Samoja ajatuksia Flikka ja muut tuosta jaksamisesta. Etenkin niinä öinä kun jompi kumpi valvottaa flunssan tai muun takia. Ja kyllä meillä kahden kanssakin on ihan riittävästi säpinää. Sitten jos tulisi vauva niin paljonhan se taas sitoisi eri tavalla, myös omia menoja. Toisaalta olen kyllä joka päivä niin kiitollinen näistä kahdesta, ne on mahtavia tyyppejä ja heidän keskinäiset välit on myös niin tiiviit. Meillä siis 6v ja 2v lapset.
Nyt kuitenkin tietyllä tavalla sellainen ”yrityspaine” on tässä kolmannessa poissa, on kuitenkin kiitollisuus näistä kahdesta. Mutta tänään odottelen menkkoja saapuvaksi (tai max huomenna) ja kyllä sitä silti maalailee haavekuvia että josko sittenkin. Se on vaan aina niin surkea lysähtänyt ja pettynyt fiilis kun ne pärähtää paikalle kipuineen päivineen..
Nyt kuitenkin tietyllä tavalla sellainen ”yrityspaine” on tässä kolmannessa poissa, on kuitenkin kiitollisuus näistä kahdesta. Mutta tänään odottelen menkkoja saapuvaksi (tai max huomenna) ja kyllä sitä silti maalailee haavekuvia että josko sittenkin. Se on vaan aina niin surkea lysähtänyt ja pettynyt fiilis kun ne pärähtää paikalle kipuineen päivineen..


Melkein meinasin josko puhuisin miehen kanssa yrityksen siirtämisestä.
on se toki haaleampi kuin kontrolliviiva mutta ei mikään haamu tai tihrustus. Eli varovaisesti ehkä raskaana siis, jotenkin alkoi jännittämään vaikka onhan tämä kahdesti jo koettu
