Äidin vointi ja palautuminen synnytyksen jälkeen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kiips
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Eilen oli jo hieman helpompi päivä:). Ei juilinut koko päivää kun muisti välillä lepäillä ja reenata lihaksia;).
 
Heippa kaikille!! Pari päivää synnytyksestä ja sumussa ollaan menty! Tai oikeastaan vauvan tuoksuisissa hormonihuuruissa!! :D toipuminen on ollut yllättävän hyvää, epparihaavasta huolimatta!! :) vähän oli alkuun kirvelyä, mutta senkin ratkaisin istumalla pontollä vinossa, niin että suihku ei osu haavaan... Vedellä suihkuttelu on tuntunut alusta saakka hyvältä! Istuminen on tehnyt kipeää, mutta se lienee aikas normaalia! Ja lantionpohjan lihastreenitkin on päässyt hyvään vauhtiin! Kätilö antoi hyvän ohjeen, että jokaisella imetys kerralla minuutin verran! Eli silloin tulee treenattua useamman kerran päivässä ja vähän kuin itsestään.. Tosin mulla oli ne valmiiksi jo aika hyvässä kuosissa, niin alapäässä ei mitään outoja tuntemuksia!! Ohhoh... Tulipas kehuttua, jotenkin vissiin niin euforinen olotila! Kyllä mä varmaan muutaman päivän päästä kotiutumisen jälkeen olen jo täällä valittamassa!! :D tsemppiä hirmuisesti kaikille vaivoista kärsiville!! <3
 
Mä vähän odotin, että synnärille olisi jäänyt kiloja vähän enemmänki. Mutta vaivaiset 5kiloa! Siis just sen mitä vauvan ja ylimääräset tavarat paino :O
Tässähän on siis syksylle ja keväälle hommia... Voi räkä!
 
Tiutsi: sama täällä. Kiloja raskaudesta kertyi 22 ja niistä laitokselle jäi vain 7,5. Kyllä on vielä tekemistä noiden loppujen pudottamisessa. Eipä tässä kuitenkaan mitään kiirettä ole.
 
Minulla tuli kiloja 10,9 ekaan neuvolaan verrattuna. Eli käytännössä saman verran kuin esikoisesta. Silloin vain sairaalaan jäi reippaasti yli puolet, kotona pudotettavaksi jäi pari hassua kiloa. Nyt näytti vaaka kotona vähän eri lukemia. Vähän kieltämättä järkytyin, vaikka eipä niitä kiloja silti monta ole pudotettavana. Ja jos nyt odotan maanantain neuvolaa ja käyn siellä vaa'alla, tuo meidän kotivaaka osaa välillä näyttää omituisia lukemia, joten voihan olla, että oikeasti niitä kiloja onkin karissut vielä vähemmän. :D

Alapään kanssa täälläkin alkujärkytyksestä toivuttua tilanne ei tosiaan ole niin paha. Treenattu on ja samalla kaavalla jatketaan sitkeästi. Vessa-asioimisten suhteen ei ole juuri ollut nyt ongelmaa, lähinnä se roikkuva tunne häiritsee. Vaikkei sitäkään ole jatkuvasti. Eli jospa se tästä! Ja mieluummin sitä murehtii tällaisia omaan kroppaan liittyviä asioita kuin vauvan vointia. :) Eli parempi näin päin, että itsellä jotain "huonosti", mutta vauva voi mainiosti.
 
Täällä kanssa yksi epparihaavan kanssa elelevä. Synnytyksessä olin todella helpottunut, kun lopulta leikattiin ja saatiin vauva ulos, mutta aika tympeää tuo tikkien kanssa eläminen on ja särkylääkettä saa syödä jatkuvasti. Pissiminen tietysti hieman kirvelee tuon haavan takia, mutta enemmän minulle tuottaa tuskaa tuon toisen vessatarpeen suorittaminen. Ei vaan meinaa tulla mitään ja sit kun yrittää niin tuntuu, että haava repeää. Kuivattuja luumuja tällä hetkellä vaan vetelenkin naamaan.
 
hillevi: mulle neuvolan terkkari suositteli ihan ulostuslääkettä, kun olin esikoisen synnyttäny. Meinas olla vähän ummetuksen tunnetta, ja se kyllä todella autto kun otti ulostuslääkettä. Ei tarvinnu yrittää ähkiä ja puhkia tuloksetta, ja siinä pelossa että sisuskalut pullahtaa ulos :)
 
Mä kävin tänään levolacia ja voi taivas taas kun olo helpotti! Eli eikun ulostuslääkkeet kehiin niin alkaa se kakka kulkea. Mulla oli jo tossa ihan ok vatsantoiminta mut nyt pari pvää aika tiukkaa tehnyt.. Eipä tee enää :D
Varmaan imetyskin vetäsee aika kuivaksi niin suoli ei toimi..
Eilen käytiin neuvolassa ja tältä mamilta kiloja lähtenyt -14kg :D aika kuivakka olo on juuu...
 
Wau Ladymoon, ompas sulla jo hienosti kilot karissut!!!

Tiutsi ja @sukki: Ei kannata olla huolissaan vaikkei kilot heti tippuisikaan...Imetys on yleensä aika tehokas laihdutuskeino :) Mulla myös vasta reilu 5 kiloa tippunut, mutta esikoisen kanssa kilot kyllä karisi liiaksikin vuoden tehokkaalla imetyksellä!​
 
Mä en luota tuohon imetyksellä tippuu. Mä imetin esikoista vuoden ja tippunu mitää, nous vaan kun jäin vauvan kans kotiin ja liikkuminen vähenty. Nyt en kyllä jää sohvalle makaa, vaan lähden vaunulenkeille heti kun on toipunut synnytyksestä sen verran ettei tuohon alapäähän ala vihlomaan pitkää matkaa kävellessä. Että tiedän jo valmiiksi että saa tehdä töitä sen eteen, että 15kg (+esikoisen raskauden jättämät kilot) saa pois. Mutta ehkä jonain päivänä mahdun takasin mun omiin ihaniin farkkuihin :D

Nii ja toinen asia on nuo vessajutut. Pissa ok, mutta isompi hätä tuottaa tuskaa. Maha alkaa toimii, kun käy pienen lenkin heittää mutta se taas tuntuu alapäässä vielä noin muuten ikävältä. Yks ilta käveltii lähikauppaa ja luojan kiitos siellä kaupassa oli vessa. Muuten olisi housuun tullut viikon satsit. Ulostuslääkkeet ois kyl hyvät, mutta en oo saanu aikaseks haettua tai muistanut. Ehkä tämä tästä, ei vaan siedä pitkälle lähteä missä ei vessaa ole..
Esikoisen kohdalla tämä yllätti minut ja ekan pidemmän lenkin yhteydessä jouduin menemään puskakakalle, koska vatsa alko toimii niin hyvin ettei pidättää kyennyt laughing7
 
Tiutsi: Se on varmaan tosi yksilöllistä miten imetys karistaa kiloja, mulla se toimi vähän liiankin tehokkaana laihdutuskeinona!

Mulla kanssa pari kertaa tullut tosi kiire vessaan kun on isompi hätä iskenyt! Oon ollut aika järkyttynyt, mutta kai se kuuluu asiaan kun synnytyksestä on kulunut niin vähän aikaa. Onko muilla ollut samoja ongelmia?

Mulla edelleen seisominen teettää tuskaa...tuntuu ikävänä painekipuna jalkojen välissä. Sen takia ei ole vielä kauheesti tehnyt mieli pidemmäksi aikaa lähteä mihinkään ja särkylääkkeitä saa edelleen napsia!
 
Saa nähdä, miten omat kilot karisee. :D No, muutenkin olen päättänyt ruveta kuntoilemaan oman voinnin mukaan taas ahkerammin, eiköhän ne loput kilot siinä samalla pikkuhiljaa lähde. Minulla nyt ei esim. kävelyitä estä mikään muu kuin tuo laskeuma. Se vaan tuntuu ikävälle. Välillä ei kiusaa ja välillä taas enemmänkin. Ei se satu, on vain epämukava tunne, ja kun en sitten tiedä, onko pitkistä lenkeistä esim. jotain haittaa tässä kohtaa. Viimeksi kyllä muistan, miten se alapää oli kipeä kävellessä, kun oli jouduttu tikkejä laittamaan. Nyt ei ole sitä, joten muuten voinnin puolesta pystyisi hyvin jo lenkkeilemään.

Onneksi minulla maha toimii nyt taas oikeastaan normaalisti. Ei ole hirveää kiirettä ollut rynnätä vessaan, mutta toisaalta ummetuskin on historiaa. Peräpukaman taas sain, mutta se ei onneksi ole edes kipeä, vaikka verta tuleekin. Kaikki olisi siis liiankin hyvin ilman tuota yhtä vaivaa, joten pitäisi kai olla tyytyväinen, että näinkin vähällä selvisi.

Rinnat ovat nyt vaan ihan järkyttävän kylmänarat! Ei viimeksi ollut tällaista ja kuitenkin silloin oli vielä talvi. Ehkä tämä on jokin ohimenevä juttu, kun toissapäivänä alkoi maito kunnolla nousta ja eilen olivat sitten ihan pinkeinä maidosta. Piti hakea eilen rintapumppu kaupasta, kun en tietenkään saanut sitä aikaiseksi ostaa aiemmin...
 
Mulle kerty 14kg odotuksen aikaan ja niistä on karissu pois 8kg. Ennestään oli jo painoa ylimäärästä, enkä nyt viitti ressata sen kanssa. Eppari haava parani nopeasti, eipä iso ollutkkaan onneksi. Istuminen oli alkuun hieman hankalaa ja varsinkaan pitkään ei kärsinyt istua. Nyt kun synnytyksestä on jo 4 vk, on oikeastaan ihan entisenlainen fiilis. Mitä nyt väsymys vaatii veronsa :) Ensisynnyttäjäksi hyvä kokemus :)
 
Tänään on onneksi ollut jo hieman helpompi olla tuon alakerran kanssa ja odotankin innolla sitä, että pääsee kunnon ppitkille vaunulenkeille. En ole vielä uskaltanut pitkälle lähteä kun tuo seisominen ja pitkään kävely aiheuttaa jomotusta. Tuntuu, että pehva kasvaa kiinni sohvaan eikä päivän aikana saa mitään hyödyllistä aikaiseksi. Mies menee huomenna töihin, joten katsotaan mitä arki tuo tullessaan.

Nuo kilot vähän harmittaa ja niiden ajattelu taas aiheuttaa syyllisyydentunnetta. Pitäisi vaan osata keskittyä terveeseen vauvaan eikä murehtia omita kiloista, mutta ei niille omille ajatuksilleen mitään mahda. Tavoitteena kun olisi pudottaa 20 kg jossain vaiheessa... Tuntuu tällä hetkellä aika kaukaiselta ajatukselta.

Lisäksi ärsyttää se kun mitkään vaatteet ei mahdu päälle, mutta en haluaisi kuitenkaan ostaa tämän kokoisia vaatteita :smiley-ashamed005.
 
Eilen ehdin säikähtää, kun jälkivuotoa tulikin selkeästi reilummin ja se oli ihan kirkasta verta. Alavatsaa ja -selkääkin jomotti. Soittelin jo synnärille asiasta ja sain sieltä neuvoksi ottaa alkuun Buranaa, jos se hillitsisi verenvuotoa. Ja sitten tarkkailla tilannetta, kun lämpöäkään ei ollut. Burana auttoi kyllä ja vuoto on taas rauhoittunut. Huvittaa ihan nyt, kun en tullut edes ajatelleeksi särkylääkkeen ottamista, vaikka menkkakivun kaltaista jomotusta oli. Näin se pää toimii hienosti myös imetyksen aikana. ;)

Ja ne alakulon hetket ovat myös tulleet "iltojeni iloksi". Tunnistan ne tunteet esikoisen syntymän jälkeiseltä ajalta, joten tiedän, että ovat ohimenevää. Mutta ei se tietenkään mukavalta tunnu. Mutta olen miehellekin siitä puhunut, jotta tietää, missä mennään. Viimeksi helpotti, kun pääsin vähän itsekseni ulkoilemaan, vaikkei silloin tikkien kanssa pitkälle ja kovin huimaa vauhtia pötkittykään. Nyt on sitten kaivannut läheisyyttä, edes hetkiseksi miehen kainaloon ja esikoisen huolenpitokin auttaa. :) Toinen pyytää minua rauhoittumaan, jos alan itkeä, ja tulee halaamaan. Onneksi menevät ohi. Ja vastapainona on se onnellisuus, kun perhe on täydempi. Toivottavasti noita alakulon hetkiä ei siltikään tälläkään kertaa kovin monta viikkoa olisi!
 
Mua on kanssa nyt parina iltana alkanut vaan yhtäkkiä itkettää ja ollut mieli ihan maassa. Tuntuu vaan, että kun vauvan odottamisessa oli jotain mitä odottaa, niin nyt ei ole oikein mitään. Ja sitten, kun on iso huoli vauvasta ja tuntuu, että vauva vie joka hetki kaiken huomion, niin se on yllättävän uuvuttavaa, Onneksi siihen omalla kohdallanikin on helpottanut miehen seura ja läheisyys :)
 
@sukki Mua kans kaikesta huolimatta harmittaa nuo kilot. Sehän nyt ei asiaa tietysti yhtää helpota, että joka ilta mussuttaa suklaata o_O Mitkää vaatteet ei mahu päälle ja mammavaatteissa on inhottava kulkea. Tyhmää! Ehkä tää tästä :)
 
Mä en oo vielä uskaltanu mennä vaakaa,vauvalla huomenna neuvola niin aattelin sit rohkaista itseni ja punnituttaa itteni,vähän jännittää mitä vaaka näyttää :happy7. Ite ku en imetä ja maidon tulo ihan lopussa niin oon yrittäny karistaa noita kiloja lenkkeilemällä.Oisko kellää ideoita miten tota maidontuloo sais lisättyä?? :think005
Onko kenelläkää kokemusta oireettomasta virtsatientulehduksesta?ku tuntuis et vois olla tulehus ku toi kusen koostumus nyt ei oo ihan sitä mitä pitäs olla...tai olettaisin että ei ainakaa tollasta. :confused005
 
IceCream Itse ei ole tarvinnut kokeilla, mutta olen kuullut että ykkös oluen tai kotikaljan juominen nostattais maitoa. Kaveri aikoinaan joi kotikaljaa (tais kaupassa olla myynnissä perhekalja nimellä) ja ainakin hänellä se kuulemma nostatti maitoa..
 
esikon aikaan sairaalassa tyrkättiin melkei heti rintapumppu käteen ja sanottiin,että pumppaamaan vaan,että maito alkaa nousemaan nopeammin...
ite oon nyt tän kakkosen aikana yrittäny välttää pumppua,ku tätä maitoa tuntuu riittävän ihan liiaksikin.. :/

mut tuosta kaljasta mieki oon joltai kuullu,että se auttas maidon nousua...tiiä sitten :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top