Pelot ja huolet

Mua jännittää synnytys, sitten jos siihen asti pääsee. Edellinen oli aika rankka. Toki tämä koronakin jännittää ja toinen vaiva, joka tuo kipua lisää tähän raskausaikaan. Yritän olla liikaa ajattelematta niitä pelkoja ja keskittyä kivun sietoon ja arjen askareisiin.
 
Tänään tuli vähän verta ja nyt tietysti huolestuttaa. :nailbiting: Ei paljoa ja tämä on kai ihan normaalia, kun vasta viikolla 7 menossa. Raskausoireet ei ainakaan vielä ole hävinneet
 
Tänään tuli vähän verta ja nyt tietysti huolestuttaa. :nailbiting: Ei paljoa ja tämä on kai ihan normaalia, kun vasta viikolla 7 menossa. Raskausoireet ei ainakaan vielä ole hävinneet
Mulle ainakin lääkärit sanoneet että vuoto on tosi yleistä ja kipu vasta hälyttävämpi merkki. Tiedän että se säikyttää, nimin kokemusta on - ja silti kaikki hyvin!
 
Mulle ainakin lääkärit sanoneet että vuoto on tosi yleistä ja kipu vasta hälyttävämpi merkki. Tiedän että se säikyttää, nimin kokemusta on - ja silti kaikki hyvin!
Kiva kuulla! Googlekin kertoi, että on normaalia, mutta jotenkin konkreettisempaa kuulla oikealta ihmiseltäkin
 
Tänään tuli vähän verta ja nyt tietysti huolestuttaa. :nailbiting: Ei paljoa ja tämä on kai ihan normaalia, kun vasta viikolla 7 menossa. Raskausoireet ei ainakaan vielä ole hävinneet

Mulla tuli rv 8 vuotoa edellisessä raskaudessa, mutta kaikki oli hyvin. Huolestua kannattaa oikeasti runsaasta vuodosta ja kivuista, pieni vuoto ei vielä välttis paha asia ole, vaikka säikäyttää. Voimia sinulle! :Heartred
 
Voimia jeejee. Verenvuodot, vaikka yleensä harmittomia, saa aina sykkeen koholle. :Heartred
 
Heippa!

Tuntuu että on avauduttava johonkin näistä ajatuksista, miestä en halua huolestuttaa.
Meillä 08/19 syntynyt lapsonen ja nyt siis odotamme toista la 4.10.

tästä 08/19 minulla oli alusta saakka todella vahva ”poika-olo”, ja se osuikin oikeaan. Nyt tästä tulevasta ei ole mitään käsitystä. Jostain syystä se saa minut pelkäämään, että olenko oikeasti raskaana, jos olen, niin tulenko saamaan häntä ikinä syliin.

Todennäköisesti on siis ihan täysin vain turhaa pelkoa, mutta silti tämä ahdistaa kovasti. Onneksi pitäisi parin viikon sisään tulla kirjeellä aika NT-ultraan, josko se hieman huojentaisi oloa..

Ja oireita kyllä on, pahaa oloa, väsymystä, nippailua alavatsalla jne...
 
Heippa!

Tuntuu että on avauduttava johonkin näistä ajatuksista, miestä en halua huolestuttaa.
Meillä 08/19 syntynyt lapsonen ja nyt siis odotamme toista la 4.10.

tästä 08/19 minulla oli alusta saakka todella vahva ”poika-olo”, ja se osuikin oikeaan. Nyt tästä tulevasta ei ole mitään käsitystä. Jostain syystä se saa minut pelkäämään, että olenko oikeasti raskaana, jos olen, niin tulenko saamaan häntä ikinä syliin.

Todennäköisesti on siis ihan täysin vain turhaa pelkoa, mutta silti tämä ahdistaa kovasti. Onneksi pitäisi parin viikon sisään tulla kirjeellä aika NT-ultraan, josko se hieman huojentaisi oloa..

Ja oireita kyllä on, pahaa oloa, väsymystä, nippailua alavatsalla jne...


Hei, minulla ollut samanlaista pelkoa, ja on yhä. Kahdesta edellisestä tuli heti vahva tunne, kumpi on tulossa, ja molemmista olin oikeassa. Nyt tästä ei ole tullut minkäänlaista tunnetta, ja olen miettinyt usein samaa, että johtuuko se siitä, etten saa häntä syliin asti?
Kuulostaa varmaan monenkin mielestä aika hassulta ajatustavalta...
 
Hei, minulla ollut samanlaista pelkoa, ja on yhä. Kahdesta edellisestä tuli heti vahva tunne, kumpi on tulossa, ja molemmista olin oikeassa. Nyt tästä ei ole tullut minkäänlaista tunnetta, ja olen miettinyt usein samaa, että johtuuko se siitä, etten saa häntä syliin asti?
Kuulostaa varmaan monenkin mielestä aika hassulta ajatustavalta...

kamalaa sanoa, mutta ihanaa että joku muukin tuntee tätä kamalaa oloa :smiley-ashamed004 ettei ole yksinään tämän asian kanssa ja tietenkin sitten suoraan ”hullu”..

Ja todella toivon meille molemmille kaikin puolin onnistuneen raskauden, synnytyksen ja ihanan pienen syliin :Heartbigred
 
Heippa!

Tuntuu että on avauduttava johonkin näistä ajatuksista, miestä en halua huolestuttaa.
Meillä 08/19 syntynyt lapsonen ja nyt siis odotamme toista la 4.10.

tästä 08/19 minulla oli alusta saakka todella vahva ”poika-olo”, ja se osuikin oikeaan. Nyt tästä tulevasta ei ole mitään käsitystä. Jostain syystä se saa minut pelkäämään, että olenko oikeasti raskaana, jos olen, niin tulenko saamaan häntä ikinä syliin.

Todennäköisesti on siis ihan täysin vain turhaa pelkoa, mutta silti tämä ahdistaa kovasti. Onneksi pitäisi parin viikon sisään tulla kirjeellä aika NT-ultraan, josko se hieman huojentaisi oloa..

Ja oireita kyllä on, pahaa oloa, väsymystä, nippailua alavatsalla jne...

Mulla ei ollut esikoisesta mitään hajua tai tuntemusta, että kumpi olisi tulossa. Saatiin kuitenkin ihana tyttö :Heartred.

Ymmärrän kyllä huolen, kun esikoisesta on ollut selkeä fiilis :).
 
kamalaa sanoa, mutta ihanaa että joku muukin tuntee tätä kamalaa oloa :smiley-ashamed004 ettei ole yksinään tämän asian kanssa ja tietenkin sitten suoraan ”hullu”..

Ja todella toivon meille molemmille kaikin puolin onnistuneen raskauden, synnytyksen ja ihanan pienen syliin :Heartbigred


Tuntuu se itsestäkin oudolta, että antaa tuollaisen oman tunneasian tai sen puuttumisen vaikuttaa, mutta eipä nämä pelot ja huolet aina olekaan "järkiasioita". :sad001

Ja toivon samaa, eiköhän se tästä, pikkuhiljaa... :Heartred
 
Ekassa raskaudessa pelotti koko ajan. Nyt iisimpi olo. Pelottaa ehkä noi rokotehommat kun on ajan kohtaisempaa.
 
Ehkä tuo sukupuoliasia on jo nyt alitajuntaisesti kyseenalaistettu, kun valtamediassa vähemmistöt pyrkii sukupuolettomuuteen. Ehkä se vauvakaan ei tiedä kumpaa sukupuolta on :bookworm:
Toivottavasti kaikki menee kuitenkin hyvin ja jokainen napero löytää äidin syliin saakka!
 
Huolettaa tietysti että meneekö kaikki hyvin tai kuinka tällä matkalla käy.

Esikoinen tulossa ja elämä vääjäämättä mullistuu, jännä nähdä miten asiat lutviutuu. Itse en niin välitä hälinästä ja kovasta melusta, mutta jotenkin haluan uskoa että oman lapsen huutoa sietäisi paremmin. Ei siis lasten äänet ole ennenkään ongelmallisia olleet, mutta mietityttää jos vuosikaudet 24/7 ei rauhaa, että miten sitä jaksaa.
JOS nyt sinneasti pääsee.
 
Kiitos kaikille tsemppauksesta, täällä matka päättyi valitettavasti tällä kertaa keskenmenoon. Paljon onnea ja hyvää odotusta kaikille lokakuisille :Heartred
 
Kiitos kaikille tsemppauksesta, täällä matka päättyi valitettavasti tällä kertaa keskenmenoon. Paljon onnea ja hyvää odotusta kaikille lokakuisille :Heartred

Olen pahoillani, toivottavasti pääsette pian uudelleen odottamaan:Heartred
 
Kiitos kaikille tsemppauksesta, täällä matka päättyi valitettavasti tällä kertaa keskenmenoon. Paljon onnea ja hyvää odotusta kaikille lokakuisille :Heartred

Olen pahoillani, voimia jatkoon ja toivottavasti pian onnistuu pysyvästi :Heartred
 
Huomenna ultra. Jännittää, nyt muutaman päivän tullut hailuraa ruskeaa pyyhkiessä. Harmittaa jo, vaikka samalla kyllä tiedän että voi olla ihan normaaliakin. Silti vetää mielen matalaksi...
 
Takaisin
Top