keskittyy ittensä ja omaan hyvin vointiin.. ehkä sitä sit jossain vaihessa alkaa kiinostaa kun vatsa kin alkaa nakyy jos se nyt enään ikiä haluu nähä mua kun oon vii vitun huora sen mielestä..
 
Nanna mäkään en ole aiemmin kommentoinut kun en oikein tiennyt mitä sanoa. Totta on että kaikissa suhteissa on hyviä aikoja ja huonoja aikoja mutta oma yleisfiilis on hyvä mittari, onko minulla hyvä olla suhteessa silloinkin kun menee huonommin, luotanko tuohon toiseen ja luottaako se minuun, rakastanko siitä huolimatta että menetin hermoni siihen totaalisesti ja pystytäänkö asioista sopimaan ja keskustelemaan.
Kun selvästi olet tunnekuohun vallassa älä ainakaan tee päätöstä abortin suhteen tuossa mielentilassa vaan asiaa rauhassa harkittuasi.
Puhun kokemuksesta itselläni on takana abortti johon mies painosti luvaten vähän vaikka ja mitä, ei vielä vaan myöhemmin, hän on tukena koko ajan, huolehtii kustannuksista yms. Ja oikein mikään näistä ei toteutunut.
Olin vuosia vihainen ja katkera itselleni miehelle ja kuinka kaduinkaan aborttia,tee se mitä kuvittelet katuvasi tulevaisuudessa vähemmän ja siinä on sinun vastsuksesi asiaan. En moralisoi ja naisella on oikeus ja joskus myös velvollisuus päättää jatkuuko pienen elämä ellei pienelle voi tarjota sen ansaitsemaa rakkautta huolenpitoa ja turvaa.
Nyt uuden raskauden myötä olen vihdoin päässyt abortin yli siten että elämä jatkuu mutta en unohda ikinä ja ajoin käy mielessä kuinka vanha esikoinen olisi olisiko siitä tullut tyttö vai poika tai olisiko se selvinnyt raskauden loppuun saakka vai kaikesta huolimatta siirtynyt tähdeksi taivaalle tuikkimaan. Tapahtuneesta on nyt 5 vuotta enkä enää vihaa itseäni sen vuoksi vaan olen antanut anteeksi itselleni.
Mieti asiaa ja tee päätös vasta asiaa rauhassa harkittuasi, tukea ja apua on saatavilla päätitpä kuinka tahansa.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Nanna, älä tee hätiköityjä päätöksiä, ymmärrän että harmittaa ihan sikana mutta kyllä lapsen voi kasvattaa ilman miestäkin. Joskus Se on jopa helpompaa. Lapsi tekee sut onnelliseksi,Se on varma<3. Mutta niin,jokainen tekee tietysti itse omat päätökset,tsemppiä sulle!
 
Komppaan muita ettei hätiköityjä päätöksiä kannata tehdä ennen kun olet kunnolla ehtinyt työstää ajatukset kasaa ja saisit miehen puhumaan kanssasi. Epäilisin, että tässä on käynyt niin että kun "uhkasit" abortilla, päätti mies kuningasjuoman valjastamana pistää ns samalla mitalla takaisin ja loukata sinua ;( Toki ei tuollaista tekstiä sietää tarvitse, mutta jospa odottelisit että selvinpäin palaa kotiin ja keskustelisitte asiat puhtaaksi :) Jaksamisia sinulle!
 
Kyllä mä sn tiedä ett tulisin ikuisesti katumaan sitä päästöstä jos abortiin päätisin.. kaikki vaantuntuu ii vaikeelta ja hanklalta jus nyt.. ehkä se nyt vaan on hyvä että ollan eri sunilla ja kumatki saa rauhassa miettiä asioita ja mit elämältään haluu.. mä rakastan lapsia yli kaiken ja totta tai toiveena olisoma lapsi.. yhden kekskemenon älkeen tiedän jo sen tunteen miltä se tunt menettää jotain todella odotettua ja rakastettua kapistuta.. välillä tuntu vaan siltä että en kykene ykin tähän kaikkeen.. odotan in seuraavaa neuolaa ettäpääsisin puhumaan mun tunteista olleki joka ehkä saatais ymmärtää ja kuuella mua mitä mulla on sanottavaa.. tääon ehkä sellanenhiljanen apua huuto mitä kukaan ei kuule ja oo yksinoko asian kanssa..
 
Tukea ja apua löytyy päädyitpä sitten mihin ratkaisuun tahansa, neuvola on hyvä paikka lähteä liikkeelle, foorumillakin taitaa olla useampi terveydenhuollon alan ammattilaisia jotka varmaan mielellään vinkkaavat mistä ja miten apua voi saada tai kannattaa vaatia. Tsemppiä sinne asioilla on taipumus järjestyä tavalla tai toisella.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Nanna, voimia sulle! Ikävää, että teidän loma mennyt nyt noin eikä miehes sit rauhottunutkaan. Mutta niin kun muut sanoneetkin jo, niin tossa mielentilassa voi tulla just sanottua kaikkee puolin ja toisin. Vois ehkä olla hyvä jos pääsisitte jonkun ulkopuolisen kans juttelemaan niin että molemmat sais jotenkin purettua omia tuntojaan ja sanojaan. Voi olla et kumpikaan ei oo loppujenlopuks tarkottanut sitä mitä sanoo. Olisko joku perheterapeutti tai sit edes se neuvolantäti jonka juttusille voisitte mennä yhdessä? Jos susta tuntuu ettet tarkottanut mitä sanoit hänelle esim. abortin suhteen niin kannattaa pyytää anteeksi, mutta kertoa myös rehellisesti miten toisen sanat on loukannu. Se voi auttaa toista tulemaan vastaan ja ehkä tajuamaan ja pyytämään myös anteeksi. Siitä olis sit helpompi jatkaa puhumista. Pinnan alta saattaa löytyä kaikenlaisia pelkoja yms. Siksi ehkä ammattiauttaja vois olla hyvä välikäsi. Toivon tosiaan kaikkea hyvää teille ja pikkuiselle. Mutta ennen kaikkea muista oma hyvinvointisi (ja pikkuisen jos hänet päätät pitää). Jos välienselvittely nyt liian stressaavaa kannattaa ehkä ottaa pieni miettimistauko. Ainakin eräs yh-ystäväni sanonut että lapsi on parasta mitä hänen elämässään on ikinä tapahtunut. Tsemppiä ihan hirveesti!
 
Nanna voimia sinulle. Ole rohkea.

Välttämättä se mies ei muutu. Toiset muuttuu. Mut on se niin inhottavasti käyttäytynyt sua kohtaan, että!! Tunteethan ne heilläkin menee laidasta toiseen kun oma lapsi on tulossa. Mut ei tollasia tekstiviestejä kyllä saisi laitella. Oman lapsen äidille. Ei koskaan. Voimia. (Halaus)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Komppaan muita vastanneita. Voimia sulle ja toivotaan että saatte asianne sovittua, jos se vain on mahdollista! Millon sulla on se seuraava neuvola? Voisithan sä soittaa sinme maanantaina ja pyytää että pääsisit vaikka ensin itse juttelemaan ja ehkä sit myöhemmin miehesi kanssa. Perheneuvola on myös hyvä apu. Meidän perhe on saanut sieltä korvaamatonta tukea haastavan esikoisen kanssa. Parisuhdettakin siellä puitiin kun pojan käytös ja lapsettomuus väkisinkin pisti parisuhteen lujille. Apua varmasti saat mutta sitä vaan täytyy osata pyytää, jopa vaatia!

Sent from my ST27i using Vau Foorumi mobile app
 
Nanna,kyllä tekee pahaa sinun puolesta lukea tuosta sun tilanteesta.Helppo vierestä miettiä tilannetta kun ei ole tunteita jotka sotkee ajatusta joten tilanne ei ole helppo sinulle.Raskaus on kuitenki alussa ja sulla on hyvää aikaa järjestää asiat niin jotta vauvan on hyvä tulla.Olipa päätökses sitte olla yksinhuoltaja tai ei mutta minun on pakko painottaa sitä asiaa ettet antais pelon tai ennakkoajatusten vaikuttaa päätöksiis.Yksinhuoltajana pärjäät varmasti jos niin käy.Kirskahti pahasti korvaan tuo petturi sana mitä miehes käytti viestissä.Tuntuu että tosiaan tuo abortin esille ottaminen loukkas pahasti mutta en voi mitenkään hyväksyä hänenkään viestiä.Sinulla hormonit sekottaa niin pahasti pakkaa että tuo ulkopuolinen kylmä järki vois olla ihan hyväks.Ite oon käyny mielenterveystoimistossa aina juttelemassa kun on ollu sellanen tilanne ettei itellä ajatus riitä.Olen ollu tuossa tilanteessa ja muistan hyvin miten suolisto heitti voilttia,mitään ei voinu syödä,tupakka maistu ja unesta ei tietoakaan.Jos yhtään lohduttaa niin asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella.Eräs harvinaisen fiksu nainen joskus sanoi näin.Ensin voi tuntua siltä että ne ei järjesty oman mielen mukaan mutta kun katsoo vähän ajan päästä uudestaan voi olla etteivät paremmin ois voinu mennäkään.Tsemppiä Nanna.
 
Eip oo miehestä kuulunu vielä mitään eikä oo kotiin kaan vielä tunnu.. tää viha ja pettymys alkaa kohta muuttu todella huolestuttavaks ja oon stressannu ihan koko päivä ja vaan odottanu että koska se jotain ittestään ilmottais.. ja ollaan aikasemmin jo sovittu että oli riita mikä hyvänsä nii aina pitää ilmottaa että missä menee ja koska tulee mut nyt se on pettäny seki luottamuksen/sopimuksen sen asian suhteen..
 
Epätietoisuus on kyllä varmasti kaikkein stressaavinta. Toivottavasti oot jo kuullu jotain hänestä eikä tarvitsis enempää huolestua/stressata. Toivottavasti kaikki ratkee parhainpäin.
 
Joo myöhemmin sit illalla näin sen eikä se suostunu puhumaan yhtään mitään mun kaa ja haukku vielä lumpuks sen päälle ja työns mut vaan pois ja sano et ei meinaa tulla yös kotiin että ehkä vasta (huomenna) eli tänään.. Oli kyllä todella todella humalassa eilen kun näin sen ja ilmi kävi myös että se ei ollu nukkunu kun vaan pari tuntii sinä yönä ja eilen heti aamusta juonnu pelkkää viinaa ja kyllä se kans siinä kunossa oli.. sen aikaa mitä mä siinä olin nii nii joi yhen viina paukun ja sit vaan energia juomaa ja vettä.. kuulin kun se sano kaverille että sillä on ihan veto pois ja että sitä väsyttää.. varmaan meni sit nukkuu hetkeks kun olin lähteni kotiin.. pistin sille vielä viestin ennen kun menin nukkuu että eläimet on hoidettu ja koiran kin vatsa on nyt paremmassa kunossa (sillä oli siis ripuli joku 3 päivää) ja kirjotin vielä että jos sillä mieli muutuu että se haluu kotiin nii soitaa sit vaan mulle niin tuun hakee sen kotiin.. Nukuin todella huonosti koko viime yön ja totta kai kauhee stressi päällä koko ajan.. tunti sit se pisti viestin että sen inhoo mua tällä hetkellä yli kaiken mut silti sillä on kauhee ikävä mua.. ja sit.. ja että mä kirjotin sille todella paskoja viestejä mut sentään se rakastaa mua.. joten kyllä se tästä ajan kanssa kun se alkaa selviimään tostä kännistä ja krapulasta nii eiköhän me saada taas selvitettyy kaikki asiat.. mut meinaan kyllä myös pitää oman nahkani ja sanoo sille miltä musta toi huorittelu ja lumpuks haukkuminen tuntuu ja että kuinka paljon se on mua loukanu ja satuttanu tolla sen viime aikasella käytöksellä.. ja haluun kyllä sen kin pyytävän anteeks sen käytöstä mua kohtaan.. oon ite nyt vaan yrittäny pysyy mahdollisimman rauhallisena ja ajatellu että tää on nyt joku väli vaihe tai jotain että kyllä se kohta rauhottuu ja alkaa ajattelee asioita vähän eri tavalla kun nyt..
 
No kyl se siitä lutviutuu, taitaisi molemminpuoliset anteeksipyynnöt olla paikallaan. Voin nimittäin kuvitella kuinka sitä on loukannut se ett sanoit tekeväs abortin riidan päätteeks. Ei oikeuta miehen käytöstä, mut tulee täältä himpun verran ymmärrystä myös sille. Jos toinen kumminkin odottaa tätä lasta ja isäksi tuloa, vaikka ei selkeästikään osaa sitä sinulle näyttää :/ Miehet, niillä vaan kestää kasvaa vanhemmuuteen varmaankin sen takia kun he eivät sitä fyysistä muutosta käy läpi alusta alkaen, heille se todellisuus iskee vasta lapsen synnyttyä. Tsemppiä teille, toivottavasti saisitte asiat puhuttua läpi :)
 
Nanna, hyvä että ootte vähän jo päässyt purkamaan tuntojanne. Toivottavasti pääsette sit rauhassa keskustelemaan kun hän tulee kotiin. Se on kyl hyvä alku että rakastatte toisianne. Tsemppiä!
 
Me mollemmat tiedetään se että me rakastetaan toisiamme yli kaiken tapahtu sit mitä hyvänsä ja kyllä mä omalla tavalla sen ymmärrän että se ei voi käsittää sitä muutosta mitä mun kehossa tapahtuu jatkuvasti ja varsinkin kun ei vatsa kaan vielä niin selvästi näy.. Oon ite pyytäny siltä jo anteeks ties kuinka monta kertaa ja pahotellu mun tyhmää "uhkailua" mut sillä nyt on vaan sellanen tyyli että meinaa varmasti vielä mököttää pari päivää ja turha sen kaa on tänään mitään puhuu jos se edes kotiin tulee tänään.. se on varmasti tosi väsyny ja kännissä/krapulassa ja viimenen asia mitä se toivoo nii on se että mä seison sen vieressä ja "nalkutan" nii parempi vaan antaa sen sit nukkuu pois olojaan ja sit joitenki päivien päästä yrittää alkaa puhuu asioita rakentavasti ilman mitään huutoo ja riitaa..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top