Äitioloja

Mulla on edelleen osittain huono omatunto pulloruokinnasta, vaikka yhdessä se on neuvolantädin ja miehen kanssa sovittu. Mun mies sano ihanasti et miten vauva hyötyis siitä et me paniikissa hyöritään ja uuvuksissa koitetaan väkisin työntää tissiä suuhun? Niinpä mä olen edelleen antanu yöllä suoraankin pullon jos oon tuntenu itteni tosi väsyneeks. Muutoin kyllä yritän imettää ensin ja annan pullon vasta kun molemmat tissit on koitettu ja edelleen kränätään.
Mä saatan vaan kuvitella mut musta tuntuu ettei maito ihan riitä tarpeeseen. Meillä on iso poika ja se syökin isosti...
Tää asia on ihan liian vaikea ratkaistavaksi, aina tulee riittämättömyydentunnetta ja ahdistusta kun antaa pullosta mutta vielä isompi riittämättömyydentunne kun vauva huutaa hulluna tissillä...
 
Kättärillä kuulemma vaihtelee tosi paljon toiminta noissa osastoissa. Toi millä olin niin siel vaan oli henkilökunta koko ajan tatti otsassa ja niillä ei ollut mitään intressejä auttaa.

Mut nyt ollaan kotona ja täällä asiat tehdään meidän tavalla. :grin
 
Sarra, joskus kuulin ohjeen antaa eka pullosta ja sitten vasta tissiä, jotta vauva yhdistäisi täyden olon imetykseen. Ois sitten pahin nälkä jo taltutettu pullolla ja jaksais rauhassa keskittyä rinnan imemiseen. Pätee ehkä enemmän tapauksissa, joissa rinta ei kelpaa.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Ekaa kertaa yksin ulkona äitinä ostosreissun muodossa. Tosi kummallista. No, olen viimeksi ollut ihmisten ilmoilla aika tasan viikko sitten jos ei lasketa sairaalamatkoja ja eilistä lyhyttä vaunulenkkiä eli vähän on jo ehtinyt mökkihöperöityä.

Tottumista vaatuu ettei enää ole mahaa, josta ei tarvinnut ihmetellä onko siellä toinen tyyppi mukana vaan löysää maharöllöä, joka näyttää siltä et on vetäny kalja-makkaradieettiä jo joulusta asti. Varsinkin kun yhtäkkiä piti keksiä jostain päälle mahtuvat vaatteet tähän keliin, niin oikein ei ollut vaihtoehtoja kuin pingottautua trikooseen. Hiuksia en ole tietty ehtinyt pestä ja yöhikoilukampauskin on varsin hehkeä.

Huonekalukaupassa latelin myyjälle outouksia kun mietin millloin tilaamani tuolit voisi hakea. Kalenteri ja numerot on vaikeita. Alan pikkuhiljaa ymmärtää niitä omituisia höpiseviä ihmisiä, joihin olen esim. asiakaspalvelutöissä törmännyt :D Meinasin lisäksi ajaa pokkana punaisia päin kun liikennevalojen värikoodaus tuntui yhtäkkiä unohtuneen. Valvominen ja hormonit = olo kuin parin promillen huppelissa!

On muuten kohtuu friikkiä kun esim. kärryjen kirskuminen (muistuttaa vissiin itkua) tai kännykän äänen kuuluminen (onko kotona tullut hätä) tuntuu ensimmäisenä poltteluna tisseissä!
 
Mulla kans välillä ihme paikoissa alkaa tissit vuotaa... Ja joskus jos olen ilman vauvaa ulkona tai vaikka vaan toisessa huoneessa ja mietin vauvaa niin alkaa tissit vuotaa (kuten nyt) :grin
 
Aamun virtapiikki vaihtui illan uupumusitkuun. Ei kai ole kauhean realistista ajatella että pari 2-3 h unipätkää yöllä ja aamulla paikkaisi viikon aikana kertyneen univajeen.

Jotenkin vaan niin vaikea löytää se uniaika itselle kun ei yhtään tiedä että viihtyykö tyyppi tällä kertaa tissillä 0,5 vai 5 h. Nyt on tissitelty 4 h jo... Toki välissä pitää lyhyitä uni ja juttelutaukoja mutta niiden päälle alkaa aina tissinhamuilu.
 
Mulla on jotenki kauheet paineet nukkua. Siis ku joka paikassa sanotaan että nuku kun vauva nukkuu ja antaa levätä. Tuntuu et aina ku se nukkuu ja on isin kanssa, mun pitäis mennä nukkumaan. Tiedän että lepo on aa ja oo mut jotenki vaivaa että enkö sais mitään muuta tehdä ku imettää ja nukkua. Oon koneella ollut ehkä 10min kotiutumisen jälkeen ja pari koneellista pyykkiä pessyt mut muuten mä lähinnä istun sohvalla vauvan kanssa, yritän muistaa syödä ja sit käyn torkuilla. Ehkä tääkin tästä tasaantuu ja löytyy jonkinlainen rytmi tähän elämiseen...

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
Ihan sama ongelma täällä. Ja välillä iskee vaan levoton olo jos koittaa nukkua päikkäreitä.

Täs vaan on helposti kierre valmis. Jos ei nuku ei mulla maito nouse ja sitten tyyppi ottaa näitä tuntikausien imemissettejä ruokaa saadakseen eikä sitten ainakaan pääse unille enää.
 
Mä en ainakaan osaa nukkua. Olenkohan 2 kertaa päivällä ottanut pienet torkut ja vauva on nyt 2vko2pvä "vanha". Sanoin just miehelle yks päivä että jossain vaiheessa se väsymys iskee päin naamaa... Mut siihen saakka mennään näin. Onneks on kesä!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mä taas nukun koko ajan! Mutta oon kyllä silti koko ajan väsyny :sad001 Nytkin pitäis jo nukkua! Vaikeempaa vaan näinä iltoina kun mies on töissä...
 
Mä tarttin ennen vauvan syntymää vähintään 8-10 h unta yössä. Nyt tää nukkuu tunnin-kahden pätkissä yöllä ja mulla alkaa olla vähän zombie olo. Kun en kuitenkaan osaa aamulla nukkua pitkään. En saa nytkään unta enää vaikka toi nyytti nukkuukin just nyt. Viime yönä heräsin kahdesti imettämään imetysaiheisesta unesta. Ja meinasin nukahtaa istualleni pariinkin otteeseen.

Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
Mä oon ollut viime viikon aikana ihan tosi väsynyt, vaikka yleensä oon jaksanu nää valvomiset ihan hyvin, mut tää tauti väsyttää jo itsessään ja oon touhunnu kaikkea ylimäärästä huomisten juhlien takia..

Nyt oon ruvennut entistä enempi unohtelemaan asioita. Ja eilen kauhukseni huomasin, etten ollut laittanut vöitä vauvalle kaukalossa kiinni ollenkaan. Mentiin neuvolaan ja menomatkalla vauva oli kaukalossa ilman et vyöt oli kiinni. Laitoin vauvan kotona kaukaloon, enkä tajua, miksen niitä vöitä, kun yleensä laitan heti ne kiinni. :sad001 Musta tuntuu niin pahalta.. tää univaje on mennyt näköjään ihan yli. Onneksi mitään onnettomuutta ei sattunut, mut tällastä ei sais kyl enää tapahtua.


Sekin masentaa, kun vauva ei vielä hymyile. Vaikka tiedän et se on ihan normaalia, että lapset oppii asioita eri aikoina, mut jotenki tuntuu et se on mun vika, kun en ehdi hirveästi seurustella vauvan kanssa. Ääh. Väsymys ja hormonit ei oo hyvä yhdistelmä ja stressi huomisista juhlista.

Täällä mä vaan valitan aamukahveineni, kun pitäs olla siivoilemassa, leikkimässä lasten kanssa, seurustelemassa vauvan kanssa ja mä haluaisin vaan nukkumaan... :sad010
 
Mä olen nukkunut viime yönä kokonaiset kaksi tuntia. Varmaan johtuu tästä päivien kuumuudesta, että tyttö haluaa tissille tosi usein vaikka vain hetkeksi kerrallaan. Olen aivan pihalla normaalielämästä ja sain äsken päähäni että tämä vauva-aika on kyllä aivan liian lyhyt, kohta tuo on jo omilla jaloillaan ja sitten on ihan muut haasteet edessä! Siis miettikää, ikää on nyt kuukausi ja mä olen jo melkein surullinen kun se kasvaa niin nopeasti... Oon mäkin jonkin sortin hullu.
 
Röppö, eilen pohdin ihan samaa et varmasti unohdan joku kerta laittaa vauvan vyön kiinni kun vauva ikäänkuin on jo jossain turvallisessa paikassa eli kaukalossa. Hiton kaukalot, täytyy muistaa, et siinä on kaksinkertainen työ, ensin kaukaloon ja sitten vyöt kiinni (ja muista ottaa vauva mukaan..). Niin paljon asioita unohtuu tai tekee jotenkin hölmösti! Sympatiahalit sulle!!!

Iltaraivarit oli taas 4-5 tunnin mittaiset! Ensi alkuun meni hyvin, mutta sitten alkoi raivoaminen ja mä suostuin kokeilemaan tuttiakin (ajattelin, et oltais oltu ilman), no vauvahan kyökkäs siitä ja sen jälkeen otti tissistä paremmin kiinni. Eilinen ilta meni ihan hyvin, mut edellisiltana mä paruin yksin olohuoneessa ja imetin vauvaa ja mies-perkele nukahti ja koin olevani niin paska mutsi.

Cedju, mäkin hieman suren, et vauva kasvaa niin kovaa. Justhan se syntyi ja vois olla hetken ihan vaan noin pieni.
 
Ihana kuulla, että teillä on mennyt noin täydellisen hienosti Lälly! Koita saada sitä unta jossain välissä kuitenkin, ettet vallan romahda sitten kun väsymys iskee. Ihan vaikka tunti tai kaksi katkeamatonta unta tekee ihmeitä :)
 
Oho, onpa sulla Lälly olo kohentunu nopeasti, kun jo kotiin pääsit :)
Mutta varmaan helpompi ainakin nukkua omassa sängyssä..!

Onneks ne siellä kättärillä hoiti sut hyvin synnytyksen jälkeen kun se itse synnytys oli kuitenki niin rankka kokemus!

Noi perhehuoneet kuulostaa niin mukavilta että harmi kun itse ei sellaseen pääse.
 
Lälly: Hyvä juttu,että sulla meni siellä sairaalassa sitten loppujen lopuksi hienosti ja sait hyvän alun pienokaisen kanssa. Kyllä ne kaikki lähtee kotona sujumaan omalla painollaan. Toivottavasti pieni antaa sunkin levätä.

Mä taas toivon lisää viimeyön kaltaisia öitä. Tyttö nukkui neljän tunnin pätkiä,syötin kerran,vaihdoin vaipan kerran ja syöttö sujui ilman vatsavaivakitinää. Luksusta!! :)
 
Niin ja mäkin tunsin sairaalassa oloni,niin kuin ois jossain hotellissa. Todella mahtavaa toimintaa ja palvelua ja ihanaa hlökuntaa. Tunsi oikein kuinka pidettiin huolta.
 
Takaisin
Top