Raskaudesta kertominen

Rölly: Ymmärrän oikein hyvin,vaikka sitten toisaalta ne ystävät olisivat tukena jos tulisi huonoja uutisia.
Meillä mennään samalla linjalla..
 
Me ei olla vielä kerrottu kenelläkään neuvolan terkkaria lukuun ottamatta.
Suunnittelin että nt-ultran jälkeen voisin antaa ultrakuvan esikoiselle ja käskeä häntä kysymään mammalta mikä se on... vai saako sieltä edelleen sen kuvan muistoksi? Esikoisen ajasta on niin paljon aikaa että on systeemit saattaneet muuttua paljonkin :wacky:
 
Me ei olla vielä kerrottu kenelläkään neuvolan terkkaria lukuun ottamatta.
Suunnittelin että nt-ultran jälkeen voisin antaa ultrakuvan esikoiselle ja käskeä häntä kysymään mammalta mikä se on... vai saako sieltä edelleen sen kuvan muistoksi? Esikoisen ajasta on niin paljon aikaa että on systeemit saattaneet muuttua paljonkin :wacky:
Kyllä me ainakin ollaan kaikista ultrista saatu kuva :p
 
Me myös kerrottu molempien vanhemmille, kun hoitoihin mentiin ja sen myötä myös plussasta heti. Samoin olen kertonut parhaalle kaverille, joka myös käynyt lapsettomuushoidot aikoinaan läpi. Meidän sisarruksille ei vielä ole kerrottu, mutta eiköhän niillekin kohta puolin kerrota.

Itse pohdin missä vaiheessa kertoa 3 v. tulevalle isoveljelle? Ei nyt ainakaan vielä vähään aikaan, koska on tooooosi pitkä odotus pienelle miehelle.
 
Me ei olla kertottu vielä kun yhdelle minun kaverille. Sitten kun on itsellä lisää tietoa että siellä jotain varmasti kasvaa, niin sitten kyllä.
 
Me myös kerrottu molempien vanhemmille, kun hoitoihin mentiin ja sen myötä myös plussasta heti. Samoin olen kertonut parhaalle kaverille, joka myös käynyt lapsettomuushoidot aikoinaan läpi. Meidän sisarruksille ei vielä ole kerrottu, mutta eiköhän niillekin kohta puolin kerrota.

Itse pohdin missä vaiheessa kertoa 3 v. tulevalle isoveljelle? Ei nyt ainakaan vielä vähään aikaan, koska on tooooosi pitkä odotus pienelle miehelle.

Meillä myös 3v isoveli, ja hän ei ihan ymmärrä "vauva mahassa"- asiaa. Käytiin raskaana olevan ystävän luona vierailulla ja kun hänelle kerrottiin, että (kovasti pyöristyneessä) masussa asuu vauva, hän koetti löytää vauvan paidan alta ja selän takaa. Joten ei ole kiire kertoa tulevalle isoveikalle.
 
Me varmaan aletaan pojalle puhumaan vasta kun alkaa vatsa kasvaa. Ymmärtää kyllä kun on puhuttu että kummitädillä on mahassa vauva mutta eri asia kuinka hyvin asian tajuaa :D
 
Kyllä minä olen omalle 2,6 vuotiaalle puhunu avoimesti. Hän nostaa paitaa ja sanoo "siellä pieni vauva nukkuu" ja välilllä pyytää sitä leikkimään. Selitin, että vauva vielä kasvaa masussa niin ei pääse leikkimään. Sitten näytin hänelle miten iso vauva on kun syntyy ja hän matki. Tiedän kyllä, että ymmärtää mutta ei ehkä aivan täysin.
Ainut tässä vaan se, että hän ei menis vahingossa kertomaan muille raskaudesta. Onnels aina voi käyttää "eikun me käytiin tässä vähän aika sitten yhtä mun kaverin pientä vauvaa kattomassa, niin siitä poika puhuu" :D
 
Me saatiin ehkä juhannuksena pidettyä vielä salassa, livahdin kaikista kalaruuista sillä että tein pojalle omat ruuat ja sanoin että syön samaa kun muuten poitsu ei muka söis :D ja alkumaljan mies joi pois, otin vaan maljan kohotukseen ja sanoin etten tykkää skumpasta yhtään.
 
Minäki sain pidettyä juhannuksen salassa. Tosin äiti oli ostanut mulle siideriä ja piti kieltäytyä. Sanoin vaan, että ei nyt tee mieli. Mutta kyllähän se varmasti tajus. Jos olisi kysynyt suoraan, niin olisin myöntäny mutta en puhunu kun ei kysyny. :)
 
Diku, oishan se kyllä niinkin, että saisi tukea ystäviltä, jos hassusti kävisi. Pahimmat ois kyllä varmaan nuo tulevat isovanhemmat :eek:

Mä oon kanssa pohtinut koska kertoa tulevalle isosiskolle, kohta 3v. Ehkä odotamme senkin suhteen sinne 12vkon ultraan ja hän saa sitten kertoa muille :p
 
Diku, oishan se kyllä niinkin, että saisi tukea ystäviltä, jos hassusti kävisi. Pahimmat ois kyllä varmaan nuo tulevat isovanhemmat :eek:

Mä oon kanssa pohtinut koska kertoa tulevalle isosiskolle, kohta 3v. Ehkä odotamme senkin suhteen sinne 12vkon ultraan ja hän saa sitten kertoa muille :p
Meillä kävi niin että tulevat isovanhemmat otti aika raskaasti meidän kaksi keskenmenoa. Kuitenkin kun näkivät että päästiin eteenpäin ja jatkettiin yritystä, helpotti se varmasti heidänkin tuskaansa.

Olin iloinen että kerrottiin silloin, oli läheisten tuki, mutta toisaalta oli raskasta kertoa keskenmenoista kun oli itsekkin viekä sokissa. Oli helpottavaa kun ei tarvinnut teeskennellä että kaikki on hyvin ja ettei mitään ihmeellistä ole tapahtunut. Itsehän jouduin vielä sairaalaankin vuorokaudeksi kun keskeytyneen keskenmenon tyhjennys ei onnistunut lääkkeillä.

Nyt ei tiedä vielä kummankaan perheet, ainoastaan mun paras ystävä tietää. Katotaan mitä uutisia saadaan varhaisultrasta ja mietitään sitten kenelle kerrotaan...
 
Minäki sain pidettyä juhannuksen salassa. Tosin äiti oli ostanut mulle siideriä ja piti kieltäytyä. Sanoin vaan, että ei nyt tee mieli. Mutta kyllähän se varmasti tajus. Jos olisi kysynyt suoraan, niin olisin myöntäny mutta en puhunu kun ei kysyny. :)

Siis tämä, meillä äidillä oli valkoviiniä ja olin itse ostanut alkoholittoman kuoharin ruokajuomaksi, niin se kysyi että ai sulla on kuoharia mukana ja kun vastasin että joo, alkoholitonta, niin se ei puhunut mitään siihen. Olin aatellut että se oisi ollut hyvä aasinsilta tyyliin "no kun yleensä raskaana ei juoda alkoholia" mutta ei! :hilarious:

Toisaalta en tiedä, jos se ei vaan tajunnu aatella mitään. :joyful: ei aiottu alunperin jäädä yöksi niin jospa tuo ajatteli, että minä ajan takaisin. Mutta nyt tuntuu vaan tosi hölmöltä, että missä vaiheessa ja miten asian sitten toisi esille!
 
Me laitettiin esikoinen 2v kertomaan mummeille että äitillä on vauva masussa :P oli hupaisaa seurata reaktiot... Eikä kyllä muutenkaan oo jaksanut salassa pitää ku mulla niin älytön turvotus että näyttää kun ois pidemmälläkin ja työkaveri arvas jo siitä! Samahan tuo, käy miten käy :) ultrassa jo kuitenkin syke nähty :Heartred
 
Miä kerroin tänään töissä jo, että osaavat varautua. Kuitenkin yksi onnistunut raskaus jo takana ja jos jotain tapahtuu, niin voi se tapahtua myöhemminkin. Varsinkin kun ultrassa oli kaikki hyvin :) Viikkoja on nyt siis 7+4
 
Ootteko kaikki kertonu jo aiemmille lapsille? Mietin et pitääkö sitä jo kertoa tolle neljä veelle. Varsinki ku äiti ajottain aika heikossa kunnossa.. Menee tosin isälleen reilu vko päästä ja siellä sit levittää tietoa nii siinäpä kysymys..
 
Mä oon kertonut kahdelle mammakaverille (toinen on kans just raskaana) ja parhaalle ystävälleni. Äidilleni kerron ehkä sen varhaisultraan jälkeen, jos siellä näkyy elävä alkio. Muille perheenjäsenille ja kavereille sitten nt-ultraan jälkeen.
 
Tänään kerrottiin miehen siskolle ja sen miehelle. Sisko kyllä melkein arvasikin, kun anopilta vähän lipsahti siihen suuntaan, kun yhdestä käsityölehdestä etsin vauvan makuupussin ohjetta, niin kysäisi haluanko, että hän tekee sen...
Broidille yritän kovasti saada tekstaria läpi, kun tää pirun luuri ei meinaa sitä lähettää..

Miehen kanssa pohdittiin, että 3 v:lle pojalle kerrotaan, kun maha ilmestyy. On niin pitkä aika toiselle odottaa sitä muuten. Vaikka ollaan me vauvasta juteltu ihan pojan kuullen, ei vaan oikein tiedä ymmärtääkö tuo niistä jutteluista mitään..
 
Mie taisin edellisistäkin kertoa vasta rakenneultran jälkeen kaikille niin taidan tehdä nyt samalla tavalla. Kellekään ei ennen sitä. Mahaa ennestäänkin aika paljon niin en usko että sitä ennen ees huomaa. Ja varsinkaan lapsille en kerro ennen kuin maha näkyy. Pienempi ei ymmärrä ja isompi hoppuilee ja jankuttaa että missä se on ja koska tulee jos ennen aikoja kertoo.
 
Takaisin
Top