Äidiksi ensi kertaa

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nymeria
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hyvää Päivää!

Eipä tänne mitää uutta. Miehen kanssa ollaan toki keskusteltu, mutta hän haluaa vielä nauttia vapaudesta. Meidän aikamme on sitten joskus vähän myöhemmin (vaikka itsellä onkin kova vauvakuume). Tilanteen hyväksyminen ei ole ollut helppoa, mutta pikku hiljaa se tästä.

Olenkin ajatellut, että voi käydä täällä aina sillon tällön puhkumassa teille plussa tuulia .Käyn kyllä säännöllisesti täällä lukemassa teidän kuulumisia ja olisin todella iloinen jos teillä jollain tulisi viimeinki Plussa.

Oikein hyvää kevättä teille!
 
Moikka kaikille!

En ole aikoihin kirjoitellut, koska olen yrittänyt vähän rauhoitella kuumettani, mikä meinasi vallata kaikki ajatukset, joten oli pakko vähän ottaa tilaa.

Mauste: olen pahoillani tilanteestasi, mutta mikäli se yhtään lohduttaa, niin kerron vähän omaa tarinaa: Olemme mieheni kanssa olleet pitkään yhdessä ja meni useita vuosia, kun mieheni oli sitä mieltä, ettei lapsia meille tulisi. Sitten jonkin aikaa sitten yksi pikkutyttö sulatti mieheni sydämen, jonka jälkeen rupesi tulemaan kommentteja että mitä jos näin ja näin jne. Huomasin että vei useita kk kun hän selvästi käsitteli omia ajatuksiaan. Sitten viime keväänä teimme yhteisen päätöksen, että lapsi / lapset olisivat erittäin toivottuja, lopetin pillerit loppukeväästä ja alkusyksyllä alkoi yritys.

Nyt mieheni on erittäin, erittäin innoissaan suunnitelmistamme. Olen vieläkin aivan yllättynyt, että miten nopeasti mieli voi muuttua, mutta olen sitä mieltä, että ihmiset "kypsyvät" eri aikaan. Toiset vain tarvitsevat enemmän aikaa kuin toiset. Eli en menettäisi toivoani, mutta mikäli minun tilanteesta mitään vinkkiä voi antaa tuntematta henkilöä ollenkaan - niin anna hänelle aikaa. Se ainakin meillä tepsi :)

Niin kuin aiemmin tässä viestiketjussa kerroin, niin olen käynyt tutkimuksissa yksityisellä puolella, ja syy ongelmiin on selvinnyt ja olen saanut asioihin lääkityksen. (minulla siis tuhruvuotoa sekä pitkä kierto, mihin halusin tietää syyn) Mieheni, siis sama henkilö joka ei mistään lapsista halunnut edes kuulla aiemmin, kävi tyytyväisenä ja nolostellen simppatesteissä pyynnöstäni, koska lääkärini halusi olla varma siitä että miehelläni on kaikki ok. Onneksi tunteeni oli oikeassa ! Eli simppatesti onnistui erinomaisesti, eli niissä ei ollut mitään moitittavaa. HUH!

Minullakin on asiat suht. hyvällä mallillaan. Täytyy vain odottaa vielä yksi verikoe ja sitten rauhassa ruveta syömään niitä tabletteja, joiden hiljalleen pitäisi tasapainottaa minun hormoonit, mistä tuo tuhruvuoto ja pitkä kiertoni johtuu. Eli hiljaa hyvä tulee - ainakin toivon niin ! Ovulaation bongasin viime viikon perjantaina, mutta en usko että mitään vielä tapahtuneen, koska lääkäri pyysi minua odottamaan vielä yksiä tuloksia, ennen kuin tabletteja rupean syömään, ja ne kuulemma vaikuttavat suht hitaasti.Eli mikäli nyt olisi jotain tapahtunut - olisin erittäin ihmeissäni.

Joka tapauksessa, mukavaa päivän jatkoa kaikille !

-Mietintämyssy 2011- kp 30 / 39, yk 5 
 
Ihanaa kevätpäivää kaikille! Pahoittelut viimeaikaisesta kitinästä, ymmärrän kyllä että täällä on minua pitempäänkin lasta toivoneita. Toisaalta lueskelin palstaa taaksepäin ja on sitä muillakin ollut kärsivällisyys välillä koetuksella. :) Ajattelin tarkistaa, että kai niitä plussiakin on joskus saatu. Ihan hyvää terapiaa lueskella muiden tuskastelua yrityksen kanssa ja katsoa sitten alta tickeriä josta näkee että lapsi on jo syntynyt. :) On mullakin harrastukset.

elenna: Hienoa että olet osannut asettaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Pitää varmaan itsekin kokeilla... Selvittää omiakin ajatuksia nuo sinun järkevät kirjoituksesi. Mä olen luullut itseäni järkeväksi ihmiseksi, mutta näköjään tämä yritys sekoittaa pään. Olen jo ihan positiivisella mielellä odottamassa ovulaatiota, onneksi on aina uusi kierto. Siinä olisikin ikimuistettava matka, kun täti ymmärtäisi jäädä tulematta! Toivotaan parasta.

Maddela: Heh, katsotaan nyt miten hössöttämätön kuukausi tästä tulee, pientä innostumista on jo havaittavissa... Mutta yritän pitää jalat maassa kuitenkin. Luotetaan siihen että kevät tuo teille iloisia uutisia, kun ei mitään estettäkään pitäisi olla. Pikkuinen vaan haluaa pitää teitä jännityksessä vähän kauemmin. :)

mauste: Hyvää kevättä ja oikein paljon kärsivällisyyttä sinullekin!

-mietintämyssy 2011-: Tuli viimekierrossa tutuksi tuo tunne, että kuumeilu valtaa liikaa ajatukset. Hienoa että teillä asiat etenee ja saatte apua. Jos ei tämä kierto vielä tuo ihmettä tullessaan, on ainakin paremmat mahdollisuudet seuraavissa kierroissa. Tai seuraavassa, jos niitä ei tulisikaan enempää.

Täällä kp 7 / 27-35. Vielä kun täti ymmärtäisi poistua paikalta, miten se viihtyykin täällä niin hyvin.
 
Heippa, vitsi kun on ihana päivä, ei meinaa työt maistua nyt laisinkaan... Teen etäpäivää ja ajatukset hieman harhailee.

Juuri aamulla ajattelin, että mitäköhän Mietintämyssylle kuuluu. Ja tosiaan, meidän tarinat on ihan samanlaiset, paitsi että mun kierto on säännöllinen ja hormonitasot ok. Mies meni nolona simppatestiin, mutta se kertoi paljon hänen sitoutumisestaan tähän asiaan. En olisi vuosi sitten millään uskonut, että alamme yrittää lasta, saati että hän menee vapaaehtoisesti antamaan simppanäytteen. Ihmeellistä tämä elämä! Varmaan teilläkin Mauste tilanne vielä muuttuu.

Mulla oli ovis viime yönä ja ajoitus pupuilulle parempi kuin koskaan. Nyt vaan taas herran haltuun tämä homma, hössötysindeksi alkaa jälleen nousta. LA 12.12., ÄL 6.11...

Alkaa muuten mennä hermot kohta meiltä molemmilta tuohon aikataulutettuun seksiin. Jos ei tämä säätäminen kohta lopu, niin... sitten se jatkuu.
 
Maddela: Kuulostaa hyvältä ajoituksen onnistuminen. :) Eikä tuosta loppukierron hössöttämisestä taida päästä eroon. Mulla on samanlaisia fiiliksiä aikataulutetusta seksistä. Jotenkin otollisen ajankohdan viimeiset päivät menee enemmän vauvan teoksi ja loppukierrosta ei yliannostuksen jälkeen enää niin huvita. Varmaan siinä on hormoneillakin osansa. Kivaa se ''vauvan tekeminen'' silti vielä on. :)

Tänään on kp 11 / 27-35, yk 5. Kuvittelin, että ovis voisi olla jo tulossa ja tein testin, mutta ei näkynyt kuin ns. viivan paikka. En vieläkään tiedä miten noihin ovulaatiotesteihin suhtautuisin. Ovulaatioajankohdan tietäminen teki viimekierron viimeisistä päivistä todella piinaavia. Taidan käyttää tässä kierrossa loput Sofin liuskat ja ensikierrossa kokeilla clear blue digitaalista. Jos molemmissa kierroissa saan oviksen bongattua ja kierto pysyy aisoissa, lopetan luultavasti testaamisen.

Tälle kierrolle ei ole kauheasti odotuksia. Mitään greippimehuja tai muita en ole nyt juonut/syönyt ja mies taisi eilen juhlia sen verran railakkaasti, ettei uimareista ole mihinkään kun ovis on varmaan muutaman päivän sisään.
 
Iltaa!

Vaikka mieheni ei vielä halua lapsia, olen kumminkin tyytyväinen siihen että viimein sain kunnon vastauksen. Olen tietysti hieman pettynyt, mutta nyt ymmärrän häntä paljon paremmin ja asia on paljon helpompi käsitellä omassa pienessä päässä. Tiedän hänen kyllä haluavan lapsia, mutta ei nyt vielä. Olen kumminkin päättänyt, että jaksan odottaa ja kun hän viimein suostuu olen todella onnellinen. Pettymyksen jälkeen, olen nyt kumminkin onnellinen.

Paljon plussatuulia teille vatukka, elenna, Maddela ja mietintämyssy 2011!!!
 
mauste: Mukavaa kuulla, että olet päässyt eteenpäin ja olette saaneet keskusteltua. Helpompi varmaan käsitellä asiaa kun se ei enää ''roiku ilmassa'' vaan molemmat tietää missä mennään. :) Nyt voit keskittyä täysillä muuhun ja lasten aika on sitten myöhemmin.

Täällä ei ole ihan niin valoisat tunnelmat, lähinnä pettyneet. Tänään sain oviksen tikutettua ja miehellä nousi aamulla aika korkea kuume, 1+1=0. Edellisen kerran makuuhuoneen puolella on ollut toimintaa joskus viikonloppuna ja ovis on kai huomenna, eli se siitä sitten. Tädin saapuessa pettymys sentään hälvenee oviksen lähestyessä, mutta nyt seuraaviin tärppipäiviin on kuukausi! En nyt tarkoittanut ihan tätä sillä tauolla. Tuli sittenkin hössöttämätön kierto, alusta loppuun. Pahoittelut avautumisesta, mutta nyt vaan tuntuu tältä. Inhottava yhteensattuma, mutta minkäs teet.

Niin ja sympatiat on tietysti kuumeisen miehen puolella, mutta jos tämä olisi se paikka jossa saa surra myös hukkaan heitettyä ovista.
 
Voi harmi vatukka :( Kyllä ehdottomasti saa surra. Mulla oli syksyllä vähän samantapainen tilanne, tosin päästiin sitten kuitenkin puuhastelemaan seuraavana päivänä. Mutta ehkäpä ne siittiöt oli kuumeen heikentämiä. Joka tapauksessa oon samaa mieltä siitä, että tuo on kauhean masentava tilanne :( Mutta äkisti ne viikot vierii! Koitahan nauttia vaikka keväästä, tai keksi jotain hemmottelupalkintoa itsellesi. Oot sen ansainnut! Toivottavasti miehesikin olisi jo tervehtymään päin.

mauste, kiitoksia tsempeistä, ja hyvä homma, että ootte saaneet keskusteltua siellä päin. Onhan parisuhde tosi tärkeä asia ja sitä kannattaa vaalia :) Ja lapset kannattaa ehdottomasti tehdä yhdessä. Kysyin yhdeltä ystävältäni, jolla on monta lasta, että onko se eka vuosi vauvan kanssa aina "kurjaa aikaa" parisuhteen kannalta. Hän sanoi, että se on usein ollut hankalaa, mutta joskus myös edellistä parempaa aikaa..."jos lapsen tekee yhdessä ja jos sen ottaa seikkailuna, silloin siitä voi tulla hyvä vuosi".

Maddela siellä elät loppukiertoa, toivottavasti hyvillä fiiliksillä. Olispas hieno LA tuo 12.12.2012 :) Voi kunpa vain...
Mulla olis tällä kertaa LA 22.12. Että jouluviikolla... Siinä pystyisin tehä "äidit" esikoisen suhteen, jos menis vähän yliajalle...eli mun vanhin sisarus on loppuvuoden lapsi. En sit oo ihan varma, haluaisinko jouluvauvaa. Jossakin vaiheessa mietin jopa sitä, että jättäis yrityksen väliin tässä kuussa välttääkseen joulua sairaalassa, mutta tarkemmin ajatellen, en Todellakaan. Marraskuun puolella olisi kiva jäädä aikaiselle joulu/äitiys-lomalle.

Mutta niin, jos nyt ensiks odoteltaisiin, että tulisikohan se ovis sieltä. Tänään yhden ovistestin tekaisin, mutta h-hetki taitaa olla joskus viikonloppuna. Ajatukset on ollut aika paljon ihan muualla kuin vauvan teossa, mikä on varmaan ihan hyvä. Kai se on hyvä stressata välillä jostain muistakin asioista :D

Ovistestit auttaa mun mielestä paljon loppukierron suhteen. Stressaan itse vähemmän, kun tiedän, milloin menkkojen olisi määrä saapua. Ei tarvitse elää jännityksessä niin pitkää aikaa. Ja esimerkiksi nyt matkalle lähtiessä on muuteskin hyvä tietää, milloin ne suunnilleen alkaa.
 
Hei immeiset

Täällä on menossa kp 28/28 ja eipä tullut tärppiä tästäkään kierrosta, on ihan semmoinen fiilis että huomenna alkaa menkat. Mikä kumma siinä nyt mättää. Olen käynyt malttamattomana lueskelemassa tuolla marraskuun ja joulukuun LA palstoja, ja sinne ilmaantuu uusia plussanneita kuin sieniä sateella. Monikin kertoo, että noo, siinä loppukierrosta oli sellaista alavatsan nippailua niin siitä heti kyllä jo arvasinkin että plussa tulee. Whaat, mähän oon ollut sit raskaana joka kuukausi. Kyllä pännii. Tylis nyt edes eka tärppi, koska siitäkään ei voi koskaan olla varma kuinka pitkälle etenee.

Ostin eilen sen suunnittelemani Vauva-lehden. Mies ei sanonut mitään. ;) Jatkan sen lueskelua tänään. Mitenkäs elennan ovis, bongasitko? Toivottavasti saitte puuhailtua myös. Kyllä harmittaa tuommoinen tilanne kuin vatukalla oli, kuukausi menee ihan "hukkaan". Mutta aikahan menee kyllä nopeesti, kohta on taas uusi ovis käsillä :) Ihanaa matkaa, elenna! Joko pääsit Mietintämyssy aloittamaan hormonilääkityksen, saitko sen koetuloksen jo?

Taidan mennä lukemaan sitä Vauva-lehteä ja murehtimaan jo valmiiksi pian alkavia kuukautisia. Ja merkkaamaan kalenteriin taas seuraavat tärppipäivät. Huhhuh.
 
Hei pitkästä aikaa taas leidit!

Maddela, tiedän tunteen! Mulla ainakin noi oireet ollu joka pirun kuukausi samanlaiset kun kaikilla jotka sanoo osanneensa ennustaa raskauden, enkä vielä kertaakaan raskaana ole ollut! :( Itse en ainkaan luota tai usko enää minkäänlaisiin tuntemuksiin!!!

Mites elennan ovis? :)

Vatukka, harminpaikka nuo hemmetin flunssat! :( mutta aika tosiaan kuluu eteenpäin vaikka välillä tuntuu että se matelee! Eikä tässäkään kierrossa peli ole täysin menetetty, joskus simpat säilyy ihmeen kauan, tai näin olen ainakin kuullut! Tsemppiä sinne <3

Täällä kp33/30-33 yk4 ( tajusin eilen että oon laskenu ykt väärin, kuukausissa 5 jo mennyt mutta yrityskiertoja 4, tämä tieto helpotti hiukan :) ja ovisplussaa en saanu kp21 mennessä, joten dpo päivät hukassa. Koko kuukausi mennyt kuumeilutta ja hyvä niin, ressiä ei oo siitä asiasta ollut kun aattelin etten oo ovuloinu niin ei tulostakaan ole varmaan tullut.Testata en oo vielä uskaltanut ! josko sitten loppuviikosta jos täti punaista ei näy.





 
Moikka,

bongasin eilen päivällä oviksen nipistelystä ja sitä ennen testilläkin, joten kaipa se silloin oli tai yritti olla. Tosin ihmettelin, miks se oli samalla puolella kuin viime kuussa. Täähän oli vasta kolmas ovis, jonka tunsin noin selvästi. Toivottavasti mun flunssailusta ei ollut haittaa. Olin eilen itseasiassa vielä sairaslomallakin, mutta aamulla olikin jo sen verran hyvä olo, että kerettiin vauvaakin tekemään :) Ajoitus siis oli kohdillaan, toivottavasti kaikki muukin. Edellisestä yrityskerrasta oli 2 päivää, kai sekin oli tarpeeksi... Jos 9. kerta toden sanoo, niin Vau!

Tulevan lomareissun kannalta ihan hyvä, että tuli vähän pidempi kierto nyt (n.30 päivää). Tädin pitäisi saapua vasta kotimatkapäivänä.

Melina, harmi, että et ovista bongannut :( Toivottavasti se silti olisi tapahtunut. Hyvä, että oot pystynyt olemaan stressaamatta! Tekee varmasti hyvää :)

Maddela, harmittelut menkkafiiliksistä :( Joo, helppohan se on listata oireita plussan jälkeen, mutta ei kai niistä kukaan tiedä, että mistä ne oikeesti johtuivat... oireita riittää, ja monet ovat niin onnellisia, etteivät ehdi mitään valeoireita kokeakaan tai ehkä tiedä kokevansa.

Itse oon muuten vakaasti päättänyt, että jos plussa lopultakin tulee niin se myös pysyy plussana, eikä mitään keskenmenoja tuu. Jos sitä nyt voi päättää :/
 
OMG omg omg omg!

Plussa! Elämäni ensimmäinen. En voi uskoa. Tämä kuukausi ei poikennut mitenkään edellisistä eikä mitään kummempia oireita ole ollut. Tai siis muita tuntemuksia, kuin niinä kuukausina jolloin menkat alkoivat ajallaan. Olen ehtinyt NIIN monta kertaa miettiä miltä sitten tuntuu kun plussa tulee. Tältä.. hmm, olen ihan sekaisin. Miehen tapaan illalla ja kerron kasvotusten, hän lähti jo edeltä pääsiäisen viettoon. Ja elenna todellakin, tämä solumöykky on kunnollinen ja  pysyy matkassa, sehän on selvä. Ja lapsi syntyy terveenä, on kaunis, älykäs, notkea ja musikaalinen :D

Joko uskalsit Melina testata? Jospajospa sinullakin... Elennalle myös peukut on pystyssä onnistuneen pupuilun puolesta. Pikaisia flunssasta toipumisia vatukan kotiin ja Mietintämyssylle plussatuulia kovasti!!

Mä testailen pääsiäisenä ja ensi viikolla lisää. Mutta ette usko miten onnellinen ihminen voi olla yhdestä pikku viivasta. Tai ehkä kaikista ihmisistä juuri te sen tiedätte :)
 
Voi miten ihana uutinen, Maddela! Oikein paljon onnea! Siellä se pieni ihme nyt on takertuneena kiinni <3 Ihanaa pääsiäistä teille!
 

Maddela kirjoitti:
OMG omg omg omg!

Plussa! Elämäni ensimmäinen. En voi uskoa. 

Oikein paljon onnea Maddela!!!

Olipas hauska tulla tänne todella pitkästä aikaa ja lukea Maddelan iloiset plussauutiset! :)
Luin vain tämän viimeisimmän sivun, koska poissaolostani todellakin on pitkä aika, enkä jaksa kahlata kymmeniä sivuja taakse päin.

Minä en ole täällä ollut... en oikeastaan osaa sanoa miksi... elämässäni on tapahtunut paljon asioita, joku saattaa muistaa tammikuisen kihlautumisen ja se onkin tuonut iloisia asioita elämään. Häitä suunnitellaan vuoden päähän elokuulle ja vielä kokeillaan, josko meille suotaisiin vauva (= LA) ensi vuoden alku puolelle. Sen jälkeen laitamme yrityksen tauolle ja jatkamme taas häiden jälkeen.

Sen lisäksi ettei meillä ole pupuilut tuottaneet tulosta, olen myös sairastellut, valitettavasti vakavasti. Elämä on niin jännä asia... yhtä aikaa voi olla hyviä ja huonoja asioita! Meillä on mieheni kanssa onneksi kantava rakkaus ja sitkeät sydämet. Periksi emme anna vaikka itkua onkin ollut paljon viime aikoina!

Täytyypä sanoa etten edes tiedä kuinka mones kierto ja niin ollen YK alkaa tänään... Eilen siis täti poistui ja nyt aletaan odottelemaan ovulaatiota (KP 1/26). En tiedä aionko testailla ovista, koska pyrin mahdollisimman stressittömään eloon. :)

Tulipas pitkä viesti... hups! Se ehkä korvaa hieman poissaoloani ja kertoi kuulumisiani :)
Hihhih! Nyt saan varmaankin kaikille toivottaa munarikasta pääsiäistä ja paljon plussatuulia! :-D
 
Oikein paljon onnea plussasta Maddela. Toivottavasti pysyy kyydissä ja tarrasukkia mukaan :)
 
Wau Maddela, ihanaa! Paljon onnea plussasta! :) Onpa kivaa päästä iloitsemaan jonkun puolesta. Hassua, miten täällä alkaa myötäelää toisten iloissa ja suruissa.

Kiitos kanssapalstailijoille myötätunnosta. Kyllä se aika näköjään lähti kulumaan, kun olen miettinyt ihan muita asioita ja täälläkin käynyt vaan parin päivän välein. Palailen paremmalla ajalla muiden kuulumisiin, mutta pitihän Maddelaa onnitella heti kun huomasin.

Kp ei aavistustakaan / n. 30, tätä ei ole tapahtunut muutamaan kuukauteen. Ehkä tämä stressivapaa kuukausi ei olekaan niin paha juttu, vaikka mieluummin olisin ottanut tietysti sen plussan. Saa pää vähän tuulettua.
 
Moi,

Hyvä kuulla sinusta Muru pitkästä aikaa. Mutta ikävä kuulla tuosta sairastelustasi :( Toivon, että tulevaisuus alkaisi näyttää sen suhteen valoisammalta. Ihana, että osaat silti nähdä elämässä niitä iloisiakin puolia. On todella hienoa ja tärkeää tuo yhteys, joka sinulla on miehesi kanssa. Toivotan teille paljon ihania yhteisiä hetkiä :)

Vatukka, rentouttavia kevätpäiviä sinullekin :) Toivon, että sinunkin odotus palkitaan jo aika pian.

Maddela, oon edelleen iloinen sinun puolesta :) Käyhän kertomassa jatkokuulumisiakin, jos siltä tuntuu. Millaista oli kertoa miehellesi? Aiotko kertoa kenellekään muulle vielä? :) Toivottavasti sinulla menee odotusaika mahdollisimman mukavasti ja hyvin. Jotkut ovat sanoneet, että se kuluu sitten tosi nopeasti!

Itse olen taas saanut kasatuksi aika suuria toiveita tähän kiertoon. Ehkä siksi, kun nyt ei ole vaihteeksi mitään "hyviä syitä", miksi ei olisi hyvä hetki tulla raskaaksi. Paitsi ehkä se lasketun ajan osuminen jouluun, mutta sehän olisi toisaalta hauskaakin... Onneksi kohta lähdetään matkalle, niin saan jotain muutakin ajateltavaa. Nyt on vasta neljäs päivä oviksesta, joten onneksi oireitakaan ei voi vielä miettiä.

Mukavaa kevättä kaikille :)
 
Maddela Onnea, Onnea ja Onnea + kunnon tarrasukkia !!!! Olen erittäin iloinen puolestasi !

Itse sain tulokset ja lääkitys on nyt aloitettu. Jonkin aikaa varmaan menee että onnistuu, mutta toisaalta on ihan hyvä fiilis, sillä asiat menevät nyt oikeaan suuntaan.

Lisäksi olemme löytäneet itsellemme uuden kodin, mihin muutamme jossain vaiheessa kesäkuussa, eli sekin tuo sellaista kivaa lisäpositiivisuutta kevään odotukseen :)

Tule Maddela jooko sitten silloin tällöin kertomaan kuulumisiasi ?

Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille!

- Mietintämyssy 2011 - Kp 10 / 39 - Yk 6
 
Heippa leidit

Kiitos ihanista onnitteluistanne! Täällä tyyppi on vielä kyydissä ja eihän se nyt ole vasta kuin rv 4+4. Kerroin miehelle heti testipäivän iltana ja oli selvästi häkeltynyt, mutta onnellinen. Hän vaatii tuota tuumailuaikaa eikä paljon pystytty aiheesta puhumaan, kun oltiin anoppilassa. Näytin hänelle toista positiivista testitikkua ja hän sanoi, että piiloon äkkiä ;). Mulla ei ole vielä mitään oireita, ainoastaan rinnat ovat arat, mutta samaan tyyliin kuin muutenkin loppukierrosta on ollut. Soitan tiistaina heti neuvolaan ja varmaan meen varhaisultraankin yksityiselle. Parhaalle ystävälleni soitin heti ja kerroin, mutta hänen lisäkseen ei tiedä kuin mieheni ja minä, muille kerrotaan sitten varmaan turvallisempaan aikaan viikolla 12, tai jotain. Alkoholin välttäminen työmatkoilla ym. saattaa kyllä herättää ihmetystä, ainakin yksi työkaverini tietää, että yritimme ja alkaa varmasti epäillä. Nyt anoppilaan olin ostanut mukaan alkoholitonta siideriä ja sillä varmaan saatiin hämättyä.

Murulle voimia ja mukavia häiden suunnitteluaikoja. Ja edelleenkin kaikille teille Muru, vatukka, elenna, Melina, mauste ja mietintämyssy paljon plussatuulia, ehkäpä jatketaan jutustelua tuolla raskaaksi tulleiden palstoilla. Ihanaa ja stressitöntä kevättä kaikille!
 
Täällä ilmoittautuu uusi kuumeilija emoticon  Täällä olen käynyt lueskelemassa jo pidempään, mutta nyt päätin esittäytyä.

Eli täällä kirjoittelee naisimmeinen, jolla ikää tulee tänä vuonna täyteen 30 vuotta (samoin puolisolla). Yhteistä taivalta meillä on takana jo 13 vuotta, joista 12 ollaan asuttukin yhdessä, kuitenkin ollaan avoliitossa edelleen. On siitä naimisiinmenostakin puhuttu, mutta lähinnä tyyliin "sitten joskus". Nähtäväksi jää, tuleeko häitä ikinä, jos tulee niin ihan jotain pientä, koska en todellakaan kuulu  niihin, joille suuret kirkkohäät olisivat se unelmien täyttymys. Kumpikaan meistä ei näe suurta merkitystä avioliitolla. Ainoastaan se, että molemmilla olisi yhteinen sukunimi lasten kanssa olisi ehkäpä meidän osalta se syy, miksi voisi mennä avioon.

Lapset ei meillä vaan viime vuoteen asti ole vielä tuntuneet ajankohtaisilta, nekin on olleet ajatuksissa tyyliin "sitten joskus". Oma talo on kyllä laitettu, jossa on "varaus" myös lapsille ja alusta asti on lapsetkin kuuluneet yhteiseen tulevaisuuden suunnitelmaan, mutta elämäntilanne tähän saakka on ollut niin epävarmalla pohjalla, ettei lastentekoa ole sitten varsinaisesti aloitettu.

Nyt kuitenkin kuumeilua alkaa olemaan ilmassa, yksi syy on varmaan se ikä, ei tästä enää nuorruta ja ei sitä voi kuitenkaan etukäteen tietää miten helposti sitä raskautuu, jos raskautuu. Meillä on jo useampia perheellisiä kavereita lähipiirissä, mutta itselläni ei koskaan ole varsinaista vauvakuumetta aiemmin ollut, mutta nyt lähiaikoina syntyvistä läheisten ystävien lapsista on pientä kuumeilun oiretta nyt havaittavissa. Oon kyllä jo pienestä tytöstä asti haaveillut lapsista ja mulla olikin ihanat kuvitelmat siitä, et olisin tässä iässä jo naimisissa, mulla ois vakityö, oma talo ja pari lasta. No joo, on vakityö ja oma talo, mut mitään muuta ei sit olekaan.

Mä oon aina kuulunu siihen kastiin, et koti ja taloudellinen tilanne pitäis olla vakaa, ennen kuin niitä lapsia alkaa tekemään. Ja niinhän ne on sit lykkääntyny ja lykkääntyny, ku ei se taloudellinen tilanne ole edelleenkään mitenkään vakaa, mutta nyt on tajunnu sen, ettei sitäkään voi ikuisuuksia odottaa. Kyllä sitä pärjää, pärjäähän ne monet pienempi tuloisetkin.
Tähän asti on vaan ajateltu, et ku on omakotitalo ja asuntolaina, niin siihen ei viitsi perhettä perustaa, ellei töistä ole mitään varmaa tietoa. Mulla kun on mies ollut työttömänä nyt siitä asti, kun on koulusta valmistunut, vuosia sitten. Jotain lyhyt aikaista on aina välissä tehnyt, mutta mitään vakituisempaa ei ole vielä löytynyt. Itse olen kyllä vakituisessa paikassa kiinni, ollut nyt pari vuotta, mutta kyseessä on pieni yritys ja olen ainoa työntekijä. Kun tämän työn sain, niin ensin halusinkin siirtää lastentekoa ja saada työkokemusta ja -tuntumaa oman alani töistä, ennen kuin mitään lapsia suunniteltaisiin. Pienen yrityksen ollessa kyseessä, sekin mietityttää, että joudun jättämään työnantajani "pulaan", jos jäisin nyt kotiin vauvan kanssa. Tästä ajatuksesta mun pitäis ennen kaikkea päästä eroon, oppia olemaan vähän itsekkäämpi, mutku mä ajattelen aina ensin muita ja sitten vasta itteeni.

Toinen syy, johon olen nyt todenteolla tarttunutkin on oma ylipaino. Olen ajatellut jo pidempään, etten halua raskautua näin ylipainoisena vaan haluaisin pudottaa ensin painoa. Tämä siitä syystä, ettei oman ylipainon takia tule ainakaan mitään lisäoireita raskaana ollessa, ainakaan sellaisia, jotka olisi voinut välttää painoa pudottamalla. Noh se projekti on aloitettu jo pari vuotta sitten ja kilojakin on lähtenyt jo 15, mutta vielä olisi pudotettavaa, mielummin ennen yrityksen aloittamista. Tässä nyt sitten odotellaan miehen työpaikan varmistumista ja minun painon putoamista, ennen kuin pistetään yritys käyntiin.

Pillerit olen lopettanut jo vuosi takaperin, sitä ennen kerkesin syömään niitä 12 vuotta. Iloinen yllätys on ollut, että kuukautiset on säilyneet ennallaan eli kierto on ollut edelleen säännöllinen. Ehkäisyä ei pillereiden lopettamisen jälkeen ole käytetty minkäänlaista, ainoastaan keskeytettyä yhdyntää. Eli "riski" olisi ollut tulla raskaaksi, mikä ei sinänsä olisi haitannut, vaikkei yritystä varsinaisesti olekaan aloitettu. Silti lapsi olisi ollut kyllä ihan tervetullut, vaikka olisikin tullut suunnittelematta. Mutta joo...

...tulipas tästä romaani, oli vissiin vähän purkautumisen tarve, kun ei ole ollut ketään kelle näistä olisi saanut kertoa.

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top