Suurperheellisten pulinapalsta <3

twisted sanoi:
Tänään on taas ollu niin paska päivä ja eilen kans että nyt vois ne lapset myydä siellä roskalavalla.. Tuntuu kaikki taas kaatuvan omaan niskaan. Teen kaiken ja välissä hyssytän vaan vauvaa. Tai sit yhtäaikaa. Ihan perseestä. Porukoille harkitsin lähteväni mut sit ikävöin vanhempia lapsia ja sekään ei oo kivaa et siellä kärvistelen. Kun tiedän et täällä on kaikki retuperällä... Tälle vauvalle ei taas kelpaa muu kuin syli ja hyssytys. Ja ei nukahtanut tänään ja eilen edes kantoreppuun nyt iltapäivällä. Kaikki marjat on poimimatta ja sekin ärsyttää.
Click to expand...
Äh, noi hetket on myös hanurista :rolleyes:..
Mua helpottaa aina noihin ahdistuksiin kyläillä jossain, sukulaisilla, ystävillä. Pirpanaiset toki mukana niin niilläkin sujuu yleensä illat paremmin. Mun isällä on muuten ihana tapa ottaa vauva aina syliinsä kun ollaan yhdessä, se on jotenkin just sitä parasta apua mitä arvostaa. Täytyy yrittää muistaa auttaa samalla tavalla jos siihen asti elää.
Eikä osallistu täälläkään ukko koti arjen pyöritykseen, muuten se sopii mulle hyvin, mutta sairaspäivinä vähän ketuttaa. Onneksi noi isot lapset jo osaa pyydettääessä auttaa.
Ja ketuista puheenollen, Repolainen on vienyt multa tänä kesänä ison kalkkunan, emo kanan ja 10 poikastaan.
No, "oma vika, mitäs pidät lintuja" niinkun teini tokaisi. :shy:
 
Voi lambi, tulipa surullinen olo kun tiput on mennyt :sad001 onko niillä mitään sellaista tarhaa josta sais kettu-proof mallisen?

Joo, olisin lähtenyt tänään täältä mut nyt ei oo mitään paikkaa oikein missä kyläillä. Ja siis mun omat vanhemmat asuu Lapissa ja me Pirkanmaalla niin se ei oo sellainen iltareissu. Appivanhemmat ottaa niin paljon kupoliin etten haluais nähdä ollenkaan...
 
twisted sanoi:
Voi lambi, tulipa surullinen olo kun tiput on mennyt :sad001 onko niillä mitään sellaista tarhaa josta sais kettu-proof mallisen?

Joo, olisin lähtenyt tänään täältä mut nyt ei oo mitään paikkaa oikein missä kyläillä. Ja siis mun omat vanhemmat asuu Lapissa ja me Pirkanmaalla niin se ei oo sellainen iltareissu. Appivanhemmat ottaa niin paljon kupoliin etten haluais nähdä ollenkaan...
Click to expand...

Tsemppiä. Piti jo tuolla aijemmin kirjottaa, että älä mistään itkuista tai muista tunne huonoa omatuntoa. Erilaisia oloja tulee ja menee kun väsyy ja turhautuu. Et ole sillon oma itsesi ja toisessa hetkessä voikin olla jo ihan erilainen olo.

Itsellä on just sen aikaa noista vauvajutuista, ettei muista ihan realistisesti enää, kuin raskasta se on.

Mulla tässä lähellä muutamat kaveri keiden luo mennään sit päiväks lasten kanssa kun kaikki kaatuu.
 
twisted sanoi:
Voi lambi, tulipa surullinen olo kun tiput on mennyt :sad001 onko niillä mitään sellaista tarhaa josta sais kettu-proof mallisen?

Joo, olisin lähtenyt tänään täältä mut nyt ei oo mitään paikkaa oikein missä kyläillä. Ja siis mun omat vanhemmat asuu Lapissa ja me Pirkanmaalla niin se ei oo sellainen iltareissu. Appivanhemmat ottaa niin paljon kupoliin etten haluais nähdä ollenkaan...
Click to expand...
Sympatiat kyläpaikkojen puutteelle!

Laitan yleensä linnut sisätiloihin yöksi, mutta joku valitsee joskus nukkua muualla kun muiden seurassa. Ja kettu käy öisin. Just sillon kun on jo melkein unohtanut sen olemassaolon. Mä haluan tarjota noille vapauden nauttia elämästä rajoituksitta :grin, siihen liittyy sitten oma riskinsä aina..
 
Soitin tänään neuvolaan. Ajattelin et saisin yhdistettyä tytön 5v neuvolan ja oman äitiysneuvola käynnin. Mut koronan takia eivät ota leikki-ikäsiä vastaan. Sain tytön syntymäpäivälle neuvola ajan 12.8, sanoi et pistää paperit postissa. Mitä jos en saa lapsille hoitajaa. Mulle on varattu 45min aika, miksi :inpain: . Jouduin kesälomien takia soittamaan vaihteeseen. Koitin sanoa etten tarvii niitä papereita tai kaavakkeita. Ei niitä tarvinut kuopuksenkaan kanssa enää täyttää :hungover: . Ärsyttää vaan ärsyttämistäni koko neuvola. Haluan sinne et saan neuvolakortin ja et saan ultraan lähetteen jne. Siihen verenpaineen mittaukseen ja purkkiin pissaamiseen olis riittänyt 15min aika :p . No ehkä karkaan sieltä vaikka kahvilaan, jos saan miehen kattomaan lapsia :laughing002
 
Danonina, mullakin oli aina varattu 45min, mut parhaimmillaan on 10min ollut jo ulkona :D

On tää välillä vaan super raskasta. Huomenna on onneks yksinään ohjelmaa (tai siis tän tissihiiren kans) kun mennään Taysiin fyssarille ja sit on forumitreffit!

Mikä Äipän miehessä hiertää? Miten teillä nyt menee?

Meillä mies tyyliin leikkaus tänään nurmikon ja oli siitä aivan poikki. Ja ärsyttää eniten toi vitsailu tästä arjesta. Ei naurata välillä yhtään. Ja vaikka se onkin sen tyyli koittaa saada tästä parempaa, niin ei vaan nyt löydy huumoria mihinkään. Kaks niin raskasta päivää. Ja kissa hyppäs eilen pöydälle tiputtaen lasin joka tottakai meno tuhannen pillun päreiksi.. :angry4
 
No just toi että tekee jonkun pikku rastin ja sit kokee että on hommansa hoitanut ja mulle jää sit kaikki muu, ruuan laitot ja niiden siivoukset, pyykit, siivous, lasten pesut, vaipan vaihdot, nukutukset, koiran juoksutukset... kaikki! Ei saa mtn kiitosta, kiintymyksen osoitusta vaan paskaa niskaan... alkaa olla tää motivaatio aikalailla loppu koko hommaan! Et joo, ei oikein vahvasti mene
 
Paljon onnea Danonina. :Heartred

Ite oon kans huomannut kuinka hankalina päivinä ajattelee et ei yhtään vauvaa enää ikinä mut sit taas hyvinä päivinä ajattelee et miks ei viel yks. :oops:
Oon 95% varma et tää viides on meijän viimeinen. Mies ei enempää halua. Hän on meillä tässä asiassa ehkä se järjen ääni.
 
Onnea danonina ♡

Tsemppiä twister! ♡ niin tuttua, meillä 3 tuollaista lasta. Kaikki ihmettelee miten jaksan ja vielä näin pienes ajas, ja kyllä sitä taas viime viikolla mietti ku esikoinen ei suostunu nukkumaan millää ja kuopus huuti toista tubtia yöllä että miks tähän tuli lähdettyä vielä kerran, koska miks me saatais yhtää sen helpompi lapsi tälläkään kertaa. No, onni on se, et muut lapset menee hoitoon ja saan olla vaan vauvan kans edes pari päivää viikos. Nyt on kuopuksella vähä helpottanu, sillä oli vesirokon jälkitautina Korvatulehdus, mut viime yö meni huutaes taas ja pelkään että ei antibiootit auttanu.
Meillä mies otti viime viikolla lapset ja lähti anoppilaan 3 yöksi, voi että ku teki hyvää olla vaan yksin kotona (ja töis toki) ja kerkes tulla ikävä kaikkia ja jaksaa taas paremmin lasten kiukuttelua ja muuta! Meillä onneks mies tekee kaiken puoliks mun kans että vastuu jakautuu tasan kaikes, sit jos mies on ressaantunu niin pyrin hoitamaan enemmän asioita, ja mies ressaa enempi ku minä. Mut nyt se on huhtikuusta hoitanu lapsia et niitä ei laitettu hoitoon kesäksi ja se palaa töihin elokuun alus ku mulla alkaa kesäloma, että oon niin onnellinen siitä miten osallistuva ja hyvä isä se on ♡ säkä käyny miestä valites :hilarious:

Me käytiin kattomas toista kertaa yhtä taloa, ja ollaan aivan rakastuneita. Nyt vaan olis pakko saada tämä oma myytyä et sen sais ostaa. Pelkään vaan koko ajan että kerkiää mennä :sorry:

Ittellä on nyt 23+3 menos ja nyt taas jaksaa yllättävän hyvin raskauden puolesta. Välillä iskee se vauvakuume silti et haluan pikkusiskon tytölle, mut sit järki sanoo että 4 on maksimi (ja mies sanoo samaa, vaikka jotenki oon saanu käsityksen että asia vois olla muutettavis). Mutta aika näyttää, ainaki nyt pitäis tulla edes vähä isompi ikäero jos vielä päädytään yhteen lapseen. Mies ihanasti kertoi, että ku oli powerparkis tuon revohkan kans niin viimein ymmärsi ja hyväksyi suurperheajatuksen ja oli ylpeä siitä :Heartred
 
Onko teille niemja nyt varmistunut tyttö? Kysyitkö ultrassa?

Onhan tää sirkusta välillä mutta onneks ihanaa sirkusta. Pahimpana hetkinä kyllä miettii et "voi nyt vittu" mut kyllä se taas sitten :)

Tänään esim lähdin iltapäivällä poimii lasten kans vadelmia ja mustikoita, mies hyssytti vaunuissa tyttöä ja sit kun mentiin metsään, niin mies otti tytön Tulaan ja nukutti uudelleen siihen. Sit tyttö jatkoi vielä unia isimiehen sylissä ja leivottiin poikien kans piirakka :) Oli tosi kivaa ja kukaan ei tapellut koko iltana! Oli niin rauhallista että olisin voinut jopa tottua siihen :D
 
Joo varmistui, mutta en silti luota ennenku tyttö on syntyny :rolleyes:

Hyvä! Mä taas kävin poikien kans mustikas niin semmonen huutoshow että koko mettä raikas :hilarious: tänään huokasin kans helpotuksesta ku sain huutaa heippa ja lähteä iltavuoroon :hilarious:
 
Tsemppiä haastaviin hetkiin pienten kanssa.
Mä vannoin tokan (todella itkuisen) lapsen jälkeen, että kun tästä vauvavuodesta selvitään niin en lähde tähän touhuun enää ikinä. Juu kierukka poistettiin mielen muutoksen takia vauvan ollessa 8kk ja yritys alkoi heti...

Enää 3 yötä varhaisultraan, nyt rv 6+5 menossa ja pahoinvointi hetkittäin lamauttavaa. Ei kuitenkaan tarvitse oksentaa, vaikka uskoisin sen helpottavan hetkeksi oloa, kuten aiemminkin.
 
Pelottaako teitä muita, et jos raskaus ei sujukaan vaan menee kesken tai lapsi ei oo terve. Itellä välillä tulee tuollaisia ajatuksia, meillä ensimmäinen päätyi keskenmenoon, neljä raskautta loppuun ja lapset terveitä, mutta millä todennäköisyydellä kuudes/viides onnistuisi? Toki höhlää edes miettiä kun ei tääl tapahdu mitään. En tiedä keho sekos ylläripylläri. Eikä oo eka kerta. Oviksesta ei tietoakaan ja ed menkoista kohta 4vko.. Kulhän tos kolme ovista tulikin silleen ajallaan reilun 30pv kierroilla..:finger:

Välillä hirvittää myös se kun ikää tulee itselle lisää koko ajan, eipä sitä oo aiemmin tullu ajateltua, mut nyt tuntuu, et seki ahdistaa :banghead:

Mut joo mies panikoi tän asian kans enemmän se haluis sen vauvan heti just nyt, sillä menee ihan tosissaan yrityksen puolelle, ite oon kerrankin osannu olla silleen stressaamatta tän homman kanssa :happy:

Tääl oli keskustelua noista kavereista/sukulaisista. Nii meillä appivanhemman ottaa lapset säännöllisesti hoitoon, et saadaan kahdenkeskeistä aikaa. mun äiti ei tasan kato lapsia jos ei oo ihan pakko.. Eikä varmasti oo iloinen jos vielä 5meille tulee.
Me kans kuljettiin paljon kavereilla, kerhoissa ym noitten kans ku olivat pienempiä, nyt nähdään satunnaisesti kavereita. Kaipaan, et olis joku jonka kans käydä lenkillä, kahvilla tai edes jossain :sad001 Kaverit on hävinnyt jonnekin (muutettiin 4v sit tänne eikä kovin oo tullu hankittua kuin tuttuja)

Talouspuolella. Me tienataan lähes yhtä paljon, mies haluaa kans olla vauvan kans kotona. Sitä harmittaa kun 4sta ei pitäny isyysvapaita kun oli just vaihtanut työpaikkaa ja oli muka niin kiire. Mut mä en erityisemmin tykkää olla kotona, liian yksinäistä ja puuduttavaa :angelic: ennemmin oon töissä ja jaksan paremmin lasten kans ku saan omiakin virikkeitä. Käyn joka vko useamman kerran lenkillä, sählyssä, tms. Pää leviää jos joutuu olemaan kotona kaikki illat :bored: Itelläkin toimistotyö nii pakkokin liikkua tai sitä on hyvin äkkiä huonossa kunnossa fyysisesti..
 
Haaveilija2020 sanoi:
Pelottaako teitä muita, et jos raskaus ei sujukaan vaan menee kesken tai lapsi ei oo terve. Itellä välillä tulee tuollaisia ajatuksia, meillä ensimmäinen päätyi keskenmenoon, neljä raskautta loppuun ja lapset terveitä, mutta millä todennäköisyydellä kuudes/viides onnistuisi? Toki höhlää edes miettiä kun ei tääl tapahdu mitään. En tiedä keho sekos ylläripylläri. Eikä oo eka kerta. Oviksesta ei tietoakaan ja ed menkoista kohta 4vko.. Kulhän tos kolme ovista tulikin silleen ajallaan reilun 30pv kierroilla..:finger:

Välillä hirvittää myös se kun ikää tulee itselle lisää koko ajan, eipä sitä oo aiemmin tullu ajateltua, mut nyt tuntuu, et seki ahdistaa :banghead:

Mut joo mies panikoi tän asian kans enemmän se haluis sen vauvan heti just nyt, sillä menee ihan tosissaan yrityksen puolelle, ite oon kerrankin osannu olla silleen stressaamatta tän homman kanssa :happy:

Tääl oli keskustelua noista kavereista/sukulaisista. Nii meillä appivanhemman ottaa lapset säännöllisesti hoitoon, et saadaan kahdenkeskeistä aikaa. mun äiti ei tasan kato lapsia jos ei oo ihan pakko.. Eikä varmasti oo iloinen jos vielä 5meille tulee.
Me kans kuljettiin paljon kavereilla, kerhoissa ym noitten kans ku olivat pienempiä, nyt nähdään satunnaisesti kavereita. Kaipaan, et olis joku jonka kans käydä lenkillä, kahvilla tai edes jossain :sad001 Kaverit on hävinnyt jonnekin (muutettiin 4v sit tänne eikä kovin oo tullu hankittua kuin tuttuja)

Talouspuolella. Me tienataan lähes yhtä paljon, mies haluaa kans olla vauvan kans kotona. Sitä harmittaa kun 4sta ei pitäny isyysvapaita kun oli just vaihtanut työpaikkaa ja oli muka niin kiire. Mut mä en erityisemmin tykkää olla kotona, liian yksinäistä ja puuduttavaa :angelic: ennemmin oon töissä ja jaksan paremmin lasten kans ku saan omiakin virikkeitä. Käyn joka vko useamman kerran lenkillä, sählyssä, tms. Pää leviää jos joutuu olemaan kotona kaikki illat :bored: Itelläkin toimistotyö nii pakkokin liikkua tai sitä on hyvin äkkiä huonossa kunnossa fyysisesti..
Click to expand...
Mä olen ainakin lukenut tarinoita, että jotkut olisi saanut montakin lasta putkeen ilman keskenmenoja.

Meillä eka raskaus meni kesken, sen jälkeen 3 lasta putkeen syliin. Seuraava raskaus olikin sitten keskeytynyt keskenmeno. Ei jotenkin yllättänyt kun olikin niin hyvä tuuri käynyt monta kertaa putkeen ja heti alusta saakka sellainen olo ettei voi käydä niin hyvä tuuri taas.
Nyt tietysti pelottaa miten tämä raskaus sujuu, mutta silti ajattelen että tuskin 2 kertaa putkeen käy huonosti, kun nyt viivat vahvistunut paljon paremmin kuin viimeksi ja oireitakin paljon. Eli korkealta putoan launtaina, jos ei elämää löydy, kun nyt niin vahvasti sellainen olo että kaikki olisi hyvin!
 
6 lasta ja on ollut keskenmenoja ja yks keskeytys lapsen sairauden takia... kyllähän sitä aina asiat mietitytti varsinkin alussa ja ennen ekaa ultraa. Ei vaan auta vaipua epätoivoon vaan luottaa siihen että kaikki menee loppuun asti hyvin ja lopussa kiitos seisoo:)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top