Äidin jaksaminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Keni
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
No hui! Hirmuisesti voimia ja jaksamista Hatsii. Tuo on niin kamalan rankkaa, hoitaa vauvaa ja olla samalla huolesta sekasin omasta miehestä :( Pikaista paranemista miehellesi!

Voimia myös Kenille!
 
Hatsiille kovasti tsemppiä ja jaksamista sinne! Toivottavasti miehesi toipumisessa ei enää takapakkia tule. Varmasti ikävää, kun vielä on samassa huoneessa, josta on ennestään ikäviä muistoja. Mutta ikävä sattumahan se vain on! Ja onneksi on kuitenkin vauva, sinun tapauksessasi se ainakin pakottaa huolehtimaan myös arjen pyörityksestä. Se kummasti auttaa jaksamaan, kun on pakko. :) Itseä ainakin se aikanaan auttoi, kun oli joku toinen, jonka hyvinvoinnista huolehtia. Minun isänihän siis kuoli kuukausi ennen esikoisen syntymää, ja kyllä se syntymätönkin vauva auttoi kummasti jaksamisessa. Mutta teillä nyt asiat on paremmin kuitenkin kuin minun isälläni silloin! Kyllä se aurinko alkaa taas paistaa sinnekin!

Ja Kenille myös voimia masennuksen kanssa. Olet kuitenkin oikealla tiellä, kun olet sen itsellesi ja ilmeisesti miehellesikin tunnustanut. Jos ei tunnusta olevansa masentunut, ei voi parantua. Ja kuten joku jo sanoi, Sinbbuko se oli?, niin koita kuitenkin muistaa, että tätä huonosti nukkumisen aikaa ei kuitenkaan loputtomiin kestä. Joskus se helpottaa. Kyllä se masennuskin vielä helpottaa. Eihän ne asiat hetkessä muutu, mutta kyllä se mieskin varmasti petraa vielä, kunhan annat hänelle tilaa yrittää. Jos vauva vähän itkee, tai enemmänkin, miehen kanssa, niin kyllä he siitä oppivat vielä yhdessä toimimaan paremmin. Ja ulkopuolista apua haet, jos yhtään siltä tuntuu! Tsemppiä kovasti myös sinulle. :)
 
Hatsii, todella paljon voimia tuohon raskaaseen tilanteeseen. Muista huolehtia myös omasta jaksamisestasi ja ottaa itsekin vastaan apua, koska tuollainen vie varmasti paljon voimia sinulta. Paljon onnea mukaan sinne, että miehesi toipuu nyt kunnolla!

Keni, hyvä että olet tiedostanut masennuksen ja saanut puhuttua asioistasi miehesi kanssa. Toivottavasti pääset neuvolan kautta myös ammatti-ihmisen kanssa purkamaan tuntojasi ja saat apua nukahtamiseen. Suunta on varmasti pian parempi!

Sinbbu, tosi kurjaa, ettei lääkäri tee asialle, mitään vaikka kyseessä on ihan selvä tapaus ja hoitokin olisi ihan selvä. Sinun on vaan tomerasti vaadittava kunnon hoitoa jo silläkin verukkeella, että sinulla on pieni vauva hoidettavana. Mitenkäs sit kanniskelet vauvaa, jos polvi menee tosi huonoksi.
 
No arvaas hillevi kuule miten kävi. Soitin lääkärille vähän kahdeksan jälkeen. Ruuhkan takia jätin takaisinsoittopyynnön, ja soittivat 8.30. Sain ajan oikein kirurgin vastaanotolle jo 9.15. Siitä sitten kovalla kiireella poika pakettiin ja menoksi. Kirurgi otti vastaan, tutki asiaa ja ehdotti, että kokeillaan vielä hetki kotihoitoa, jos vaikka lähtisi neste itekseen sulamaan. Varasi minulle kuitenkin ensi maanantaiksi ajan, jolloin polvi hoidetaan. Eli kotihoidon tehokkuuden mukaan, joko tyhjennetään ja laitetaan kortisonia, tai jos neste on laskenut, niin pelkästään kortisonia. Eli jihuu! En sano ihan heti pahaa sanaa julkisesta terveydenhuollosta.. vuosia sitten tilanne oli kamala. Lääkäriaikoja ei saanu ku ties millon ja hoitsut komensi vaan päivystykseen jonottamaan.

Mullahan siis ihan vanhojen kokemusten perusteella oli jo ärsytyskynnystä, kun aloin aikaa soittamaan. HA! Mahtavaa, kun voi niellä jupinansa! <3 Jotain hyvää sentään.. ^_^
 
Mukava kuulla Sinbbu, että tällä kertaa kävikin näin :) mut sen kyllä oon itekin huomannut, että julkisella puolella on tosi paljon vaihtelua ihan sen mukaan, kuka siihen puhelimeen sattuu vastaamaan ja kuka sua hoitaa. Onneksi nyt sattui kohdalle henkilö, joka ymmärsi asian tärkeyden.
 
Paljon voimia sinne Hatsii <3 En yhtään tiedä miten sitä itekään tuollasessa tilanteessa pärjäisi :sad001

Hyvä Keni että sait puhuttua miehellesi, se on jo alku toipumiselle!

Omaa napaa: täällä on ollut esikoisesta vapaa päivä. Esikko viettänyt päivän mummilassa ja odotan sen kotiutuvan nyt illan aikana. Tosin toipilaana se sieltä tulee. Oli rypässy kynnyksee niin et isovarpaan kynsi oli puolisksi lähteny irti. Meil ku ei itellä juuri ole kynnyksiä ni esikko ei muista et mummilassa sellasii on. Saaki sit olla kotona huomenaki ku ei viitsi hoitoo sitä viedä. Varmaa varvas sen verran kipee ettei kannata pitää yhtää ylimäärästä kenkiä jalassa.
 
Tulihan se esikoinen lopulta kotiin; ja varpaankynsi muistuttaa kovasti rikkinäistä konepeltiä. Raasu oli potkassu sen saman varpaan siihen samaan kynnykseen viel kolme kertaa lisää ja kotona sit viel varmuudenvuoks piti potkasta se leluun.
 
Voi miten kurjaa Bettie. Sen itekin tietää, että aina kun joku varvas on kipeenä niin sen onnistuu telomaan koko ajan uudestaa. Toivottavasti kipeä varvas ei nyt pahenna teidän tilannetta siellä. Onneksi olet saanut kuitenkin itse vähän ladata akkuja ja viettää vapaapäivää eilen.
 
Oli onneks täl viikol pari parempaa päivää ton esikon kans. Ja on tänää menny ainaki aamu suht hyvin sen kanssa. Nyt vaan väsyttää ku Tyyne lakkoilee tissin kanssa :sad001
 
Voi kun sitä muistaisi olla onnellinen ja kiitollinen useammin siitä, että oma perhe ja läheiset ovat terveitä ja voivat hyvin. Liian usein sitä vaan mutisee turhista asioista ja kinastelee miehen kanssa. Mutta hetkessähän tätä elämää eletään.
Voimia Hatsiille! Toivon että miehesi paranee pian!

Ja Kenille voimia masennuksen kanssa. Onneksi olet saanut puhuttua ja sanottua ajatukset ääneen.

Hyvää viikonloppua kaikille mammoille! Täällä tuli taas sydäntä raastavat itkut pullon kanssa, joten oli pakko luovuttaa ja antaa tisua.
Tuntuu niin itsekkäältä, että väkisin koitan tuota pulloa saada taas arkeen mukaan vain sen takia, että minä pääsen joskus johonkin :(
 
Niranda00 Ihan samat fiilikset, tuon pullon suhteen. Kirjoitinkin siitä äsken tuonne elämää vauvan kanssa. Tosin tänää kävi mielessä jo sekin vaihtoehto, jos pari kuukautta mentäis näin (eli äiti on max 3h poissa ja vauva juuri syönyt ennenkuin lähden) ja sitten voiskii jo ajatella ihan nokkamukin opettelua. Auttaiskohan se yhtää? Jos jättäis pullon kokonaa pois ja siirtyis suoraa nokkiksee..
Taas toisaalta, ei sitä vauvaa ikuisesti imetetä että pääsehän sitä sitten myöhemminkin johonkin jos haluaa..
 
Vauvan ehdoilla itsekin olen pullotteluharjoituksia tehnyt. Useamman kerran olen saanut heittää maidot menemään, mutta nyt pari viime kertaa on maitoa alkanut menemään. Kirjoitin myös tuonne toiselle osastolle asiasta. Luulenpa, että meillä auttoi lyhyt tauko ja nyt sitten ihan tuo harjoittelu, jota on suurin piirtein joka toinen päivä tehty. Parempi toki olisi, että joku muu syöttäisi vauvaa kuin minä, koska kyllä se maidon tuoksu saa vauvelin harhautumaan harjoituksista :) No jos huomenna tai ylihuomenna isänsä sitten syöttäisi niin pääsisi äiti seuraamaan vierestä :) Tsemppiä teille muille vaan harjoituksiin, jos niitä päätätte jatkaa.
 
Tänää näyttäs jatkuvan noi tissiedesottamukset...
 
Kokeilen MAM:in pulloa seuraavaksi. Tähän asti ollaan menty NUK:illa. Kumpihan tuttiosa olisi parenpi 1 vai 2? Kumpaakin löytyy, mutta 1 olen nyt käyttänyt. Jospa maito tuleekin liian hitaasti...
 
meillä menty alusta asti pullolla,meillä käytössä aventin pullo missä on mam:in pullotutti kahella reiällä.toiminu hyvin.tosin aventin pullon pullotutteja meijän tyttö ei osannu käyttää ku ne oli kokonaa pyöreitä,mamilla on semmosia muotoiltuja.
 
Meilläkin on aventin pullot. Vauvaliikkeen myyjä kehui ostaessa, että muistuttaisi eniten tissin imemistä ne. Meillä käytetään vaihtelevasti 1 ja 2 tutteja. Ihan mielellään poika syö molemmista. Poika saa ehkä noin kerran viikossa maitoa pullosta, jos itse satun käymään jossain. Pullosta annettu maito kelpaa onneksi ihan hyvin.
 
Meillä myös Avent Natural pullot. Ostin siihen 1+ kk tutin. Tuohon ei taida käydä muiden malliset tutit, ostin ensin vahingossa Avent Classicin tutin, niin ei se sopinut. Tilasin Amazon.uk:sta Aventin tuotteita niin olikin uusi malli ja siihen en ole löytänyt kuin lastentarvikeliikkeistä tutteja.

Houkuttelisi ostaa nokkamuki. Ehkäpä seuraavalla kerralla lähtee mukaan, kun eksyn liikkeeseen, pehmeällä kärjellä.

Tuntuuko kropassa vauvan nostelu ja kantaminen ? Minulla alaselkä kipeytyy kantelusta ja sitten pitää venytellä ja kun jättää venyttelyn väliin niin se sitten kanssa tuntuu. Ehkäpä kuntosaliharjoittelu tekisi terää.

Yhdyn täysin edellisiin kirjoituksiin ja tsemppauksiin Keni ja Hatsii. Voimia !!!
 
Muokattu viimeksi:
Joo, tuntuuhan tuo. Mulla on ollu jo kauan hartiat ja kädet kipeet. Ihan vaan imettämisestä ja vauvan kanniskelusta johtuvaa. Oonkin koittanu jumpata sit aina edes vähän joka päivä. Keppijumppa avaa mulla lihassolmuja ja kahvakuulaa voi heilutella kotonakin... Niin.. voisihan sitä mopin varrella muutakin tehdä ku jumpata.. :D No ei vais, just luutusin muutama päivä sit. Ja on toi selkäkin kipeä.. ja liekkö toi polvivaiva uusiutunu yhtäkkiä sen takia, kun joutu tos hyssytteleen paljon, eli notkotteleen polvien varassa.
 
onks kukaa pullotreenaaja ostanu niitä tommee tippee pulloja?ne kans kuulemma sopii sellaselle joka alottelee pulloja.meillä on niitäkii kaks ja ihan tarpeettomia kun nekii on niitä pyöree tuttisia...
 
Takaisin
Top