Raskaaksi 2019

Oireita ei oikein minkäänlaisia! Oltiin jo luovutettu koko homman kanssa ja taukoiltiin varsinaisesta yrittämisestä nyt, kun hoidotkaan ei edistynyt. Nyt olisi kp40 ja haalea plussa vasta eli luulen, että ovis oli aika myöhään. Tarkkaa en tiedä ja seksiäkin tosi satunnaisesti ollut 2-3 päivän välien. Pelottaa, että tuleeko tästä mitään lopulta ja iloitsenko liian aikasin.
 
Raskaana oleva kaverini päätti sit just mulle laittaa viestiä miten ärsyttää kun ei saanut edes aamukahvia sänkyyn tai kukkapuskaa. Niih, noh jotkut odottelee sitä plussaa ja omaa vuoroa epätoivoisena edelleen..
 
Vitsit miten vähän löytyy runoja, tai löytyy kyllä mutta ei sellaista yhtä mikä kattaisi kaiken: lapsen toivomisen, yrittämisen, epätoivon, keskenmenot, lapsettomuuden, sekundaarisen lapsettomuuden.. Enkä itsekään osaa runoilla.

Tyydyn siis äitienpäivän toivottamisen sijasta lainaamaan Tabermannin runoa:

"Kuin kaksi koditonta lasta
ne kulkevat käsi kädessä,
Toivo ja Pelko
Yhdessä tulevat,
yhdessä lähtevät
Siinä välissä
puristavat lujaa
toistensa kättä
Joka avaa ovensa Toivolle,
päästää myös Pelon sisälle,
joka ottaa syliinsä Pelon
saa omakseen myös Toivon
Kuin kaksi koditonta lasta
ne kulkevat käsi kädessä
emmekä muuta voi tehdä
kuin seurata samaa polkua

~Tommy Tabermann"

Tunnetta herätti tämäkin runo :Heartred
 
Raskaana oleva kaverini päätti sit just mulle laittaa viestiä miten ärsyttää kun ei saanut edes aamukahvia sänkyyn tai kukkapuskaa. Niih, noh jotkut odottelee sitä plussaa ja omaa vuoroa epätoivoisena edelleen..

Tietääkö kaveri teidän yrityksestä?
 
Meilläkin oli "kiva" aamu. Sanoin miehelle että tiesitkö että tänään moni on surullinen. Hän vastasi että tietää mutta niin on nekin joiden äiti on kuollut. Sanoin et joo tottakai mut miks hänen pitää vähätellä asiaa tolla kommentilla. Sit mies sanoi että hän on täysin kyllästynyt puhumaan lapsettomuudesta ja aihe saa hänet vain ärsyyntymään nykyään että miksei voi iloita kun ilon aiheita on vaan liittää kaikki aina lapsettomuuteen. Loukkaannuin hitosti tuosta tai ennemminkin siitä et toi mies ei jaa selvästi yhtään näitä mun tunnekokemuksia, haluaako se edes lasta kun ei tunnu näköjään missään!? Tuntui että oon yksin tässä paskassa. Tuli sitte hetken päästä halimaan ja sanoin että ymmärrän hänen ajatuksensa mutta oon silti vihainen. Ja kyllä mä järjellä ymmärränki et ilmeisesti liikaa muistuttelen tästä aiheesta ja se voi ärsyttää jos itse ei "halua ajatella negatiivisesti" mutta silti vähän suru siitä että oon yksin näiden tunteiden ja ajatusten kanssa ja yritän nyt sit olla sanomatta yhtään mitään aiheeseen liittyvää. Kai tää on tätä eritahtisuutta asioiden käsittelyssä.
 
Meilläkin oli "kiva" aamu. Sanoin miehelle että tiesitkö että tänään moni on surullinen. Hän vastasi että tietää mutta niin on nekin joiden äiti on kuollut. Sanoin et joo tottakai mut miks hänen pitää vähätellä asiaa tolla kommentilla. Sit mies sanoi että hän on täysin kyllästynyt puhumaan lapsettomuudesta ja aihe saa hänet vain ärsyyntymään nykyään että miksei voi iloita kun ilon aiheita on vaan liittää kaikki aina lapsettomuuteen. Loukkaannuin hitosti tuosta tai ennemminkin siitä et toi mies ei jaa selvästi yhtään näitä mun tunnekokemuksia, haluaako se edes lasta kun ei tunnu näköjään missään!? Tuntui että oon yksin tässä paskassa. Tuli sitte hetken päästä halimaan ja sanoin että ymmärrän hänen ajatuksensa mutta oon silti vihainen. Ja kyllä mä järjellä ymmärränki et ilmeisesti liikaa muistuttelen tästä aiheesta ja se voi ärsyttää jos itse ei "halua ajatella negatiivisesti" mutta silti vähän suru siitä että oon yksin näiden tunteiden ja ajatusten kanssa ja yritän nyt sit olla sanomatta yhtään mitään aiheeseen liittyvää. Kai tää on tätä eritahtisuutta asioiden käsittelyssä.

Ehkä häntä sattuu se niin paljon, ettei halua puhua siitä :sad001:Heartred ihmiset käsittelee eri tavoin.
Meillä mies aina jaksaa uskoa että saadaan vielä vauva, ainut mitä hän harmittelee (minä myös), jos vanhempamme ei kerkeä koskaan näkemään lastamme..
 
Heippa pitkästä aikaa! On taas tullu pidettyä foorumitaukoa ja sivuja niin paljon, etten tiedä koska ehdin läpi kahlaamaan. Pikainen omanapailu siis tähän väliin ja yritän löytää aikaa lukemiseen ensi viikolla, nyt ollaan mökillä :)
Täällä kp15 ja räikeä ovisplussa juuri saatu, eli ovis huomenissa. Vähän huonosti on tässä kierrossa peitot heilunu, kun ollaan nähty niin vähän.. Nyt onneks vietetty vkl yhdessä ja pe rakkautta jaettu, jospa tänään tai huomenna saatais vielä järjestymään.

Löytyykö kiertokamuja? :)
 
Meilläkin oli "kiva" aamu. Sanoin miehelle että tiesitkö että tänään moni on surullinen. Hän vastasi että tietää mutta niin on nekin joiden äiti on kuollut. Sanoin et joo tottakai mut miks hänen pitää vähätellä asiaa tolla kommentilla. Sit mies sanoi että hän on täysin kyllästynyt puhumaan lapsettomuudesta ja aihe saa hänet vain ärsyyntymään nykyään että miksei voi iloita kun ilon aiheita on vaan liittää kaikki aina lapsettomuuteen. Loukkaannuin hitosti tuosta tai ennemminkin siitä et toi mies ei jaa selvästi yhtään näitä mun tunnekokemuksia, haluaako se edes lasta kun ei tunnu näköjään missään!? Tuntui että oon yksin tässä paskassa. Tuli sitte hetken päästä halimaan ja sanoin että ymmärrän hänen ajatuksensa mutta oon silti vihainen. Ja kyllä mä järjellä ymmärränki et ilmeisesti liikaa muistuttelen tästä aiheesta ja se voi ärsyttää jos itse ei "halua ajatella negatiivisesti" mutta silti vähän suru siitä että oon yksin näiden tunteiden ja ajatusten kanssa ja yritän nyt sit olla sanomatta yhtään mitään aiheeseen liittyvää. Kai tää on tätä eritahtisuutta asioiden käsittelyssä.

:Heartbigred

Ymmärrän sua ja ymmärrän sun miestä:Heartred ihmisillä yleensä on erilaiset tavat käsitellä ja lähestyä asioita:Heartred kummankin kokemus asiasta on yhtä oikeutettu eikä varmasti tarkoita sitä että toinen haluaisi vähemmän lasta.

Hiertäähän nää kaikenlaiset elämän varrella tulevat näkemyserot aina, joten saa ihan luvan kanssa välillä ärsyyntyä:Heartred:happy:
 
Huomenta!

Tälläinen tuli eilen illalla ja nyt keräilen rohkeutta uuden tekemiseen.View attachment 88962

Muoks: kyllä siinä viiva on edelleen :sad010:Heartbigred:Heartpink:wav:love7

Hyvin hentoinen, mutta livenä selkeä. Myös yliopiston apteekin testissä selkeä haamu. Apua! 1,5 vuotta, ei yhtään plussaa ja nyt.:love7View attachment 88964

Onnea ja vahvistumista viivalle! :smiley-bounce016

Hyvää äitienpäivää äideille ja tuleville äideille! :Heartred:Heartred:Heartred
 
Ehkä häntä sattuu se niin paljon, ettei halua puhua siitä :sad001:Heartred ihmiset käsittelee eri tavoin.
Meillä mies aina jaksaa uskoa että saadaan vielä vauva, ainut mitä hän harmittelee (minä myös), jos vanhempamme ei kerkeä koskaan näkemään lastamme..

Niin, voihan sekin olla. Meilläkin mies koko ajan uskonut onnistumiseen ja uskoo edelleen et ivfllä onnistuu varmasti.
 
Takaisin
Top