Äidiksi ensi kertaa

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nymeria
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Oivoi meillä mies loukkaantui eilen työtapaturmassa, niin ei paljon pupuilut kiinnosta. Mutta nyt kyllä on pääasia et mulla on ees vielä toi rakas vierellä, oli kyllä niin läheltä piti tilanne! :sad001 Laskureitten mukainen ovis eilen, mutta mun kierto on niin epäsäännöllinen ettei siihen oikein voi luottaa. Helpotti kun sain eilen kerrottua yhdelle mun ystävälle että meillä on vauva yrityksessä. Tää ihminen ymmärtää ihanasti! :)
 
Hui sentään! Mitä oikein tapahtui?

Mukavaa että sait kerrottua ystävälle, se yleensä helpottaa. Mä olen kanssa aika monelle ystävälle puhunut kunnes sain tietää ettei mies haluaisi siitä puhuttavan.. pari ystävää ymmärtää ja on tukena.
 
Tervetuloa uudet! <3

Sitä itsekkin miettii kun ikää on vasta 22v että miksei sitä raskaudukkaan niin helposti.. Miksi toiset raskautuu vain laittamalla samat alushousut päällekkäin? Eilen minulle eräs tuttu laittoi viestiä, että oli nähnyt minusta unta, että olen raskaana... tuli olo,että tämä ihminen halusi vain varmistaa, että minä en ole raskaana, koska tiedän hänen yrittävän lasta miehensä kanssa.. ei hän ehkä näin ajatellut, mutta tuli vain itselle sellainen olo. No sitten minä menin töihin ja kas kummaa pitkästä aikaa näin erästä työkaveria joka melkein heti kysyi, että onko vauvakuumetta ja koskas te teette vauvan... Mä oon miettinyt, että ihmiset jotka näitä kyselee eivät itse ole kokenut sitä miltä tuntuu yrittää ja odottaa pienokaista. No kaikesta tästä huolimatta mulla on kuitenkin ihan hyvä päivä ja arvaattekos mitä....

...tänään tuli täti! :D Kp1 siis menossa ja olen silti kuin naantalin aurinko :) Elikkäs yrityskerta 6 lähti käyntiin. Ja mä oon niin varma,että tää kierto on se meidän kierto. Positiivisuus kunniaan! :D
 
Ajoi töissä ruohonleikkurilla mäessä ja piti pakittaa, mutta menikin alaspäin silleen et puun oksa osui kaulaan. Jos mun mies ei ois kääntäny päätään, niin kaula ois jääny ruohonleikkurin selkänojan ja oksan väliin ja ois todennäköisesti kuristanu. Mutta enkelit oli matkassa onneksi!! Kaula on nyt rujon näköinen ja kipeä, mutta ei onneksi käynyt pahemmin.
 
Hui kamala sentään!! Luojan kiitos kaikki on kunnossa! Nyt paranemisia sinne :)

Nonna- olen kerran itse huomannut että ystäväni kilpailee kanssani kumpi raskautuu ensin. He olivat jo raskaana kunnes saivat keskenmenon. ollaan alettu joskus kauan sitten kuumeilemaan yhdessä ja sitten kun heidän km jälkeen kerroin että nyt olen saanut miehenkin mukaan yritykseen niin hän suuttui todella ja paasasi siitä että pitäisikö meidän miettiä paremmin ja aina kun hän puhuu kanssani niin mulla on paha mieli miehen takia ja mitä kaikkea paskaa meillä on ollut että onko järkeä mitään lasta tähän vielä pukata.. Enpä ole enään pahaa mieltäni hänelle purkanut. Tästä on kaksi vuotta ja heillä on juuri vuoden täyttänyt tytär ja parisuhde koetuksella. Ja minulla ei lasta mutta sitäkin ihanampi mies ja parisuhde. Että kaipa hän sitten voitti?

Kyselyt on myös ikäviä mutta uskon ettei kukaan kysy satuttaakseen. Silti se ottaa päähän aivan sairaasti ja varautusin jo kesällä jos miehen puolen sukulaiset kerrankin kysyy niin vastaan vaan että "mielellään kerrotaan kun näin tapahtuu, toistaiseksi voidaan unohtaa asia". Muutama kommentti tuli mutta kukaan ei kysellyt :)
 
Heipsistä kaikille. Olen pari päivää seuraillut näitä keskusteluja ja päätin tulla mukaan. Kun jakaa muille tämän odottamisen jännityksen pettymyksineen, helpottaa se edes hieman tätä taakkaa. Ja voi miten ihanaa onkaan huomata, että väliin mahtuu myös hyviä uutisia. Ne luovat uskoa siihen, että kyllä se minunkin päivä vielä koittaa!!!

Itselläni noita enemmän ja vähemmän aktiivisia yrityskuukausia on takana 13 kappaletta. Ja koska mukaan mahtuu myös näitä vähemmän aktiiviisia jaksoja, en jaksa olla vielä huolestunut tilanteesta vaan edelleenkin hyvin toiveikas. Eli pökköä vaan pesään enemmän! Toki jokainen kuukausi punainen raapaisu vessapaperiin on tuottanut pettymyksen, sitä en kiellä. Ja viime kerralla pettymys oli suurempi sillä oireiden (kuviteltujen sellaisten?) perusteella luulin, että nyt oli tärpännyt. Mutta ei. Myöhässä tulivat. Ja testikin oli negatiivinen. Ihmettelen vain kun rinnat ovat edelleenkin arat :confused004

Tällainen on minun tilanteeni lyhykäisyydessään. Toivotan kaikille onnea odotukseen!!!
 
Tervetuloa joukkoon :)

Tämä on kyllä hyvä porukka ja mukava jakaa ilot ja surut ja kaikki mahdolliset asiat. Sinulla on hyvä asenne :)
 
Huhhuh, jopas on sinulle kertynyt noita kuukausia Mirmeli. Mut ihan varmasti se tärppi tulee vielä meille kaikille. Ehkä ystäväsi voitti vauvakisan, mutta kyllä toimiva parisuhde ja ihana mies on myös kullan arvoisia asioita. Itse en usko että edes haluaisin lasta, jos emme olisi mieheni kanssa onnellisia yhdessä.

Voi ei Starr, kurja kun miehesi loukkaantui. :( Onneksi ei käynyt tuon pahemmin, tuollaisessahan olisi voinut käytä vaikka kuinka huonosti. Mukavaa että sait kerrottua ystävälle ja hän ymmärtää. Ainakin minusta on helpottavaa, kun on joku läheinen jolle voi välillä avautua näistä. :>

Pahoittelut tädistä Nonna. Mahtavan positiivinen jaksat kyllä olla. Ehkä tämä kierto tosiaan on teidän. :> Tommoset kyselijät on rasittavia, vaikka eihän ne varmastikaan mitään pahaa tarkoita. Miksi ihmiset ei voi ymmärtää, että vauvauutiset kerrotaan kyllä sit kun on jotain kerrottavaa. Tai että sitä yritystä ei halua kaikille kuuluttaa. Eivät tosiaan ole tainneet joutua itse yrittämään tällä tavalla kuukausia.

Tervetuloa Naapantuura mukaan. Oletpa ihanan positiivinen. :> Toivottavasti saatte pian plussan.

Kiitos BeNe linkistä, tuo on tosiaan mielenkiintoinen.

Ei hyvin mene taas tämä oviksen testailu. Eilen illalla ei saanut oikein mitään selvää tuloksesta. Lieneekö sitten nuhailun takia sylki liian paksua/epäpuhdasta. Limat ja halut on kyllä lisääntyneet, joten eiköhän se ovis tällä lähiaikoina tule olemaan. :> Eilen jo heiluteltiin peittoa ja voisi yrittää tänään kellistää miehen uudelleen. Loppuviikkoa pitää sitten katsella ehtimisen ja jaksamisen mukaan.
 
Kyllä niitä on joo mutta ehkä joskus sitten on mun vuoro :) Ja ei tulisi kyllä kysymykseenkään lisääntyä ellen tietäisi omaavani parhaan mahdollisen kumppanin siihen ja toki myös tämä pitkä odotuksen odotus on lähentänyt meitä entisestään.

Mulla on nyt kp 5 ja joka kuukausi sama juttu, eli halut ovat kovimmillaan ja olleet jo kp 3 eteenpäin! Sitten kahden viikon jälkeen laskee niin paljon ettei jaksa ajatustakaan uhrata. Tosi ärsyttävää kun en sitten haluaisi mitään pakko pupuiluakaan harrastaa.. :/
 
Tsemppiä kaikille yritykseen, oli yrityskierto tai kiertoajankohta mikä tahansa!! :) Kovin tsemppailen teitä kaikkia täällä taustalla.

Mullakin on aikamoiset paineet tuohon äidiksi kasvamiseen ja lapsen kasvattamiseen, varsinkin kun olen opiskellut lapsi- ja perhetyön perustutkintoa (jäi kesken kun siirryin ammattikorkeakouluun) ja nyt olen ollut varhaiskasvatuskentällä töissä ja harjoitteluissa. Tällä hetkellä työskentelen 0-7-vuotiaiden lasten kanssa ja välillä on ihan niitä alle kuukauden ikäisiäkin hoidettavana. Eli mun PITÄISI jo osata. Mutta vähän pelottaa miten sitten käykään kun ollaan kotona. Ja olen välillä arvostellut veljien kasvatustapoja niin hieman on suorituspaineita :laughing002 ja hieman hirvittää tää nykymaailmakin kun ei voi samanlaista lapsuutta kuin itsellä luvata omille lapsilleen... No eiköhän kaikki mee sitten omalla painollaan ja pitää muistaa olla myös armollinen itselleen. Kantapään kauttakin joskus oppii.


Testasin tänään digillä, kun omien laskujen mukaan on 5+0 (edellisen kerran testasin viime sunnuntaina ja digi näytti 2-3) ja hieman jänskätti näyttääkö vielä nousseita viikkoja mutta testissä komeili 3+ :love017

Nyt tiedustelisinkin, onko jollain halukkuutta ostaa multa ylimääräistä digiä pois kaapista lojumasta? Ostin tuplapakkauksen varmuuden vuoksi mutta nyt ei oo enää järkee kuluttaa kallista testiä testailuun. Ostan sitten halppiksia marketista, jos epävarmuus iskee. Noi numerot ei kuitenkaan voi tuosta nousta. Maksoin kahdesta 20 e, joten kappalehinta on 10 euroa, ja on siis ihan käyttämätön. Kieli on englanniksi, mukana suomenkieliset käyttöohjeet. :)

Eli Clearbluen digitaalinen raskaustesti viikkonäytöllä olisi kaupan, 10 e!! Ota privaatisti yhteyttä. edit: en oikein tiedä miten täällä otetaan privaatisti yhteyttä, mutta laittakaa vaikka tonne mun "seinälle" eli profiilisivuun viestiä jos kiinnostaa, niin annan sähköpostiosoitteen ja mietitään miten edetään. Tännekin voi tietty ilmoittaa, jos tarjous kiinnostaa.
 
Se on niin normaalia pelätä uutta pientä ihmettä, että osaako sitä hoitaa vaikka kuinka olisi kokemusta. Jokainen lapsi on kuitenkin aina niin erilainen ja toisiin käy vain toisenlaiset konstit :)

Minäkin pelkään että kuinkahan joskus sitten kun lapsen saan (tai siis kun tästä kierrosta nyt varmasti raskaudun :D ) niin osaanko hoitaa...mutta osaan minä! Vaikka ei juurikaan kokemusta ookkaan. Maalaisjärki ja muutaman vauva kirjan lukee nii on jo viisas sekä onhan meillä aina niin ihana google jos joku asia mietityttää :) sekä ystäviä ja oma äiti ainakin varmasti tietää vastauksia. Tokikaan kaikilla sekään ei elä, mut pointin ymmärsitte.
 
Voi herrane aika miten paljon tänne on tullut tekstiä!! :O Olen lukenut kaikki, mutta en yksinkertaisesti pysty vastaamaan jokaiselle henkilökohtaisesti nyt. Niin paljon tekstiä ja asiaa eri ihmisiltä..

Starr: Pahoittelut miehesi tapaturmasta! Varmasti ei pupuilut tuossa vaiheessa kiinnosta. Mutta hyvä ettei pahemmin sattunut vaikka aineksia varmasti olisi ollut! Minullakin mies viime vuonna putosi työmaalla toisesta kerroksesta alas. Sairaalareissu tuli mutta ei onneksi sairaslomaa pahempaa sattunut. Kyllä sydän tykytti kun puhelun sain että miehellä onnettomuus sattunut. :( Sydäntä riipaisi kun mietin että mitä olisi oikeasti voinut pahimmillaan sattua.
Hyvä että olet saanut kerrottua ystävällesi vauvahaaveistasi! Kyllä se on jotenkin paljon mukavampaa kun on joku jonka kanssa keskustella, vaikka toki täällä saama tuki on todellakin tärkeää ja aivan mahtavaa kun voi kertoa ihan mitä vain!! Silti kukaan ei tuomitse ja kaikki ovat avoimia toisillensa :) <3 OOTTE IHANIA!

Nonna: HIenoa että jaksat olla niin positiivinen vaikka uusi kierto lähtikin jo käyntiin!! :) Se on pääasia ettei jää murehtimaan kun täti kylään tuli, vaan uutta kiertoa aloittaa sitten uudella asenteella :) Tsempit ovispäiville! ^^ Ja sullekiin vielä, kyllä sä osaat hoitaa! Aivan varmasti susta tulee hyvä äiti :)

Naapantuura: Tervetuloa joukkoon!! :) Toivotaan että visiittisi pysyisi lyhyenä! ^^

Vargynja: Tuo on kyllä mullekin uusi tuttavuus tuo sylkitesti. Jännää että ne on tommosenkin keksineet :D Mistä sä tilaat noita testejä sit? Jos oot jo sanonu niin mulla on menny täysin ohitte.. :D Toivottavasti tulis selkee plussa sullekin ovistestiin! Pupuilkaa testistä huolimatta :)

Mirmeli: Onpa jännää että sulla halut vähenee kun ois oviksen paikka, yleensähän se on just toisinpäin. Varmaan ikävää tommonen tunne kun sitten tavallaan tietää et jos raskaaksi haluaa tulla niin pitäs pupuilla, mut jos ei oo haluja niin .. ikävä tilanne :/ Toivottavasti saat kuitenkin fiilikset hiukan nosteltua ettei nyt ihan pakkopullaksi tarttis tätä hommaa vetää... Tsempit sinulle!! :)

Allison: Ihanaa että sinulla raskausetenee!!! <3 <3 Eipä sitä tosiaan kannata kalliita testejä tuhlata siihen testaamiseen enää kun se etenee koko ajan kuitenkin :)
Tuosta että "pitäisi jo osata hoitaa lapsia", niin höpöhöpö :) Kyllä se oman lapsen kasvattaminen ja hoitaminen on aivan eri asia kuin työkseen hoitaa lapsukaisia päivittäin :) Mä itekin oon nyt viimeset pari vuotta epäsäännöllisen säännöllisesti hoitanut lapsukaisia, 0-16 vuotiaita ja koen että vastasyntyneen hoitaminen sujuu luonnostaan. Mutta kun ajattelenkin että omaa lasta hoitaisin, niin tuntuu niiiiiin erilaiselta. :) Mutta siihen oppii!! Aina sanon uusille vanhemmille, että kun sä teet tätä hommaa päivittäin sulla tulee siihen se tatsi ja rutiinit. Sitä oppii tekemällä. Ja sama se sullakiin on, äidinvaistot tulee raskauden mukana ja kun saat oman naperon syliin niin avot, se vaan tuntuu luontevalta! <3 Siihenkin niin sanotusti kasvaa, ja nuo kasvatusasiat on kyllä mietityksen aiheita täälläkin. Miten kasvattaa lapsesta suvaitsevainen ja yhdyskuntakelpoinen, kun tuntuu että mitään ei saa nykyajan lapsilta kieltää tai komentaa. Kaikki pitäisi tapahtua positiivisen kokemuksen kautta, vaan entä jos se ei mee jakeluun.. Kyllä mä itse henkilökohtaisesti aion komentaa lasta jos väärin tekee, enkä todellakaan vaan taputtele päätä ja sano että voi voi kulta pieni, mitäs se muru ny tekikään.. Kyllähän sitä tulee varmasti kommentteja ympärillä olevilta ihmisiltä, mutta so what. Ei pitäisi liikaa keskittyä siihenkään mitä muut ajattelee.. Saa nyt kuitenkin nähdä miten asiat todellisuudessa menee. Päässä on hyvä kuvitella kaikenlaista, vaan elämä opettaa. :)


Ja tsempit muillekin oli ovispäivä lähestymässä, piinaviikot menossa tai täti tullut kylään ja uutta kierto alottamassa! Toki plussanneille oikein paljon tarrasukkia <3


ON: Kp12/24-28, yk3. Ovistestailut alotettu torstaina, vielä ei oo lasahtanut. Haluja on ja limat lisääntynyt, mutta muutoin ei oikeastaan sen kummempia oireita. Satunnaisia nippailuja vatsan alueella kyllä. Nyt on lauantai ja tää päivä talletettu uimarit, joten toivottavasti ovistesti antais plussan pian :) Oon aina iltapäivästä testannut, niin pitää nyt oottaa sinne iltapäivään taas et voi testata tän päivän tilanteen. Huomennahan se laskureiden mukaan ois ovispäivä, mutta kattoos. Tälle päivää pitäs plussaa tulla jos se huomena irtoais :) Jänskättää! Kirjottelenpa taas sitten kun on kirjottamisen aihetta enemmän :) Pakko oli välistä kirjottaa ku täsä on niin paljon tullut tekstiä että ei muuten pysy perässä.
 
Tervetuloa Naapantuura!

Ihanaa mun mies alkaa olla jo entisensä, oli pari päivää tapaturman jälkeen niin itkuinen ja apea että ihan pahaa teki. Kaulakin alkaa olla kunnossa ja ollaan myös pupuiltu pari kertaa. Eilen meillä oli vuosipäivä ja oli ihanaa! :love017
Ollaan joka ilta nyt juteltu tän mun ystävän kanssa, joka on myös mun miehen veljen puoliso. Hän on alkanu haaveilla toisesta ja on todella mukava jutella kaikista vauva/raskaus jutuista! Leikiteltiin ajatuksella että mitä jos oltaisiin samaan aikaan raskaana! :) Mulla on ihan mielettömän toiveikas olo, vaikka tästä kierrosta ei tulisikaan mitää. (Alavatsa on kyllä aika kipee..!)

Tsemppiä kaikille ja toivottavasti pian tulee taas plussa uutisia! :smiley-bounce012
 
Täällä pitäisi olla ovis ovella mut jotenkin vaisu olo itsellä :( Alavatsaa nippailee, on jo muutaman päivän nippaillu. Pupuiltu ollaan miehen kanssa kyllä ahkerasti, mut ollaan molemmat oltu kuukauden verran jo kipeänä et saa nähdä. Kiitos meidän asunnon jossa on kosteusvaurio ja epäillään hometta...

Jotenkin tämä asunnon ilma ja järjetön flunssaoireilu vie voimia eikä mulla ainakaan oo ollut sen kummempia haluja. Onneks kuun vaihteessa päästään muuttamaan täältä pois :)

Tärppitoivossa on kuitenkin hyvä elää ;)

Tsempitykset kaikille, olettepa missä vaiheessa kiertoa! Plussatuulia erityisesti meille jokaiselle <3
 
Moi kaikille! :) Ensimmäistä kertaa kirjoittelen tällä sivustolla, jonkin aikaa arvoin, että mikä ketju olisi paras minulle ja tähän päädyin... :) mukavan oloista keskustelua täällä. :happy119

Vähän jotain minusta: Olen 24-vuotias nainen ja vauvahaaveita ollut jo noin vuoden ajan, yritys ei ole vielä kuitenkaan alkanut, vaan olemme miehen kanssa odottaneet "oikeaa aikaa". Olen hiljattain aloittanut työt, joten ajankohta yrityksen aloittamiselle olisi nyt hyvä. Tänään sain mieheltä siunauksen, että voin lopettaa pillerit marraskuussa! :happy093Oon siitä niin innoissani! Meillä on ollut jonkin verran kädenvääntöä aiheesta, mies ei ole ollut ihan niin valmis ajatukselle kuin minä, mutta nyt viimein näytti vihreää valoa. :) Mulla ollut siis pillerit käytössä siitä lähiten kun alettiin seurustelemaan kuutisen vuotta sitten, sitä ennen oli tosi epäsäännöllinen ja pitkä kierto, joten hieman mietityttää, millaiseksi kierto muodostuu, kun alkaa taas "luomut".

Onnea kaikille jotka ovat jo plussanneet ja tsemppiä kaikille jotka ovat yrityksen aloittaneet! :signs003
Onko täällä minun lisäkseni muita, jotka joutuvat vielä odottamaan yrityksen aloitusta? Perässä tullaan! :)

Starr, miehesi onnettomuus kuulosti melko hurjalta, mutta onneksi ei käynyt pahemmin! On se varmasti järkytys, että kaikkea sitä voikin sattua, ihan "tavallisena" työpäivänä. Tajuaa kyllä ihmsielämän haurauden! Kiva kuulla, miehesikin ensishokin jälkeen on piristynyt jo niin, että peittokin on alkanut heilua. :wink

Nonna-, komppaan sinua, kyllä vauvanhoito luonnistuu jokaiselta joka omaa maalaisjärkeä, eikä pelkää kysyä. Yksin ei pidä jäädä huolien kanssa! Onneksi nykyään esim. netistä saa paljon hyödyllistä tietoa, kunhan omaa myön jonkinlaisen "suodattimen" ettei usko ihan kaikkia höpöjuttuja. ;) Kirjoista saa myös paljon arvokasta tietoa, kuin myös ystäviltä ja tutuilta. Jokainen löytää varmasti omat mieluisimmat ja ominaisimmat tapansa vauvan hoitoon, vaikka onhan se opettelea aluksi.

Sellaista tässä mietiskelin, että onko täällä muita, joilla on hieman... hiljaista makkarin puolella? Meillä nimittäin on näin, ollut jo pitkään, jopa vuosia :oops: en siis tarkoita, ettemmekö koskaan "pupuilisi" (viimeksi eilen), mutta mieheni ei ole yhtä aktiivinen seksuaalisesti kuin minä. Hän on töidensä vuoksi erityisesti arkipäivinä usein aivan puolikuollut, jolloin seksistä ei tule mitään. Olen aktiivisesti ollut aloitteentekijä jo pitkään, mutta torjutuksi tuleminen ahdistaa. Viikonloppuisin ja esim. loma-aikoihin meillä on vilkkaampaa makkarissa, mutta eipä juuri muulloin. Kun kuulostaa, että täällä useilla pareilla on niin aktiivinen seksielämä, että olen ihan kade ja toisaalta huolissaan, että saako vauva koskaan alkua näin vähällä sänkykamaritoiminnalla! :smiley-ashamed008 Sanoisin, että pupuillaan keskinmäärin 1 kerran viikossa/kahdessa viikossa... mikä on minusta liian vähän :( Seksi on kuitenkin tyydyttävää ja ihanaa, kun sitä on.

No niin, tässäpä tätä tulikin, toivottavasti joku jaksaa lukea ja vaikka vastatakin :)
 
Heippa hei taas ja mukavaa ja aurinkoista sunnuntaita! (ainakin täällä on)

Itse olen vielä yökkärit päällä, flunssa ei jätä rauhaan ja olen tukossa ja päänsärkyinen. Huomenna täytyy varmaankin mennä lääkärille jos on vaikka jotain tulehduksia poskissa tms.. tuolla pidemmän kaavan mukaan yrittäneissä pohtisin juuri sitä että mitä sitten mahdollinen antibiootti kuuri vaikuttaa raskautumismahdollisuuksiin (nyt kp 8 ) mutta nopeasti totesin ettei sitä muutenkaan tapahdu niin ehkä turha miettiä :D

Maicy Olen itsekin vähän ihmeissäni miten voi halut olla suurimmillaan, varsinkin kun olen todella tuskainen silloin. Mutta yritetään pitää halut kasassa :D

Starr Mukava kuulla että miehesi voi paremmin. Varmasti ollut järkytys hänelle ja pistänyt miettimään asioita. Peiton heilutus auttaa :D

Freyja Onko teillä omistus vai vuokra-asunto? Toivottavasti saatte jonkun ratkaisun asiaan. Jos nytkin olette sairastelleet noin kauan niin se tuskin tulee helpottamaan. Itse asuimme kosteusvaurio asunnossa 2 vuotta tietämättämme ja sairastin joka kuukausi poskiontelontulehduksen. Nyt kun ollaan asuttu n. 3 vuotta muualla niin ei ole ollut yhtään :)

ja sitten Justiina89 Tervetuloa joukkoon! Olen kovin iloinen puolestasi että saitte yhteisymmärryksen perheenlisäykseen :) meilläkin oli kauan ennen yritystä niin että minä podin kovaa kuumetta mutta mies ei ollut vielä valmis ajatukseen. Oletteko jutelleet makkarinpuolen hiljaisuudesta? Johtuuko kaikki väsymyksestä, mikä on kyllä täysin ymmärrettävää jos on kuluttava työ? Mutta silti pitäisi ehkä jokin ratkaisu löytyä kun sinua se näyttää vaivaavan. Meillä on niin että jos ei haluta niin emme väkisinkään mutta kyllä aika paljon kaikkia piristeitä kokeillaan jotta saadaan se helposti vauvan teossa tuleva rutiini pois :) Mutta jos ette ole vielä keskustelleet niin yritä ottaa asia puheeksi, ehkä miehesi ei tiedä kuinka asia sinua vaivaa? Ja pitäkää vain mielikuvitus rajana ;D

Ja sinun ei tarvitse yhtään nolostella täällä, ei me arvostella ketään :)

Ja nyt vielä kysymys teille kaikille: Tietääkö teidän miehenne palstoilla pyörimisestä ja jos, niin mieltä ovat siitä? Ja jos eivät, miten suhtautuisin jos tietäisi?
 
En nyt halua ahdistaa... Mutta kun minulla ex miehen kanssa juurikin 6 vuoden yhdessäolon jälkeen tuli se hetki, että jätettiin hormonaalinen ehkäisy pois, niin yhtään kertaa ei sen jälkeen enää pupuiltu ja ero tuli parin viikon päästä. Itse olin e-pillereillä kun tavattiin ja sen jälkeen kapselilla. Kun hormonaalinen ehkäisy loppui huomasin, etten enää halunnut miestäni. Kävi aika klassisesti :(

Jos voin neuvoa antaa niin tästä kannattaa keskustella. Ja niin, että molemmat on siihen valmiita. Ja syyllistämättä ja yrittäen laittaa myös omat loukkaantumisen tunteet syrjään. Niin, että aidosti yrittää ymmärtää toisen kantaa.

Meillä mies pystyi puhumaan vasta eron jälkeen, kun hän koki, ettei hänellä ollut enää mitään menetettävää kertoessaan, mikä seksielämässämme hänen mielestään mätti. Niin pitkään kun olin hänelle tärkeä ja hän pelkäsi minut menettävänsä hän ei voinut asiasta puhua. Asian ironia on toki, että jos tää keskustelu ois pystytty käymään jo vuosia sitten eikä eron jälkeen, ei ois tarvinnu erota. Mutta avioero oli virallinen ja molemmat siirtyneet jo elämässä eteenpäin kun keskustelu käytiin.

Meillä myös mä tein aina aloitteen jos tein. Mieskin niitä yritti mutta ei halunnut kuunnella miten minä halusin että minua kosketaan vaan lähestyi "väärin" ja suutuin. Sitten hän lopetti hiljalleen yritykset kokonaan ja seksielämä jäi minun vastuulleni. Mikä tietenkin teki minulle seksistä epätyydyttävää ja seksielämämme teki hiljaisen kuoleman. Kumpikaan ei aidosti kuunnellut tai halunnut edes ymmärtää toista ja kaikki oli aina toisen vika ja molemmista tuntui että aina minä teen kaiken. Niin meni toisaalta koko suhde...

P. S. Eron virallistuttua tapasin nykyisen mieheni jolle nyt reilua vuotta myöhemmin odotan lasta... Naimisissa ei tosin olla :P
 
Mirmeli meillä mies sillai hyväntahtoisesti hymähtelee koko miun vauvahömpötykselle, nämä palstat mukaan lukien. Ei oo suuremmin kiinnostunut mitä täällä kirjoittelen vaikka tietää kyllä, että henkilökohtaisia asioita. Nimimerkki tietty vähän suojaa mutta kyllä miutkin juttujen perusteella tunnistais helposti jos tuntee.
 
Takaisin
Top