Äitiysvapaan alku

Joo, toi etätyöjuttu on ihan totta. Sitä ei peruslakari korvaa. Nykyään moni työnantaja tosin hankkii tätä varten erillisen etätyövakuutuksen. Jos etätöitä tulee tehtyä, niin kannattaa tsekata asia työnantajan kanssa ja kysellä mahdollisuutta tuollaiseen lisäturvaan, jos sellaista ei ole. Itse en tästä asiasta ole omalla kohdallani niinkään huolissani, mutta hyvä se on ehdottomasti tiedostaa, että turva etätöitä tehdessä on rajallinen.
 
Noista sairaslomista ja töistä yleisesti ottaen. Mua on muutama vuos takaperin pomo painostanu töihin vaikka olin sairaslomalla.
Asiakaspalvelutyötä johon liitty vielä huonekalupakettien siirtelyä yms. Mulla oli flunssa eli kuumetta ja ääni pois, silti ois pitäny lähteä soveltaen työskentelee, mietin lähinnä mitä mä oisin mua voinu tehä, kassalla en ois saanu ees tervehdittyä ja varastossa ois ollu riski puljata niitä huonekaluja kun oli kuumeessa.
En sit menny :D
 
Riipitii sanoi:
Tiada: keksi parempia syitä ja liiottelet nykyiset x 5!

:)
Click to expand...

Ehkä tässä juuri on se syy, miksi sitten jotkut, jotka oikeasti saikkua tarvitsisivat, eivät sitä saa, kun lääkäritkin toki tietävät, että kaikkea voi keksiä ja asioita liioitella. Ei se saikku kuitenkaan ole tarkoitettu vain huviksi ja siksi, jos ei työt nappaa, vaan oikeasti tarpeeseen.

Kyllä minullakin on välillä päiviä, jolloin työt ei niin huvita, istumatyö rasittaa paikkoja ja illalla ei sitten jaksa mitään, mutta se nyt kuuluu asiaan. Lasken myös päiviä äitiysloman alkuun, vaikka toisaalta ajatus kauhistuttaa, koska vielä on niin paljon hommia, mitkä on tehtävä ennen vapaan alkua.
 
Samsam sanoi:
Sori jos kuulostan niuholta, mutta ei kannata mennä saikulla töihin. Jos jotain sattuu (liukastut, kaadut portaissa, ihan mitä vaan), niin lakisääteinen tapaturmavakuutus ei oo voimassa.
Click to expand...

Ja tämähän ei pidä paikkansa. Jos työnteosta on sovittu ja työnantaja on antanut luvan tulla töihin, niin kyllä se tapaturmavakuutus on voimassa kaikessa sellaisessa liikkumisessa, mikä liittyy työn tekemiseen. Tietenkään se ei korvaa muussa liikkumisessa yms. toiminnassa sattuvia vahinkoa, kuten ei korvaisi ilman saikkuakaan. Nimim. monta vuotta tapaturmavahinkoasioita hoitanut.
 
Työn tarkoitus ei ole näännyttää ihmistä tai raskaanaolevaa niin että töissä kärsitään päivä ja loppupäivä voidaan pahoin kotona vaan silloin tulee sopeuttaa työn kuormittavuutta siten ettei siitä kärsi äiti tai puolustuskyvytön sikiö. Noissa asioissa rohkenisin väittää että moni mieluummin sinnittelee töissä hampaat irvessä kun työnantajan suhtautuminen pelottaa, itse en antaisi itselleni ikinä anteeksi jos vauvalle sattuisi jotain sen talia että äiti nyt vähän priorisoi työtä jota kuka tahansa toinen asiantuntija voi tehdä. Lääkäri ei voi mitata jaksamista tai vointia se on aina potilaan määritettävä.
Oma konsultoitava asiakas on todella idiootti joka viis veisaa työturvallisuudesta tai ergonomiasta, oma esimies on kuitenkin huippu joka tähdentää koko ajan sitä että oma ja vauvan hyvinvointi on asia numero 1 (miespomo) ja että käytät liukumista ja teet sen minkä jaksat, ilman pomon tukea olisin tod näk ollut sairauslomalla aikoja sitten ja se neljän seinän sisällä kökkiminen tai pahimmassa tapauksessa vuodelepo 2 kk kintut ristissä pää alaspäin osastolla ei varmaan ketään houkuta joten siksikin voi olla syytä kuunnella äidin omia tuntemuksia liittyen sairausloman tarpeeseen.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mä tarvisin oikeesti sairaslomaa.. Menin saikun jälkeen takas töihin ja loppu illasta sit tuliki supistuksia säännöllisesti ja ne sattu!
 
Voihan siellä hampaat irvessä töissä olla ja kärsiä jos se tuntuu omimmalta tavalta toimia. Mä en ainakaan näe mitään järkeä leikkiä jotain korvaamatonta sankaria oman ja vauvan terveyden uhalla mutta mä oonki vaan tavallinen puotipuksu jonka työn osaa hoitaa moni muukin. Mulle kaikki työkaverit, ystävät ja äiti sanoi, että nyt on aika kerrankin olla itsekäs ja ajatella omaa ja vauvan hyvinvointia eikä sitä pirun työpaikkaa niinku viimeiset 15 vuotta olen tehny ja ilmestyny paikalle vaikka pää kainalossa. Jokainen tekee omat päätöksensä ja kyllä mun mielestä lääkäreiden kuuluis ymmärtää se, että ihminen itse tuntee oman kehonsa parhaiten. Nyt puhutaan kuitenkin viikoista n. 30 meidänkin täällä kirjoittelevien osalta ja alkaahan tää olla aika raskasta tää pallon kantaminen varmasti itse kullekin. Toisille raskaampaa kuin toisille.
 
Mashnu ei sillä asemalla ole merkitystä mäkin teen "vaativaa asiantuntija" työtä ja piupaut annan sille että jos kunto loppuu niin se ei ole mun migreeni vaikka koko konsulttitalo kaatuis omaan mahdottomuuteensa, mulle ei makseta resursoinnista joten hankkikoot toisen asiantuntijan olemaan konsultti mun tilalla onhan se pomolle paska nakki mutta todellakin vauvan hyvinvointi on kaiken lähtökohta ei se kykene itseään suojelemaan joten se on meidän tiinesten tehtävä olla kyytiläisten edunvalvojia.

Tää on niin hauskaa kun juuri raskauden aikana oon tutkinut potilas ja lääkintäoikeutta osana mun opintoja että tulevaisuudessa pääsisin "oikeisiin töihin" tämän aateekootee alan asiantuntija tehtävien sijasta jotka nyt on nähty niin mä odotan näkeväni sen lekurin joka vähättelee mun oireita siinä vaiheessa jos vääntö loppuu ja selkä hajoaa mä syön sen aamupalaksi :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mun esimies tuli sanomaan mulle tånään et meitä on oikeestaan liikaa henkilökuntaa töissä... Onneks yks on nyt sairaslomilla mut pitäis palata perjantaina töihin. Päiväkodissa on nyt harvinaisen monta lasta vähentänyt hoitopäiviä joulukuussa ja siks normi henkilökunta on jo liikaa! Pomo oli laskenut sen varaan et mä en enää tulis töihin... :D Eli ei hän suoraan sitä sanonut mutta kierrellen et hänen puolesta voisin olla saikulla jo loppuajan! Sit pitäis vaan vakuuttaa lääkärit. :D
 
Täällä ollaan päivystyksessä,ku alavatsaan koskee luulen kyllä,että ois vaan liitoskipuja,mutta toivotaan et huomenna ei tarvis mennä töihin en jaksais huomenna töitten jälkee sitä supisteluu :/
 
Täällä kans maataan sohvalla ja kipuillaan... :( 7h töissä siihen päälle 2h kaupoilla ja nyt melkeen itkua väännän ku kiristää ja meinaa supistaa välillä kovastikin... on se kumma ku sitä ei osaa rauhottua vaikka kroppa nii sanoiski!! Onneks huomenna neuvola ja lääkäri, saa nähä laittaako saikulle. Vois kyllä laittaa, on tuo töissä olo jo nii tuskaa et ei tekis pahaa jos muutaman päivän lepäis.
 
Mulla on vast ens viikol neuvola siks tulinki tänne jos ne kirjottais vähä pidemmän saikun :/
 
Muokattu viimeksi:
Tällä hetkellä olen työtön, mutta aikaisemmissa raskauksissa (tein toimistotyötä), kun olo alkoi lähinnä istumisen ja supistusten takia olla tukala, marssin lekuriin ja sanoin, etten enää kertakaikkiaan pysty olemaan töissä. Selkä ja lonkat romuina, sekä supistukset siihen päälle. Aina on lääkärit kirjoittaneet loppuajan saikkua, yleensä noin 2vko-1kk ennen laskettua aikaa. Muista, Tiada vaan vaatia sairaslomaa. Sun ja vauvan hyvinvointi tässä menee työnantajan ta työn teon edelle. Ikävä vaan, ettei kaikki lääkärit sitä tunnu tajuavan.

Niinkuin Mju ja Mashnu jo aikaisemmin totesi, niin ei tarkoitus ole se, että ensin painetaan duunia hampaat irveessä ja loppupäivä kärsitään supistuksista ja muista kivuista.
 
Tässähän nyt tuntuu taas vähän asia irtoavan alkuperäisestä kontekstistaan. Kommentoin sitä, että kehotetaan liioittelemaan ja ehkä keksimäänkin niitä omia "oireita", jotta saisi saikkua. Totta kai on aivan eri asia, jos tilanne sitten on se, että ilman sitä ei oikeasti pärjää ja että töissä jatkaminen sitten olisi haitallista. Vähän vain tuntuu, näitä teidänkin kommentteja lukiessa, että raskautta todella pidetään jonain saikkuautomaattina ja vika on aina lääkärissä, jos ei sitä tipu.
 
Mun mielestä ei oo liioteltuu hakee sairaslomaa,jos töitten jälkeen tulee säännöllisiä kivuliaita supistuksia.. Se ei oo keneltäkään pois et rääkkäät ittees töissä :) Mä sain nyt sitte sairaslomaa(oon varmaa kauhee ihminen) maanantaihin saakka ja jos kipu ei hellitä niin takaisin..
 
Itse en ole ainakaan näistä kirjoituksista saanut sellaista kuvaa, että joku täällä hakisi saikkua ihan hupia. Toisaaltaan eihän ne lääkäritkään voi tietää kuinka kauheata se työnteko saattaa olla, jos selviä fyysisiä merkkejä ei ole. Harjoitussupistukset, vaikka olisi kuinka elämää rajoittavia, ei anna mitään merkkejä lääkärille. Sama juttu selkä-, lonkka- ja liitoskipujen kanssa. Lääkäreidenhän on siis pakko uskoa asiakkaan sanaan siitä, että töissä käynti ei enää ole mielekästä.

Itse olen aina kokenut työssäkäynnin mukavana osana elämää ja jos siitä raskauden myötä tulee pakkopullaa, niin vaikuttaahan se jo tonne pääkoppaankin.
 
En mä ainakaa saikkua pyydä sen takia ettei huvita olla töissä. Vaa eipä se työnteko paljoo nappaa jos töissä on kipee ja töiden jälkee on kipee eikä saa aikaseks mitää... En mä ainakaa ala kipeenä töissä olee :o
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top