Minusta on surullista lukea nuita, kuinka
pitäis saada mies väkisin petipuuhiin.
On totta, että vauvakuume voi värittää oman maailman niin ettei siinä näe enää oikein muuta. On vain oviksen odottelu, h-hetki, piinailu ja mahdollisesti taas pettymystä ja sama rumba uusiksi. Se on henkisesti rankkaa ja haluais tehdä mitä vaan, että raskaus vihdoin alkaisi.
Mutta se ei siltikään oikeuta minkään tasoista painostusta, manipulointia ja/tai toisen pakottamista.
Jos miestä ei innosta touhuta ovulaation aikaan, niin
haluaako mies todella lapsen? Vai voiko olla että hän on pitkin hampain suostunut projektiin jotta kumppani olisi onnellinen?
Jos mies taas on vilpittömän aidosti vauvanhankinnassa mukana, mutta ei innostu seksistä sillon kui h-hetki ois kyseessä niin syitä voi toki olla useita, mutta itsellä ainakin herää muutama merkittävä taustasyy, jotka voi aiheuttaa mahdollisesti haluttomuutta.
A) Seksi ei ole enää mitään muuta kuin vauvaan tähtäävä. Siitä on kadonnut spontaanius, intohimo, rentous. Tilalle on tullut pakkosuoritus, eikä todelliselle nautinnolle jää sijaa.
Haluaako vauvakuumeinenkaan, että seksielämä on tuollaista? Mitä jos voisi keskittyäkkin nautintoon. Milloin viimeksi pari onkaan vaan nauttinut toistensa kehoista, leikitelleet ja antaneet toiselle huipun ILMAN että siinä on taustalla määränpäänä saada vaan siemenet sisään ja valmista.
Voisiko sen tehdä seuraavaksi, voisiko näyttää kumppanille että minä haluan SINUA enkä vain sinun spermaa. Toinen kysymys toki kuuluu, että haluaako...? Jos ei, niin silloinhan miehen mahdollinen tunne epähaluttavuudestaan on ihan oikeassa. Hän ei siis ole itsessään haluttava ja seksin harrastamisen arvoinen, vaan siittiöt kassissa on se mikä naisen sytyttää.
Tässä kannattaakin miettiä että millaista seksielämä oli ennen vauvakuumetta. Nauttiko pari silloin intiimeistä hetkistä? Kumman aloitteesta ja kuinka usein?
B) Suorituspaineet. Ehkä mieskin on tavallaan ihan sinut sen siemet sisään ja thats it -seksin kans. Mutta siinä taas voi tulla paineita, että se on sitten kans hänen hoidettava, se tärkein tehtävä jotta ei tule pettymystä kun ei onnistu "näin yksinkertaisessa hommassa", niinkuin tuolla verrattiin miehen tulemista. Kuka teistä muuten pystyy tulemaan käskystä? Naiset ja miehet on toki erilaisia, ja onkin ehkä vähän tabu se, että mieskään ei välttämättä voi saada aina, heti ja joka paikassa... Orgasmittomuus taas on yleisesti miehelle pahempi paikka, juuri tuon oletuksen takia. Mikäs mies se semmonen on, joka ei saa lastia liikkeelle tai pahimmoilleen paineet iskee jo heti alussa. Miehille on jo teini-iässä selvinnyt, että ei ole mitään nolompaan kun impotenssi. Miehet ei ole koneita.
C) Luonnottumuus tai jotain sen tyyppistä.

Jos miehen kyvyttömyyteen olla yhdynnässä syystä x ratkaisu on että pitäis tulla kuppiin, niin tällainen luonnoton vaihtoehto vaan voi tuntua absurdilta ja taas liian pakotetulta toiminnalta. En itse naisena edes vois kuvitella tuollaista toimintaa harrastavani, en osaa selittää tätä tarkemmin mutta tajuan täysin ettei tääkää oo monille hyvä vaihtoehto.
Ehkä myös se, että nainen on valmis laittamaan kaikki peliin voi olla hieman luotaantyöntävää. Niinkuin, tiedättekö, jossain vaiheessa voi epäillä että miten tuo psyykeen puoli oikein voi, jos vauvaprojekti on vienyt täysin mennessään...? En tiedä miten tämänkin ilmaisisin sievästi ja ymmärrettävästi... Jotenkin, että onko se enää terveellä kannalla jos ovulaation hyödyntäminen jää välistä ja maailma sitten murenee? Kuitenkin kun aikuisia ollaan ja pitäis osata suhteuttaa asioita, ymmärtää että kaikki ei ole omissa käsissä eikä parisuhteessa ollessa kuulukaan olla yksistään toisen käsissä...
Miettikää vaikka tilannetta toisinpäin. Kun sata vuotta sitten se nainen on maannut vastasynnyttäneenä vuoteessaan ja mies tulee painostamaan yhdyntään koska vieläkään ei tullut poikaa joten se pitäis saada alulle mahd. pian. Minä en nää tässä paljoa eroa siihen, että tänä päivänä se nainen painostaa vaikkapa kipeänä olevaa miestänsä seksiin kun se vauva nyt pitäis saada, puolison mielentilasta, haluista ja kunnosta välittämättä..... Aika järkyttävää..?
D) Alitajuntainen pelko. Taustalla voi myös olla inhimillisesti pelko tulevasta vastuusta ja muutoksesta. Ehkä vauvantekoon on ryhdytty enempi naisen toimesta ja vaikka mieskin järjellä ajateltuna toivoisi lapsia ja vakuuttaa sen ääneenkin, niin jossain mielensopukoissa on kuitenkin pelkoja joista ei tohdi puhua (ehkä ei itsekään niitä tiedosta vaan tuntee sellaista epämääräistä ahdistusta?) ja se näkyy sitten tällaisenä selittämättömänä haluttomuutena ja tilanteen karttelemisena.
Tällaisia ajatuksia. Toivon, että oon tulkinnut väärin ja kyse usein olisikin jostain vitsailusta tai asian kärjistämisestä kun heitellään näitä "pitäis saaha mies suostuteltua"- juttuja. Ja että siellä taustalla kuitenkin olisi rakkautta ja kunnioitusta sitä puolisoaan kohtaan.
Mää itse vauvakuumeilen ja jonkun verran täällä lueskelen, mutta en tunne oikein hyväksi paikaksi tätä keskusteluketjua juurikin sen takia kun täällä normalisoidaan ajatusta siitä, että ihan perus juttu painostaa kumppania seksiin.