Äidin jaksaminen.

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja NiBaBa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä ihan sama juttu. Huomio täytyy olla herkeämättä tossa meidän neidossa ja kun esikko on samasta puusta niin on äippä kyllä välillä kovilla. Ei hetkeäkään yksin, kumpikaan :) huoh. No kyllä tämä tästä ajallaan, kohta lie se aika kun saa väen vängällä kainaloon vetää ;)
 
Meillä on varmasti päästy myös tosi helpolla verrattuna moneen muuhun. Oliver on ollut alusta asti Herra Aurinkoinen, nukkunut hyvin eikä oo ollut juurikaan vaivoja. Kantoliinailu sujuu hienosti, joten kotitöitä pystyn tekemään myös pojan valveilla ollessa ja päiväunien ajan pystyn halutessani uppoutumaan kirjaan tai surffailemaan netissä :)

KoBen kuvailemat kukkuu-leikit kuulostaa ihan meidänkin arjelta :) Meillä erityisesti mies harrastaa Oliverin kanssa harsolla leikkimistä. On ihan alusta asti tiputellut harsoa pojan kasvoille ja ottanut sitten pois, ja nykyään Oliver osaa itse vetää harson kasvoiltaan tosi hyvin. Itse leikin pojan kanssa pukiessa ja riisuessa kukkuu-leikkiä :) Hihojen pukeminen kuitenkin joskus vaikuttaa ärsyttävän Oliveria, mutta ei aina.

Mua stressaa kuitenkin vähän se, että poitsu on aikamoinen äidinpoika. Esimerkiksi juoksulenkkini ajan on saattanut itkeskellä ja kun palaan kotiin ja otan Oliverin syliini, itku lakkaa. Ei vaadi tissiä eikä vaipanvaihtoa. Ollaan muutaman kerran testattu niin, että annan pojan takaisin isänsä syliin ja kitinä alkaa taas, poitsu katsoo kyyneleisin silmin mua anovasti ja rauhoittuu jälleen päästyään takaisin mun syliin. Vähentää aika tehokkaasti mun lenkeistä saamaa nautintoa. Viikonloppuisin ajoitan lenkkini aina päiväunien aikaan, mutta arkena se ei onnistu. Toivottavasti tää on vain vaihe, joka menee pian ohi. Onneks mies on kuitenkin pojan kanssa ihan mahtava, muuten en kävis lenkeillä ollenkaan.
 
Meillä kans ihan hyvin on menny vaikka kyllähän tää rankkaakin on. Ootin vaan esikon koliikin jälkeen jotain paljon rakempaa tästä vauva ajasta. Itse oon ihan kiinni lapsissa ja siis ihan omasta halustakin. Hierojalla käyn 1-2krt/kk, siinä mun oma aika. Mies on onneksi ihana tuki vierellä ja sekin oikeastaan koko ajan meidän kaa minkä hommiltaan ehtii. Antaa viikonloppusin mun nukkua pitkään ym. Tuota samaa ongelmaa meillä kans kyllä on että mies ei tahdo jaksaa viihdyttää tyttöä tai oikeastaan tarttis siihin sit sen rauhan..ei osaa siis tehdä hommia samalla niin että likkakin viihtys..unohtuu myös koneen ääreen välillä kun likka ruikuttaa syliin lattialta. Mutta noin pääsääntöisesti on iso tuki ja turva mulle sekä tytöille, ehkä siks ollaan jaksettu tää aika paremmin kun ollaan enemmän oltu toistemme apuna kun esikon aikaan jollon oli omakotitalo ja autotallin rakennus sekä pihan muokkaua työt.
 
Meillä mies leikittää ja pelleilee neidin kanssa, mutta siihen se sitten jääkin. Nyt mies lomalla toista viikkoa, enkä joka päivä pääse edes suihkuun yksin...
Ei sillä mielelläni neidin kanssa olen ja pärjään hyvin, mutta kun taloudessa on kuitenkin kaksi aikuista niin tää ottaa suunnattomasti päähän.
 
Pikku murun kanssa samoilla linjoilla. En muista millon viimeks mies on vaihtanu vaippaa. Saatika nukuttanu (mikä alkaa oleen jo helpompaa kun alussa).
Me just muutettiin uuteen kämppään ja tehtiin koko keittiö uuteen uskoon. Jaksaminen on ollu aika minimaalista. Pojan yösyötöt (pullosta) huolehin minä plus muut yninät. Sit herätään 7-9 aikoihi ja nukkumaan pääs ite 23-00 aikoihin. Sit teet kaikille ruuat ja myös pojalle. Huolehit kauppareissut ja pojan maidot jääkaappiin valmiiks. Juokset rempan keskellä ees taas ettimässä ja viemässä sitä tätä tota...
Onneks tänää ollu lepsumpi päivä ja huomen kanssa. Eli varmasti otan päikyt!! Ja nyt nukkuun!
 
Saanko ihan uteliaisuuttani kysyä miksi näinkin monella äiti hoitaa liki kaiken, etenkin ns ikävät jutut?
En moralisoi tms, jokainen tyylillänsä, mutta mulla palais käämi. Ihan yhtälailla tähän hommaan tulee molempien sitoutua, ihan yhtälailla hoitaa kaikki tasapuolisesti.
Me mm aivan järjestelmällisesti vaihdettiin nukuttajaa jossain vaiheessa kun hiemankin ilmeni ettei jätkikselle kelpaa kuin äiti. Tämä vain siksi, että jos tulee jotain eikä äiti olekaan paikalla niin kaikilla on helpompaa :)
 
Tunnen olevani onnekas,sillä mieheni todellakin osallistuu lapsen hoitoon ja huomioi myös minun tarpeeni viettää omaa aikaa. Meillä mies menee töihin aina aamu kuuteen,joten minä hoidan aina yöheräilyt,myös vknloppuisin. Mies sen sijaan hoitaa lähes aina nukutuksen iltaisin. Hän myös hoitaa kylvetyksen, itse olen lähinnä seurustelemassa tytön kylvyssä ollessa. Myös pukemiseen/riisumisen kylvyn ja pesun yhteydessä. Päivittäiset pesut on aina tehty yhdessä. Vaippa vaihdetaan silloin kun pitää,ei tarvitse erikseen pyydellä.
Vknloppuisin jos on ollut levoton yö tai muuten olen itse nukkunut huonosti niin mies viettää aikaa tytön kanssa ja antaa minun nukkua pitempään. Kaupassa mies kantaa tyttöä aina itse jos ei istu kärreissä. Saattaa kantaa lisäksi myös kaikki ostokset. :) hän ottaa mielellään aina tytön mukaan jos jonnekin meno on. Viimekin vklla kysyi minulta että haluanko lähteä jossain käymään jos hän jää kotiin tytön kanssa. Saattaapa hän myös lähteä tytön kanssa vaunulenkillekin. Yhteistä aikaa saamme suht hyvin viettää kun anoppila on muutaman sadan metrin päässä. Mummo ja ukki tulevat usein tyttöä katsomaan esim. Kun me aiomme saunoa niin saamme rauhassa saunassa istua.
 
  • Tykkään
Reaktiot: TK
Mun mielestä se on kuitenkin jossain määrin naisen "tehtävä", siis suurimmaksi osaksi. Esim nukuttamiset ja yöheräilyt, syötöt jne. Poika nukahtaa vaan rinnalle ja yöllä herää syömään. Joskus iltaisin isi syöttää meillä puuroa, mutta pääasiallisesti minä syötän, kun käy nopeammin :) vaippoja mies vaihtaa 0-2päivässä. Uskon, että se isän rooli korostuu sitten enemmän kun lapsi on isompi. Meillä mies on nyt pakannut työpäivän jälkeen paljon, kun en ole itse jaksanut/kerennyt :)
 
Meillä mies on reissuhommassa. Eli 2-3 (ennen lomaa oli 4) yötä viikossa poissa kotoa.
Meillä mies kävi joskus lenkillä pojan kanssa (siis sillon ku oli jotai 2-3kk ikiä) niin poika huuti nälkäänsä melko kauan rattaissa. Sanoin kyllä miehelle että ottaa pullon mukaan. Ja kun ei monesti ole saanu nukutettuakaan niin mies vaan luovuttaa eikä halua (mun mielestä uskalla) enää tehä näitä hommia. Ja nyt tää puoltoistavkoa mies on tehny remppaa.
Aion ottaa puheeks nyt kun remontit helpottaa.
Mä myös pakkasin meijän koko kämpän, kun mies tosiaan oli ma-ke iltaan reissussa ja lähti taas to aamuna ja tuli la iltana ja taas lähti ma reissuun. Tämä siis oli juhannuksen jälkeinen viikko.
Sit sillä on näitä prkleen harrastuksia missä menee ikä ja terveys..

Niin ja se piti vielä lisätä että uskon kanssa että isän rooli tulee paremmin meilläkin esiin sitten kun poika osaa puhua/kävellä. Mikä toisaalta on väärin.
 
Mä käyn aina mököttämään jos mies vaan löhöilee sohvalla eikä tee mitään :D usein silloin huomaa ja tulee auttamaan, huumorilla tämäkin hoidetaan. Yöheräilyt hoidan vain minä, ajattelen tämän niin että mies kuitenkin käy töissä vaikka onhan tämä kotona oleminenkin "työtä" kaikkine hommineen. Itse en omaa työtäni välttämättä pystyisi tekemään kymmenen yöherätyksen jälkeen ettei potilasturvallisuus vaarannu :D sitten kun palaan töihin niin olemme sopineet että mies hoitaa osan mahdollisista yöheräämisistä koska hänellä mahdollisuus joustavaan työaikaan (voi mennä töihin esim klo 8-10 välillä)
 
Itselläkin se ajatusmaailma, että kodinhoito ja lapsen hoito kuuluu enemmän itselle kun onMeillä nykyään onneksi tilanne se, että hoidan aika lailla tytön syötön, nukutuksen ja vaipanvaihdon, mutta kaikki hommat hoituvat nyt mieheltäkin, joten ei ole ongelmaa jos täytyy itse pakosti tehdä jotakin muuta tai käydä jossakin.. Syöttö ja vaipanvaihto on automaattisesti mun hommiani, mutta nukutuksen (paitsi yöunille meno mulla) hoitaa kumpi ehtii ja kummalla on hermoja jos tyttö heittäytyy hankalaksi ja huutavaksi :grin

Ennen kun se oli niin, että tytön syöttö oli niin hankalaa, että jouduin joka kerran hoitamaan sen kun mies ei uskaltanut kun maitoa meni lähes aina väärään kurkkuun.. Samoin nukutus, asennon piti olla se tietynlainen ja miehellä tyttö pääsi rimpuilemaan irti otteesta eikä nukahtamisesta tullut mitään kun pääsi heilumaan.. Ja piti nukuttaa tuolissa ja siirtää sänkyyn, jossa sitten viimeistään tyttö yleensä miehellä heräsi.. Mökillä ollessa opetin tytön nukahtamaan sänkyyn matkasängyn heiluvan välipohjan avulla.. Nyt onnistuu nukuttaminen sitten mieheltäkin :couchpotato:

Alkuun oli ajatus, että kun tyttö kerran pitää syöttää pullosta niin pääsen välillä tuulettumaan.. Talvella luistelemaan (kun jäi selkäleikkauksen takia edelliseltäkin talvelta ulkoilut pois), pelaamaan sulkapalloa, kesällä rullaluistelemaan yms.. Mutta toisin kävi ja tytön ongelmien vuoksi on ollut sidottuna kotiin ja huutavaan lapseen ilman hengähdystaukoja.. Nyt se onneksi on takanapäin..

Kotihommat menee niin, että esim siivouksessa hoidan pölyjen pyyhkimisen yms ja mies imuroinnin (ei selkä oikein kestä sitä hommaa kun on kovilla tytön kantamisen kanssa), pyykkikonetta laitetaan päälle ja tyhjennetään milloin kumpikin vain muistaa/jaksaa/ehtii.. Tiskikone on yleensä miehen hommia nykyään.. Ja nyt lomallaan mies on tehnyt ruuat lähes joka päivä.. Se siirtyy suurimmaksi osaksi taas mulle kun lomat loppuu.. Kaupassa käydään sitten taas kohta niin, että otan äidin tuosta melkein naapurista seuraksi tekemään omat ostoksensa samalla ja mies saa jäädä kotiin niin pääsevät kaikki helpommalla kun ei sillä ole kaupassa käyntiin tarvittavia hermoja :rolleyes::rolleyes:

Muutenkin nyt on tilanne ja omat hermot tasaantuneet kun on ensinnäkin täällä lukenut, että samanlaista arkea se on muillakin.. :p Ja nyt on ehtinyt lukea halkiolasten vanhempien kuulumisia ja tarinoita niin ymmärtää tätä omaa tilannetta paremmin ja tietää, ettei se meidän tyttö niin hankala tapaus ole vaan tuo halkio tekee helposti 7 kk:n koliikin.. Tai mahdollisesti leikkaukseen saakka (9-10 kk). Ja lisäksi refluksi.. Mutta onneksi tytön huudot ovat jo vähentyneet ja tilalle on tullut oikein aurinkoinen ja iloinen neiti.. Tietysti on niitä huonojakin päiviä joukossa..

Mutta ilman foorumeita ja samassa tilanteessa olevien tarinoiden lukemista olisi hermot edelleen varmasti riekaleina..:rolleyes:
 
Meillä mies tekee aika paljon töitä, sen takia kaikki kotityöt ja lapsen hoito on jääny miulle. Yöherätyksiä mies ei voi hoitaa ku poika tarvii aina tissin herätessään. Kohta alotetaan unikouluttaminen ja yritetään lopettaa yötissittely ni ehkä sen jälkeen miehestä on joskus apua jos poika herää yöllä. Syöttäminen, vaipan vaihto ja pukeminen on miehellä nii hidasta että joko minä, hää ite tai poika tuskastuu :grin Pitäs antaa toisen vaa opetella lapsen hoito mutku eihä se sillä mitenkää rutiiniks tule niinku miulla, koska mie oon se joka hoitaa enimmän ajan poikaa ku mies on töissä. Mie luulen että meilläkii isä ja poika viettää enemmän aikaa yhessä sit ku poika osaa liikkuu.
 
Meillä kans mies tekee paljon töitä ja on yksityisyrittäjä niin työpäivät voi venyä matkoineen klo 8-18/19 niin siinä ei jää paljon aikaa ja viikonloppuisin tekee jotain, mutta haluaa/tarvitsee rentoutumista. Ja työnsä on todella fyysistä työtä.
Ärsyttävää se on, mutta minkä teet.
Kyllä mies imuroi aina ja esim pesee ikkunat yms ja hoitaa ja lääkitsee koiran.
Lapsen hoito meillä äidillä, mutta uskon muuttuvan neidin kasvaessa.
 
Meillä myös tehdään töitä, myös minä olen tehnyt tässä "lomaillessa". Lisäksi mies valmentaa, joka tapahtuu iltaisin ja pelit sijoittuu aina yleensä viikonlopuille. Siltikin on alusta asti tehnyt aivan kaikkea muuta paitsi imettänyt, sattuneista syistä :) Henk.koht. en siis katso, että mies näiden asioiden perusteella voisi tehdä kotona vähemmän.
Toki meillä käytiin tästä asiasta pitkä keskustelu muksua tehdessä, joka velvoitti meidät niin tasavertaiseen vanhemmuuteen kuin mahdollista :)
En tosiaan sano että tämä, tuo tai se on oikea tapa, mutta omasta mielestäni meillä ei muunlainen perhearki toimisi :)
 
Yösyötöt ja valvomiset tietty hieman oma lukunsa. Se nyt jää väkisinkin äideille, etenkin jos imettää ja onhan se työssä käyvän hyvä saada nukkua.
Minä ihailen mieheni suhdetta esikoistyttöömme ja sama lämmin suhde jo nyt nähtävissä pojan kanssa. Vauva hihkuu riemusta miehen tullessa kotiin ja meillä on kaksi iloitsevaa lasta aina isiä vastassa. Kummallekin lapsista kelpaa niin äiti kuin isäkin hoitajaksi/leikittäjäksi/turvaksi ja voin hyvillä mielin jättää lapset isälleen, jos itsellä menoa. Toki vaikuttaa myös se, että vauveli suostuu pullolle tarvittaessa, mutta ei ole erityisemmin äidin perään, kun isi hoitaa.
Meille järjestely, jossa kumpikin tekee kaikkea tasapuolisesti, vaikka päävastuu tietty kotona olevalla, sopii oikein hyvin. Toki annan yleensä miehen hengähtää töistä tullessaan ja yritän järjestää niin että ehtii tehdä omia hommiaan, mutta tarvittaessa hän on valmis astumaan heti puikkoihin, jos näkee, että ollut rankka ilta esim. ja nukutus kesken molempien osalta. No vauva ei tartte ku maitoannoksensa ja unille, mutta samaan aikaan pitäis nukuttaa esikoinen ja hänellä tuo nukahtaminen ollut hankalaa vauvasta asti.
Mies on laittanut perheen selkeästi ykkössijalle eli harratukset ovat jääneet hieman tauolle, kun pitkien työpäivien jälkeen (no ne verottavat oman osansa) on kotona apuna, mutta tämä on vain pieni vaihe. Toki kokonaan ei tarvi mistään luopua, mutta täysipainoisesti pääsee jo aika pian harrastamaan ja samoten yhteistä aikaa, kun raskii vauvankin jättää yökylään jossain vaiheessa. Ehkäpä ensi kesänä pääsemme juhlistamaan jo hääpäiväämme kahdestaan ja niin että voimme olla yönkin poissa. ;) Lyhyempiä aikoja (muutamaksi tunniksi) voisin tietty vauvankin jo hoitoon jättää.
 
Meillä sama homma kun TKlla ja DTllä..enkä muutoin kokisi minäkään sen kuuluvan mennä, tokikin on niitä asioita mitä vain äiti voi tehdä ja se että mies käy töissä rajoittaa yöllä tapahtuvan hoidon minulle.

Noin muutoin hoidamme hommat mahdollisimman tasavertaisesti, on miehellä jonkin verran enemmän sitä ns. omaa aikaa ollut näinä vuosina; saa rauhassa hoitaa päivittäisiä asioita ja työpaikan virkistäytymispäiviä sekä usein miehet ne rentoutuu juhlapyhinä ja illan istuaisissa kun lapset jää meille naisille ym.

Mutta itse olen todella huono lähtemään mihinkään neitosten luota tai hoitoon jättämään ja luonnollisesti auton korjausta tai jotain muuta vastaavaa on toki hankalaa tehdä kahden apulaisen kera :rolleyes: ei siinä, ei nuo kotihommatkaan ole aina yksinkertaisimmasta päästä kun nämä häärii ympärillä ;)

On kuitenkin aivan ihana huomata kuinka isän suhde molempiin tyttöihin on todella lämmin. Miehellä itsellä on erilaisesta isäsuhteesta kokemusta ja kaveritkin edustaa enemmän sitä etäämpäänä oleilevaa isätyyppiä niin olenkin todella tyytyväinen että mies on halunnut ottaa tämän roolin tyttäriensä elämässä ♡
 
Huoh.. :sorry: Nuo anoppila/mummulareissut vie kyllä niin voimat kuin hermotkin.. Voisi sanoa, että paluu arkeen kun miehen lomakin loppuu tämän päivän jälkeen niin mikäs sen parempi tapa palata arkeen kuin päivä mummulassa.. Eilinen siis..

Edellisenä iltana pakkaan tytön ruuat sekä varavaatteet, kaikille mahdollisille keleille.. Sateelle, kylmemmälle ilmalle, helteelle.. jne.. Huolehdin, että vaunujen sade- ja hyttyssuoja yms on lähdössä mukaan.. Katson, että kissoille on aamuksi puhtaat kupit joihin vain laittaa ruuan.. Valmistelen tytön seuraavan päivän maidot siihen pisteeseen, että pitää vain lisätä vesi.. Lisäksi pesin leikkimatonja sitterin päällisen, että ehtivät kuivaa yön ja päivän aikana kun niitä ei tarvita.. Sitten tytön syöttö, iltapesu, oma iltapala, tytön nukkumaanlaitto suihkussakäynti yms lisänä tietysti.. Ja vielä tytön kuola- ja ruokalappujen pesu seuraavalle päivälle..

Lähtöaamuna annan tytölle lääkkeen, syötän, teen aamupesun ja vaihdan vaatteet ja siinä joka mahdollisessa välissä teen muita hommia valmiiksi, mm. sen maidon joka oli jo valmisteltu illalla.. Kun tyttö on syötetty ja vaatetettu siinä samalla kun itse juo pikaisesti aamukahvin niin käyn itse nopeasti suihkussa.. Kun kuivatan hiuksia ja laitan hieman meikkiä naamaan niin kuulen kun tyttö huutaa lattialla.. Käyn nostamassa sitteriin isänsä kiukutellessa vieressä, miten se ei ole missään huutamatta (ja sylissähän ei voi pitää niin kauan, että saisin laitettua kaiken valmiiksi).. Jatkan itseni laittoa (ja suihkuineen lähtökuntoon saamisessa menisi n. puoli tuntia maks..)

Sitten menen tiskaamaan tytön astiat, että saa ruokailuvälineet mukaan.. Pakkaan ruokalaput, kuolalaput, lelut, ne ruokailuvälineet yms mukaan.. Maidon ja välipalan pakkaan kylmälaukkuun sekä pakkasesta omatekoista sosetta purkkiin.. Ja tässä kohtaa olen niin kiukkuinen, että pakastusrasiat meinaavaat pamahtaa rikki kun revin jäisiä kansia auki yms ja mies tiuskii vieressä miten pitäisi muuttaa asennetta vai jäädäänkö tytön kanssa kotiin (ai että kun olisi tehnyt mieli lähettää yksin matkaan..)

Ja kaikki tämä pitää siis tehdä kiireellä, jotta päästään matkaan ja tyttö nukkumaan aamu-unet ja ollaan silti lounasajan mentyä vasta perillä eikä matkalla viitsisi alkaa lämmittää maitoja..

Ja mies teki tuona aamuna... Laittoi kissoille ruuat..

Illalla kotiin tullessa revin sitteriin pehmusteen paikoilleen, jotta on paikka missä syöttää tytön.. Tiskasin päivän astiat, jotta on jotain mistä syöttää iltapalan jonka aika on jo mennyt.. Valmistan iltapuuron ja syötän tytön.. Laitan kuola- ja ruokalaput likoamaan, valmistan meille iltapalaa, laitan tavarat paikoilleen kassista, pesen ruoka - ja kuolalaput.. syön samalla kun teen hommia pois, jotta pääsisi joskus nukkumaan.. Laitan tytölle iltavellin, syötän vellin, laitan tytön nukkumaan.. Laitan yöksi tytön mukin valmiiksi (erilainen juomanokka kuin päivällä), kerään leikkimaton pois lattialta (eilen kyllä vielä peitto kuivamassa olevan leikkimaton sijalla) ja viimein pääsen pikaisesti käymään suihkussa kun tyttö on päivän ruokailujen aikana pärskinyt mutkin ihan ruokaansa plus kaikki kuola yms.. Ja vihdoin viimein nukkumaan..

Ja mies teki illalla.. Kävi suihkussa ja söi..

Voisin sanoa, että inhoan mummulaan lähtöä sekä kotiinpaluuta, eli mummulapäivää.. :banghead: Sielläkin tytön syöttö, nukutus ja vaipanvaihdot oli mulla, tietysti.. Rennonpaa olisi pysyä kotona..
 
Mariel tuo kuulostaa ihan mun päivältä kun ollaan lähdössä mökille. Itse juoksen pää kolmantena jalkana laittamassa kaikkea paikoilleen, vien roskat ettei helteellä ala haista (ollaan yleensä vkl mökillä) pakkaan omat, miehen, pojan ja koirien tarvikkeet. Mies istuu sohvalla ja pelaa tabletilla ja kyselee milloin päästään lähtemään. Eräskin kerta olin unohtanut puhelimen laturin, niin hirveä narina.
 
Tuttua puuhaa, lähti mihin vaan..
Mut me ei roudata mummulaan syöntikamoja kun mummu hommannu omat.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top