Pelot ja huolet

Täällä on tänään ihan eri tavalla nippaillut ja vihlonut, ja kyllä se pelottaa. Hitto kun sitä on niin herkillä tämän kropan kanssa koko ajan, että mitä tapahtuu ja tuntuu ja ääääh. Kaikki voi olla täysin vaaratonta, eikä millekään oikein mitään voi vaikka ei olisikaan, mutta silti sitä huolehtii. Huhhuh. Pitkiä viikkoja on vielä edessä.... :facepalm:

Mites muilla menee?
 
Täällä on tänään ihan eri tavalla nippaillut ja vihlonut, ja kyllä se pelottaa. Hitto kun sitä on niin herkillä tämän kropan kanssa koko ajan, että mitä tapahtuu ja tuntuu ja ääääh. Kaikki voi olla täysin vaaratonta, eikä millekään oikein mitään voi vaikka ei olisikaan, mutta silti sitä huolehtii. Huhhuh. Pitkiä viikkoja on vielä edessä.... :facepalm:

Mites muilla menee?
Ei yhtään paremmin:bored: Etäopislelen ja kerkeän kaikki päivät miettiä et tuntuuko jossain jotain tai miksi ei tunnu missään mitään. Ehkä ihan vähän rauhoituin kun googlettelin oireetonta alkuraskautta, ihan normaalia et oireet alkaa vasta 6+, mulla tänään 5+4. En tie, jotenkin oon vaan ahdistunut ja levoton kokoajan...

Oliko teillä huomenna se ultra?
 
Ei yhtään paremmin:bored: Etäopislelen ja kerkeän kaikki päivät miettiä et tuntuuko jossain jotain tai miksi ei tunnu missään mitään. Ehkä ihan vähän rauhoituin kun googlettelin oireetonta alkuraskautta, ihan normaalia et oireet alkaa vasta 6+, mulla tänään 5+4. En tie, jotenkin oon vaan ahdistunut ja levoton kokoajan...

Oliko teillä huomenna se ultra?

Joo onneksi jo huomenna aamulla. Toki jos ei sykettä löydy niin sitte saa viikonlopun ainakin pureskella kynsiä :hilarious:

On tosiaan varmasti ihan normaalia, ettei vielä tunnu mitään. Ei mullakaan suurempia, ja muistelen kyllä aiemmissakin ettei ihmeitä tuntunut vielä tässä vaiheessa. Kaikki ollaan niin yksilöitä :confused005
 
Ei yhtään paremmin:bored: Etäopislelen ja kerkeän kaikki päivät miettiä et tuntuuko jossain jotain tai miksi ei tunnu missään mitään. Ehkä ihan vähän rauhoituin kun googlettelin oireetonta alkuraskautta, ihan normaalia et oireet alkaa vasta 6+, mulla tänään 5+4. En tie, jotenkin oon vaan ahdistunut ja levoton kokoajan...

Oliko teillä huomenna se ultra?


Mulla kans 5+4 ja välillä on oiretta ja välillä ei. Ja kyllä, etähommissa ehtii kuulostelee !!
 
Joo onneksi jo huomenna aamulla. Toki jos ei sykettä löydy niin sitte saa viikonlopun ainakin pureskella kynsiä :hilarious:

On tosiaan varmasti ihan normaalia, ettei vielä tunnu mitään. Ei mullakaan suurempia, ja muistelen kyllä aiemmissakin ettei ihmeitä tuntunut vielä tässä vaiheessa. Kaikki ollaan niin yksilöitä :confused005
Mulla oli viimeksi enemmän oireita, ehkä siks niin jännittääkin...Ei auta muuta kuin odottaa..
Toivotaan että saatte hyviä uutisia huomenna:rolleyes:
 
Mulla oli tullut hiukan ruskeaa vuotoa,huhhui kun säikäytti!pyyhittäessä ei tullut enää eikä mitään kipujakaan joten toivotaan että ihan harmitonta :sad001
 
Mulla oli tullut hiukan ruskeaa vuotoa,huhhui kun säikäytti!pyyhittäessä ei tullut enää eikä mitään kipujakaan joten toivotaan että ihan harmitonta :sad001
Feel you!! Toivotaan todella näin :Heartbigred Itsellä ei sen viime su jälkeen oo tullut vuotoa ja vielä pitää viikko odotella ultraa....
 
Pelkään joutuvani kokemaan uudestaan raskauden aikaisen masennuksen.
 
Äh...En viihdy nykyisessä työssäni yhtään ja mulla olis tulevana keskiviikkona jatkohaastattelu uuteen paikkaan. Ekan haastattelun tein siis kun en vielä ollut raskaana. Nyt mietityttää ja pelottaa kuinka mahtaa käydä, jos tuota uutta työtä minulle tarjotaan. Sitä joutuu melkein heti koeajan jälkeen jäämään äitiyslomalle.
Toisaalta taas tuo uusi työ vaikuttaa ihan unelmien täyttymykseltä ja olisi ihan perseestä heittää noin hyvä mahdollisuus hukkaan raskauden takia. Mitä jos meneekin kesken ja sit oon jumissa paskassa duunissa ilman vauvaa...

Eihän raskaus tietenkään ole mikään irtisanomisperuste, mutta poden jo nyt vähän huonoa omaatuntoa mahdollista uutta esimiestä kohtaan.:banghead:
 
Äh...En viihdy nykyisessä työssäni yhtään ja mulla olis tulevana keskiviikkona jatkohaastattelu uuteen paikkaan. Ekan haastattelun tein siis kun en vielä ollut raskaana. Nyt mietityttää ja pelottaa kuinka mahtaa käydä, jos tuota uutta työtä minulle tarjotaan. Sitä joutuu melkein heti koeajan jälkeen jäämään äitiyslomalle.
Toisaalta taas tuo uusi työ vaikuttaa ihan unelmien täyttymykseltä ja olisi ihan perseestä heittää noin hyvä mahdollisuus hukkaan raskauden takia. Mitä jos meneekin kesken ja sit oon jumissa paskassa duunissa ilman vauvaa...

Eihän raskaus tietenkään ole mikään irtisanomisperuste, mutta poden jo nyt vähän huonoa omaatuntoa mahdollista uutta esimiestä kohtaan.:banghead:

Tää on kyllä asia mihin törmää näköjään yllättävän usein! Me naiset ollaan näissä asioissa vähän liian tunnollisia vissiin :) mutta siis, minusta ehdottomasti täysillä vaan työnhakuprosessia eteenpäin, koska ei voi ikinä tietää mitä tapahtuu ja muutenkin. Varsinkin jos se on se unelmahomma! Oon ite ollut samassa tilanteessa, ja ehdin olla vaan parisen kuukautta uudessa työssä ennen kun jäin äitiyslomalle. Kyllähän se hävetti mutta toisaalta, elämää se vain on. Ei ehkä reilua työnantajaa kohtaan, mutta ei aina voi ajatella vain työnantajankaan kautta. Toki ehkä jos on ihan pieni yritys niin miettisin yrittäjän kannalta mutta varsinkin jos isompi firma tai vastaavaa niin... ja eihän ne joudu (ainakaan yleensä) palkkaa maksamaan äitiysloman ajalta kun työssäoloaikaa niin vähän että ainakaan siltä osin ei tule lisäkustannuksia.
 
Viime yönä heräsin verenvuotoon. Ei kipuja edelleenkään, ja ei ole vuotanut sen vuotohetken jälkeen enää. Soitin heti aamulla taas neuvolaan, joka ohjasi terveyskeskuslääkärille samantien. No siellä ei ultralaitetta, että eihän hän mitään voinut todeta, mutta laittoi lähetteen naistenklinikalle keskenmenon poissulkemiseksi. Nyt sitten odotellaan omaa vuoroa. Voin sanoa että on iso huoli. Naistenklinikka muuten ei meinannut ottaa mua edes vastaan vaan totes et mene kotiin, me ei sua voida auttaa ja vastaanotto sano heti et on todennäköisesti keskenmeno. Ihan naisten mielenrauhan takia toivoisi että ensin tutkitaan eikä spekuloida! Ihan sain vakavissani perustella miksi mut on tutkittava (availen sit salaisella puolella tarkemmin taustoja). Luojan kiitos se vastaanotto anto periks ja pääsen tutkittavaks. Verikokeet jo otettu, nyt vaan jonotellaan päivystysjonossa. En kyllä olisi koskaan näin pelottavaksi alkuraskautta osannut kuvitella.
 
Äh...En viihdy nykyisessä työssäni yhtään ja mulla olis tulevana keskiviikkona jatkohaastattelu uuteen paikkaan. Ekan haastattelun tein siis kun en vielä ollut raskaana. Nyt mietityttää ja pelottaa kuinka mahtaa käydä, jos tuota uutta työtä minulle tarjotaan. Sitä joutuu melkein heti koeajan jälkeen jäämään äitiyslomalle.
Toisaalta taas tuo uusi työ vaikuttaa ihan unelmien täyttymykseltä ja olisi ihan perseestä heittää noin hyvä mahdollisuus hukkaan raskauden takia. Mitä jos meneekin kesken ja sit oon jumissa paskassa duunissa ilman vauvaa...

Eihän raskaus tietenkään ole mikään irtisanomisperuste, mutta poden jo nyt vähän huonoa omaatuntoa mahdollista uutta esimiestä kohtaan.:banghead:

Juu ehdottomasti otat paikan vastaan jos sen saat. Tai siis ainakaan raskauden takia ei kannata jättää ottamatta. Kyllä työnantaja tietää, että jos palkkaa lisääntymisiässä olevan naisen, niin raskausuutisia voi olla tiedossa :) Mulla on ollut vähän samanlaisia ajatuksia, kun lupauduin toiminimen kautta mukaan uuteen juttuun, vaikka olen raskaana. Mutta toisaalta kyseistä hommaa voin tehdä myös äitiyslomalla ja tienata näin ihan kivasti, joten oli aivan liian houkutteleva tilaisuus hukattavaksi :grin
 
Muokattu viimeksi:
Viime yönä heräsin verenvuotoon. Ei kipuja edelleenkään, ja ei ole vuotanut sen vuotohetken jälkeen enää. Soitin heti aamulla taas neuvolaan, joka ohjasi terveyskeskuslääkärille samantien. No siellä ei ultralaitetta, että eihän hän mitään voinut todeta, mutta laittoi lähetteen naistenklinikalle keskenmenon poissulkemiseksi. Nyt sitten odotellaan omaa vuoroa. Voin sanoa että on iso huoli. Naistenklinikka muuten ei meinannut ottaa mua edes vastaan vaan totes et mene kotiin, me ei sua voida auttaa ja vastaanotto sano heti et on todennäköisesti keskenmeno. Ihan naisten mielenrauhan takia toivoisi että ensin tutkitaan eikä spekuloida! Ihan sain vakavissani perustella miksi mut on tutkittava (availen sit salaisella puolella tarkemmin taustoja). Luojan kiitos se vastaanotto anto periks ja pääsen tutkittavaks. Verikokeet jo otettu, nyt vaan jonotellaan päivystysjonossa. En kyllä olisi koskaan näin pelottavaksi alkuraskautta osannut kuvitella.
pitää laittaa tännekin että ultrassa todettiin sykkeellinen sikiö ja kaikki vaikuttaa olevan kunnossa :smiley-angelic003 niin huojentunut!
 
Huomenna - keskiviikkona on oletettu menkkojen alkamis päivä ja jännittää että alkaako vuoto :arghh::arghh::arghh:
 
Täällä myös jännittää, jatkuuko tämä vai mitä tässä käy. Nyt olisi noin 4+0...? Vielä en uskalla liikaa iloita, menettämisen tuska (alussakin) on ollut niin riipaisevaa. :sorry:
 
Etenkin alavatsassa tuntuva menkkajuilinta pohdituttaa. Muistaakseni edellisessä raskaudessa oli alussa samaa, toki raskaudet oireineen voi olla hyvinkin erilaisia, mutta samalla muistuttaa koko ajan niin paljon menkkojen alkamisesta, ettei pysty olemaan ajattelematta asiaa. :shifty:
 
Moikka,

minulla viikkoja nyt kasassa 5+6 ja nyt muutaman viikon öisin leposykkeeni on ollut keskimäärin 60 lyöntiä, joka on korkeampi kuin leposykkeeni normaalisti. Nyt kuitenkin se on lähtenyt laskemaan parina yönä ja olen hieman huolestunut tästä. Minkälaisia leposykkeitä teillä on ollut näillä viikoilla öisin, verrattuna sitten normisykkeeseen ennen raskautta? Tai oletteko seurailleet? Koska syke alkaa kunnolla raskauden myötä nousemaan?
 
Leposyke ennen raskautta oli 60 kieppeillä, mutta nyt selkeästi korkeampi. Huomasin sykkeen nousun jo ennen positiivista testitulosta ja ihmettelin kovasti, että mistä voisi johtua. Yhdistin sitten heti tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Itsellä on aina ollut matala verenpaine, joten sen johtopäätöksen tein, että nämä kaksi asiaa yhdistettynä saa sykkeen nousemaan ja tekee olon välillä melkoisen raskaaksi.

En huolestuisi matalasta sykkeestä tässä vaiheessa lainkaan. Kaikki on kuitenkin niin yksilöllistä. :) Huolestun kuitenkin siitä, että kun itsellä jo nyt on näin korkea syke (lepo noin 70), niin mitä se on sitten viimeisellä kolmanneksella, jos sinne asti päästään. :grin
 
Huolettaa tämä pahoinvointi, kun ei mikään pysy sisällä ja kauanko tämä tulee kestämään..
 
Etenkin alavatsassa tuntuva menkkajuilinta pohdituttaa. Muistaakseni edellisessä raskaudessa oli alussa samaa, toki raskaudet oireineen voi olla hyvinkin erilaisia, mutta samalla muistuttaa koko ajan niin paljon menkkojen alkamisesta, ettei pysty olemaan ajattelematta asiaa. :shifty:
Taitaa olla tälläkertaa ihan kohdun kasvamisesta johtuvaa itsellä tätä myös ollut aika ajoin
 
Takaisin
Top