Suurperheellisten pulinapalsta <3
- Ketjun aloittaja twisted
- Aloituspäivämäärä
Täällä 7 elävää ja yksi myöhäinen kkm, 2. Ja 3. Välissä. Muutamia varhaisia /kemiallisia km ollut ennen muutamaa lasta.
Mä oon aina ton menetetyn jälkeen ollut jotenkin valmistautumassa kuolemaan odottaessa. Mun odotusta on auttanut aina se fakta että tunteilla ei ole mitään väliä tässä elämän kirjassa, voi vaan toivoa ja ottaa vastaan mitä annetaan. Pelolla ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen. Mä en osaa pelätä niitä menetyksiä, mutta jotenkin aina luulen niiden osuvan mulle. Ja eiköhän ne ajan kanssa niin teekin, tilanne todennäköisesti vaan tulee yllättämään takavasemmalta.
Jos elämä paljon meille on antanut niin kyllä se paljon viekin. Ollaan kiitollisia tässä hetkessä ja näillä lahjoilla. Menetyksiä surraan sitten ajallaan.
Mä oon aina ton menetetyn jälkeen ollut jotenkin valmistautumassa kuolemaan odottaessa. Mun odotusta on auttanut aina se fakta että tunteilla ei ole mitään väliä tässä elämän kirjassa, voi vaan toivoa ja ottaa vastaan mitä annetaan. Pelolla ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen. Mä en osaa pelätä niitä menetyksiä, mutta jotenkin aina luulen niiden osuvan mulle. Ja eiköhän ne ajan kanssa niin teekin, tilanne todennäköisesti vaan tulee yllättämään takavasemmalta.
Jos elämä paljon meille on antanut niin kyllä se paljon viekin. Ollaan kiitollisia tässä hetkessä ja näillä lahjoilla. Menetyksiä surraan sitten ajallaan.
Meillä ensimmäinen raskaus oli kkm, mikä jätti kauhean pelon loppuihin raskauksiin (3 onnistunutta ja nyt tämä) ja kätkytkuolema pelon, mieheen vielä pahemmat ku ittelle. Äitillä yks km, mummulla keskenmenoja ja synnytykseen kuollu esikoinen. Mummalla ei kai mitää, anoppi ei oo kertonu mut oon lauseiden välistä ymmärtäny et helposti ei lapset oo tullu.
Mä en Mummun synnytyksen takia uskalla luottaa elävään vauvaan täysin ennenku sen saan syliin asti (mikä on typerä pelko koska asiat oli aiva eri tolalla vuonna 1958 kun nyt), tämä raskaus on ehkä ensimmäinen ku oikeasti uskallan kertoa rakenneultran jälkeen julkisesti raskaudesta.
Mä en Mummun synnytyksen takia uskalla luottaa elävään vauvaan täysin ennenku sen saan syliin asti (mikä on typerä pelko koska asiat oli aiva eri tolalla vuonna 1958 kun nyt), tämä raskaus on ehkä ensimmäinen ku oikeasti uskallan kertoa rakenneultran jälkeen julkisesti raskaudesta.
Haaveilija2020
Silmät suurina ihmettelijä
Mun äidillä on ollut km ja yksi oli aika myöhäisillä viikoilla, siskolla on myös ollu km. Sit serkulla yhdellä vauva kuoli synnytyksen aikana, toisella eli jonkun päivän (pikku Keskonen, jolla on identtinen veli, sama istukka jne), tädillä vauva kuoli viime metreillä kohtuun jne.. Ja varmasti kaikkea ei tiedä edes kun eihän näistä niin edes puhuta 
ja itellä varmaan painaa niin tuo isänkin poismeno, eikä oo ollu kovin helppoa 1,5v, nyt tuntuu jotenkin, et hakee paikkaansa kun isää ei enää tarvitse käydä katsomassa jatkuvasti tai hoitaa sen asioita, pelätä soittoa, odottaa uutta sairaalareissua jne..
Mutta niin eihän se auta kuin ottaa se, mitä annetaan. Kiitollinen oon jo näistä 4 pienestä
Ihanaa viikonloppua poppoolle, jospa sitä vkonloppuna saatais mustikkaa pakkaseen
ja itellä varmaan painaa niin tuo isänkin poismeno, eikä oo ollu kovin helppoa 1,5v, nyt tuntuu jotenkin, et hakee paikkaansa kun isää ei enää tarvitse käydä katsomassa jatkuvasti tai hoitaa sen asioita, pelätä soittoa, odottaa uutta sairaalareissua jne.. Mutta niin eihän se auta kuin ottaa se, mitä annetaan. Kiitollinen oon jo näistä 4 pienestä
Ihanaa viikonloppua poppoolle, jospa sitä vkonloppuna saatais mustikkaa pakkaseen
Metsätähti88
Puuhakas puhuja
Paljon onnea danonina 
Mulla on kolme loppuun asti mennyttä raskautta ja synnytystä. Äidillä oli mun ja siskon välissä yksi km ja siskon eka raskaus päätyi kkm juuri ennen nt ultraa
itse pelkään entistä enemmän että seuraava lapsi ei olisi terve. Ja meinaan siis ihan niin pahasti että ei olisi ikinä mahdollisuutta itsenäistyä ja pitäisi hoitaa lapsi aina kotona omaishoitajana. Sitä pelkään eniten
Vitsi näitä ilmoja, joka päivä tulee vettä
pääsis edes kunnolla pihahommiin. Enää muutama päivä niin keskimmäinen lapsi täyttää 4v, on jo niin iso tyttö
Mulla on kolme loppuun asti mennyttä raskautta ja synnytystä. Äidillä oli mun ja siskon välissä yksi km ja siskon eka raskaus päätyi kkm juuri ennen nt ultraa
itse pelkään entistä enemmän että seuraava lapsi ei olisi terve. Ja meinaan siis ihan niin pahasti että ei olisi ikinä mahdollisuutta itsenäistyä ja pitäisi hoitaa lapsi aina kotona omaishoitajana. Sitä pelkään eniten Vitsi näitä ilmoja, joka päivä tulee vettä
pääsis edes kunnolla pihahommiin. Enää muutama päivä niin keskimmäinen lapsi täyttää 4v, on jo niin iso tyttö
En muista joko danoninaa onnittelin mut onnea:)
Mies epäili tänään et miehen toisenkin veljen puoliso odottas( mie en kyllä oikeesti varmaan ehkä kestä jos molemmat saa vauvat) Ja kaiken huipuksi mies ei enää ihan ehdoton ole ettei meille vielä vauvaa tule, mikähän h******* mielen vikasuus siihenkin on iskeny
( varmaan joku 40 villitys?) Ollaan kerätty mustikoita viime päivät, kun niitä nyt on ihan älyttömästi, varmaan kohta kolmatta pakastinta ruveta ettii, et saa talven marjat pakastettua
No huomenna ei mettään mennä kun juhlitaan keskimmäisen 6v synttärit ja esikoisen 9v synttärit, ja nuorimman 1v kun ei toukokuussa niitä järjestetty, niin pidetään ne nyt
Välillä kun lapsia kattelen niin ajattelen et olisipa ihana tähän vielä lisää saada, mutta kun mies ja muksut ottaa päähän, niin ajatukset on kyllä ihan päin vastaiset 
Otappa tästä selvää, mut nyt kuumeilussa on erilaista se että tuntuu ettei oo kiire minnekkään, et onhan tässä aikaa miettiä ja pohtia et mitä tehhään.( no on kyllä välillä haastavaa tälläiselle kaikkihetimullenyt tyypille). Mutta nyt tällä hetkellä ainakin
jarruttaa miehen tutkimukset, et miten vaikeasti on sairastunut työpaikan sisäilmasta, niin varmaa katotaan ainakin ne loppuun, ennen kuin mitään lopullisia päätöksiä tehdään.
Mies epäili tänään et miehen toisenkin veljen puoliso odottas( mie en kyllä oikeesti varmaan ehkä kestä jos molemmat saa vauvat) Ja kaiken huipuksi mies ei enää ihan ehdoton ole ettei meille vielä vauvaa tule, mikähän h******* mielen vikasuus siihenkin on iskeny
( varmaan joku 40 villitys?) Ollaan kerätty mustikoita viime päivät, kun niitä nyt on ihan älyttömästi, varmaan kohta kolmatta pakastinta ruveta ettii, et saa talven marjat pakastettuaNo huomenna ei mettään mennä kun juhlitaan keskimmäisen 6v synttärit ja esikoisen 9v synttärit, ja nuorimman 1v kun ei toukokuussa niitä järjestetty, niin pidetään ne nyt
Välillä kun lapsia kattelen niin ajattelen et olisipa ihana tähän vielä lisää saada, mutta kun mies ja muksut ottaa päähän, niin ajatukset on kyllä ihan päin vastaiset Otappa tästä selvää, mut nyt kuumeilussa on erilaista se että tuntuu ettei oo kiire minnekkään, et onhan tässä aikaa miettiä ja pohtia et mitä tehhään.( no on kyllä välillä haastavaa tälläiselle kaikkihetimullenyt tyypille). Mutta nyt tällä hetkellä ainakin jarruttaa miehen tutkimukset, et miten vaikeasti on sairastunut työpaikan sisäilmasta, niin varmaa katotaan ainakin ne loppuun, ennen kuin mitään lopullisia päätöksiä tehdään.
Noniin ultrassa käyty ja omia ovistuntemuksia vastaava sykkeellinen alkio löytyi. Nyt siis ultran mukaan rv 6+5.
Toinenkin raskausontelo löytyi, mutta oli tyhjä. Saattaa alkaa jossain vaiheessa vuotamaan tai sitten ei.
Jaiks, tästä se jännäys taas vasta alkaa
Toinenkin raskausontelo löytyi, mutta oli tyhjä. Saattaa alkaa jossain vaiheessa vuotamaan tai sitten ei.
Jaiks, tästä se jännäys taas vasta alkaa
Kyllä me vielä Leosta isoveli tehdään!
Haaveilija2020
Silmät suurina ihmettelijä
Täälläkin alkoi menkat.
Mies on jo ihan hiilenä kun ei tärppää
Ite veikkaan, et ne mun veriarvot vaikuttaa niin paljon, et ei sikskään tartu matkaan. Mut jospa ne nyt pikkuhiljaa paranis nii sit vois mahkujakin olla.
Ensivkolla pienet lähtee hoitoon ja sit kohta isot kouluun. Arki alkaa ainut, mikä ahdistaa nii toi korona, hiivatti jos sen takia toi kouluhommia taas menee etähommiksi nii en kestä me kuitenkin molemmat ollaan 8h/5pv vko töis ja siihen pitäis sit vielä opeksi ruveta nii noyy 
Mies on jo ihan hiilenä kun ei tärppää
Ite veikkaan, et ne mun veriarvot vaikuttaa niin paljon, et ei sikskään tartu matkaan. Mut jospa ne nyt pikkuhiljaa paranis nii sit vois mahkujakin olla.
Ensivkolla pienet lähtee hoitoon ja sit kohta isot kouluun. Arki alkaa
ainut, mikä ahdistaa nii toi korona, hiivatti jos sen takia toi kouluhommia taas menee etähommiksi nii en kestä me kuitenkin molemmat ollaan 8h/5pv vko töis ja siihen pitäis sit vielä opeksi ruveta nii noyy 
Pikkuvarpaat
Piirimestaruustason postaaja
Perunajauhot parhaat... Pesu ja perunajauhoja en pistä rasvaa... Meillä on sopineet vain pampperssin mut se jokaisella niin eri
Muokattu viimeksi:
Meillä libero oli käytössä, joka toinen pesu perunajauhoja ja joka toinen bepanthenia. Myös pidettiin pahimpina ihottumina paljon lattialla kosteusalustalla ilman vaippaa.