Raskaaksi 2017

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja heidukka
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Rintta sanoi:
Mä oon ennen ollut oikea vasikka, nyt oon huomannut ettei maitoa edes tee mieli samalla tavalla.
Click to expand...

Joo-o, mulle on heikko kohta jogurtti ja rahkat. Niistä tarttis nyt päästä eroon, jos alkuvuodelle sais kroppansa ja hormoninsa alkionsiirtokuntoon. Onneksi on hyviä kaurapohjaisia välipaloja, kun soijaakin tarttis välttää.
Akupunktiossa kävin eilen ja alkuvuodesta sitten lisää :)
 
Katjusha tuota gluteenitonta voisin harkita kyllä. Ja maidotonta. Onko niissä nollatoleranssi vai auttaako myös reilu karsiminen?
 
Muska77, no miten sen sitten ajattelee. Stressikään ei ole hyvästä kilpirauhaselle, eli uskon että minkä pystyy luontevasti toteuttamaan on meille hyvästä.
 
Itse olen keliaakikko ja ennen diagnoosia myös muun muassa kilpirauhanenkin oireili (vajaatoimintaa). Hetken söin thyroxinia,mutta arvot normalisoitui ruokavalion myötä eikä enää kuusi vuotta jälkeenpäin oireile mitenkään. Tiedä häntä miten tuo oli edes mahdollista, mutta autoimmuunisairauksiahan nuo molemmat on ja itselläni ehti keliakia tuhota suolinukkaa pahoin... Joten isosta tulehduksesta kropassa kyse.
Gluteenittomassa ruokavaliossa kannattaa olla tarkkana kuidun saannin kanssa. Esim. Glut leipä on paaaljon köyhempää monelta osaa, vs normileipä. Ja hiilareiden määrä suurempi. Itse onneksi pystyn kauraa syömään, joten kaurapuuro nassuun joka aamu.
 
Unicorn17 sanoi:
pipsu toivotaan että pieni tauko tekee hyvää ja auttaa ;) usein se plussa sillon pärähtää <3 :)

Mirellan eikä! ompa kurjaa kun joutui perumaan ajat!! :( toivottavasti kuitenkin ovis tuli hyödynnettyä ja pääsisit pian jännäilemään !

Mrs.Smith ootko varma että ovuloit sitten ? Jos ei pissatestiin tuu viivoja ollenkaan? :S eikös lh voi nousta hitusen korkeemmalle mutta ei saa munasolua irroitettua.. kierrot pitkittyy jne.. ja sit tulee niitä kystia tms? Mä mietin itellä vaan, että kun ovistestit ei koskaan oo räikyvän plussia vaan korkeintaan saman vahvuisis... että ovuloinkohan ollenkaan : S

Vauvahaaveissa, pahoittelut :( tsemppiä!

Rintta siellähä on jännät paikat.. :p mä en varmaan malttais odottaa! Kääk x) tsemppiä piinaan!

Voi marce <3 tiedän tunteen! Meillä 1v6kk hokee kokoakan ”vauvva”.. en tiedä mistä on moinen päähänpinttymä tullut x) on ne ihania<3 minkä ikäisiä sun lapset on? <3

on : täällä negaillaan kp 32/27-39... dpo 9-11 , en tiiä. Toivotasn että kierto päättys pian niin ei tartteis jouluna kärsiä menkoista , tai tulis nyt ees se plussa :S normaalisti dpo13 alkas, joten eiköhän nii odotella tälläkin kertaa :) oireita ei oo oikeestaan suuntaan eikä toiseen.. jos ei ettimällä eti :)
Click to expand...
Pojat ovat 3.5v ja 5.5v. Kovia kyselemään ja ihmettelevät mistä saisi vauvan. Nyt vaan odotellaan koska kierto käynnistyy.
 
Ainiin ja täällä alkoi kp 1 eilen. Ei venynyt onneks sen enempää. 33 päivää. Alkaa kyllä pikku hiljaa olemaan jo sellanen olo että meidän lapsiluku taitaa jäädä yhteen. Toki olen maailman kiitollisin siitä että meillä on jo maailman ihanin lapsi <3 mutta niin paljon toivoisin pikkusisarusta meidän pojalle. Sitten saisi mun puolesta riittää, ja silloin meidän perhe on kokonainen. <3 Mutta näyttää olevan liikaa pyydetty :( huoh... ei auta vippaskonstit, painonpudotus, tjottailu, asian sivuuttaminen, apinan raivolla yrittäminen, vitamiinit tai mitkään... yk 19-20...?? -.- Millonka saa romahtaa ?
 
Unocorn17: Pahoittelut menkoista! :banghead: Hyvä kuitenkin että uusi kierto käynnistyi. Anteeksi kun en nyt muista, et oletteko jo jossain tutkimuksissa olleet tai menossa? Yrityskiertoja jo surullisen monta takana teillä. :sorry:
 
Kirveli sanoi:
Unocorn17: Pahoittelut menkoista! :banghead: Hyvä kuitenkin että uusi kierto käynnistyi. Anteeksi kun en nyt muista, et oletteko jo jossain tutkimuksissa olleet tai menossa? Yrityskiertoja jo surullisen monta takana teillä. :sorry:
Click to expand...

Onhan niitä kertynyt :/
Esikoista yritettiin 4v ilman tutkimuksia. Ei uskallettu. Nyt esikoisen synnyttyä on annettu toiselle lupa tulla , ei vaan vieläkään kuulu ja nyt 1,5v yritetty. Ei se tietysti tunnu tuon 4v rinnalla vielä miltään, mutta jotenkin kuvittelin että toinen olisi tullut vähän helpommin.

Kävin gynellä ultraamassa munasarjat ja kohdun maaliskuussa. Kaikki oli ok ja kohdunlimakalvokin dpo8 oli 14mm. Mitään rakenteellista vikaa ei minusta löytynyt. Soittoaikoja on ollut muutama ja kokeiltu primolut ja terolut. Primokuurilla plussa tuli, mutta meni viikon päästä plussasta kesken siinä rv 6 tietämillä. Kemiallisia on ollut monta.

Tammikuussa soittelen neuvolaan uudelleen, josko tuota miestäkin voisi tutkia.. multa sitten ainakin proge kokeet ja kilpirauhasarvot.
 
Unicorn17: mä en tiedä noista lääkkeistä mitään, mut kuulostaa siltä, että jollain pienellä jeesillä raskaus voisi alkaakin. Toivottavasti uusi vuosi tuo tullessaan plussan teille!
 
Unicorn17 sanoi:
Ainiin ja täällä alkoi kp 1 eilen. Ei venynyt onneks sen enempää. 33 päivää. Alkaa kyllä pikku hiljaa olemaan jo sellanen olo että meidän lapsiluku taitaa jäädä yhteen. Toki olen maailman kiitollisin siitä että meillä on jo maailman ihanin lapsi <3 mutta niin paljon toivoisin pikkusisarusta meidän pojalle. Sitten saisi mun puolesta riittää, ja silloin meidän perhe on kokonainen. <3 Mutta näyttää olevan liikaa pyydetty :( huoh... ei auta vippaskonstit, painonpudotus, tjottailu, asian sivuuttaminen, apinan raivolla yrittäminen, vitamiinit tai mitkään... yk 19-20...?? -.- Millonka saa romahtaa ?
Click to expand...

Unicorn, teillä on siis 1,5-vuotias lapsi ja olette yrittäneet toista nyt sen 1,5 vuotta? Ymmärrän, että nyt alkaa turhauttaa, mutta koita ajatella niin, että eihän se nyt ole mikään ihme, jos uutta vauvaa ei vielä ole tullut. Vauva- ja pikkulapsiaikaan liittyvä imetys ja epäsäännöllinen unirytmi ovat sen verran rankkoja juttuja, että hormonitoiminta ei ole vielä ihan normaalia. Eli siihen nähden ei toi yritys nyt mikään mahdoton ole, joten älä nyt vielä luovuta. Uskon, että vuosi 2018 voi hyvin tuoda teille plussan:)

Mua kiinnostais kuulla vähän sun kokemuksia tosta primolutista. Käytitkö sitä yhden vai useamman kierron ja milloin se plussa tuli? Mulle siis määrättiin keskenmenon jälkeen primolutit, kun kierto ei ollut yli kuudessa viikossa lähtenyt itsestään käyntiin.

On: mulla nyt siis primolutilla käynnistetyn kierron kp 4 ja vuoto on kyllä ollut selkeästi tavallista runsaampaa. Vähän jännitää, osuuko ovis just joulun tienoille. Me ollaan joulu toisella paikkakunnalla anoppilassa, jossa tallettelu voi olla vähän kotioloja haastavampaa.
 
Mrs R. sanoi:
Unicorn, teillä on siis 1,5-vuotias lapsi ja olette yrittäneet toista nyt sen 1,5 vuotta? Ymmärrän, että nyt alkaa turhauttaa, mutta koita ajatella niin, että eihän se nyt ole mikään ihme, jos uutta vauvaa ei vielä ole tullut. Vauva- ja pikkulapsiaikaan liittyvä imetys ja epäsäännöllinen unirytmi ovat sen verran rankkoja juttuja, että hormonitoiminta ei ole vielä ihan normaalia. Eli siihen nähden ei toi yritys nyt mikään mahdoton ole, joten älä nyt vielä luovuta. Uskon, että vuosi 2018 voi hyvin tuoda teille plussan:)

Mua kiinnostais kuulla vähän sun kokemuksia tosta primolutista. Käytitkö sitä yhden vai useamman kierron ja milloin se plussa tuli? Mulle siis määrättiin keskenmenon jälkeen primolutit, kun kierto ei ollut yli kuudessa viikossa lähtenyt itsestään käyntiin.

On: mulla nyt siis primolutilla käynnistetyn kierron kp 4 ja vuoto on kyllä ollut selkeästi tavallista runsaampaa. Vähän jännitää, osuuko ovis just joulun tienoille. Me ollaan joulu toisella paikkakunnalla anoppilassa, jossa tallettelu voi olla vähän kotioloja haastavampaa.
Click to expand...

Jep. Tai no siis, tjottailtiin ekan puoli vuotta ilman mitään stressiä mistään.. tulee ku on tullaakseen.. mutta kun ei alkanut kuulua niin menin yksityiselle gynelle. Esikoista yritettiin 4v. Sillon ei menty turkimuksiin... nyt ajattelin että ehkä parempi selvittää hommelit ajoissa. En jaksa taas samaa epätietoisuutta asioista toista neljää vuotta, jos asiaan olisi helpompikin tie... silloin ei ollut hormooneja eikä imetystä :D ja imetin esikoista vain 2kk , vaikka haluaisin imettää vieläkin. Meillä oli ongelmia ja vauvan paino vain laski. Kuukautiskiertokin palasi ennalleen heti.

Kyllä kuule olen yrittänyt lohduttautua vaikka millä ajatuksilla :)

Yhden kierron ajan siirsin kuukautisia primoilla kaksi päivää eteenpäin, mutta kk ei alkaneetkaan ajallaan ja plussa sieltä sit tuli . Vuoto alkoi rv6 ja kävin hcg kokeissa useasti kontrollissa, jotta varmistettiin että hcg oli laskusuuntainen. En sen enempää ole niitä käyttänyt.

Terolutit olleet käytössä. Gynen mielestä jotain vikaa on jossain, kun ei vuoteen tärppää.. ja niinhän se on. Sillon aletaan tekemään jatkotoimenpiteitä jos halutaan.

Asiasta voi olla montaa mieltä, mutta mä en jaksa odottaa ja toivoa toista lasta neljää vuotta, ilman että haen asiaan apua. Se jos mikä stressaa ja turhauttaa. Jollekin se tietysti sopii, mutta mä en jaksa. :)
 
Unicorn17 sanoi:
Ainiin ja täällä alkoi kp 1 eilen. Ei venynyt onneks sen enempää. 33 päivää. Alkaa kyllä pikku hiljaa olemaan jo sellanen olo että meidän lapsiluku taitaa jäädä yhteen. Toki olen maailman kiitollisin siitä että meillä on jo maailman ihanin lapsi <3 mutta niin paljon toivoisin pikkusisarusta meidän pojalle. Sitten saisi mun puolesta riittää, ja silloin meidän perhe on kokonainen. <3 Mutta näyttää olevan liikaa pyydetty :( huoh... ei auta vippaskonstit, painonpudotus, tjottailu, asian sivuuttaminen, apinan raivolla yrittäminen, vitamiinit tai mitkään... yk 19-20...?? -.- Millonka saa romahtaa ?
Click to expand...

Unicorn, mulla on just samat fiilikset ku sulla. Saman verran toisen yritystä ja välillä tosiaan aatellu, että taitaa jäädä yhteen vaan kun ei toista kuulu ja pitää olla kiitollinen edes tästä yhdestä. Kovasti minäkin sisaruksen olisin halunnu pojalle. Ja kaikki vippaskonstit kokeillu minäkin, mutta ei niin sitten ei. Suututtaa ja surettaa.

Toivon sinulle ja kaikille pikaista plussaa+++!!!
 
On teilläkin kyllä ollut pitkä urakka Unicorn17! Kaikki sympatiat<3
Varmasti nyt hakeutuukin helmpommin tutkimuksiin, kun esikoisenne odotutti noin kauan! :) toivottavasti pian tärppäisi ja saapuisi syliin saakka<3

Ja uskon, että Mrs R yritti vain tsempata, eikä tarkoittanut millään pahalla tuota kommenttiaan. :) tottakai tänne saa purkautua! Minäkin purkaudunn paljon pienemmistäkin asioista :D
 
Unicorn17 sanoi:
Niiiin ja en ole luovuttamassa :D :D heikkona hetkenä meinaa välillä olla romahduksen partaalla .. aattelin että tänne voi purkautua ja löytys muitakin samojen asioiden kanssa kamppailevia.. :) mutta ehkä tää tilanne on vielä liian pikkujuttu purkautumiseen sit :) :D
Click to expand...
Tietty tänne voi purkautua, enhän mä sitä tarkoittanut. Ja hyvä, että selvitetään, kyllä se onkin ihan paikallaan. Tarkoitin vain, että älä nyt ajattele, että ette saisi toista lasta, kun näin objektiivisesti ajateltuna mikään ei siihen viittaa. Oman tilanteenhan näkee usein niin paljon synkempänä kuin muut.

Mulla itellänihän on tilanne, että tulin elokuussa raskaaksi heti ekasta varsinaisesta yrityskierrosta, mutta lokakuussa todettiin keskeytynyt keskenmeno. Keskenmenon aikaan lohduttauduin sillä, että oon varmasti jouluna jo uudestaan raskaana. No, enpä ole, koska eihän mulla ole keskenmenon jälkeen ollut edes ovulaatiota ja kyllähän se todellakin turhauttaa, vaikka ei tää ole mikään mahdoton aika. Ja mulla on taustalla vain yksi keskenmeno ja tulin raskaaksi nopeasti, joten objektiivisesti ajatellen mun tilanne näyttää oikein hyvältä:) Meillä tosin ei ole yhtään lasta ja mun pahin pelko on jäädä lapsettomaksi. Tietenkin ymmärrän sen, että ainokaiselle haluaisi sisaruksen, mutta välillä tuntuu vaan niin epäreilulta, kun mulla ei ole vielä yhtään lasta ja en mitään muuta haluaisi kuin edes sen yhden.
 
Ootteko lukenu tätä Sini Ariellin postausta vauva-arjesta? En tiiä mitä te ajattelette tuosta aattelette, mutta mulla meni maku koko naisesta. Jos hän olisi halunnut vauvaa yhtä kovasti kuin yksikään meistä täällä palstalla, niin ei kirjoittelisi ainakaan julkisesti tuollaisia.
 
Mindsy ja Vaiana , kiitos :) kyllä se tästä varmasti vielä vauvaksi muuttuu. Mä vaan olen niin heti-kaikki-mulle-nyt -tyyppi, että en jaksaisi odottaa :P

Ymmärrän että Mrs R yritti tsempata.. mutta mua näillä foorumeilla vähän vieroksuttaa se, että toisten tilannetta pikkuisen vähätellään.. ei ehkä suoraan, mutta mulle tulee sellanen fiilis.. oli tilanne mikä tahansa. Varsinkin toista lasta kuumeilevien tilannetta... ”olisitte kiitollisia edes siitä yhdestä. Ettehän te ole edes kauaa yrittäneet toisa. Vastahan se ensimmäinenkin syntyi...”
ei kaikki tässä pinossa, vaan yleisesti netissä :/

Tsemppaaminen on hyvä, mutta kyllä mun mielestä 1,5v on jo tosi pitkä aika. Suurin osa jotka aloitti näilläkin palstoilla kuumeilemaan yhtä aikaa, on jo viimeisellä kolmanneksella tai saanut nyytin syliin. Olen tosi onnellinen heidän puolesta, mutta se taas käänsi mun katseet enemmän oman tilanteen surkutteluun, kun meillä ei ole uusi raskaus alkanut. Esikoisen lasketun ajan ryhmässä satelee ”iloisia yllätyksiä” tuon tuosta ilman mitään yrittämistä, niin kyllä mua on alkanut mietityttää että mikä minussa/meissä oikeasti on vikana, kun ei saatu vauvaa alulle aikaisemmin, eikä nytkään, yhtä helposti. Ei se tietystikään täältä foorumilta selviä, mutta tämä on ollut mulle kiva paikka putkautua kun ei IRL:ssä ole kohtalotovereita tai juuri ystäviäkään.

Suurin osa ”ettehän te ole vielä kovinkaan pitkään yrittäneet” -kommentoijista on yleensä heitä, jotka raskautuu ekalla yrittämällä ekasta kierrosta , tai vahingossa ilman yritystä heti kun ehkäisy jätetty pois. Ei aina, mutta usein.

Ymmärrän sen todella, todella hyvin että sua Mrs R surettaa, että kun esim meillä on jo yksi lapsi, mutta sulla ei edes sitä ensimmäistä. Ja että olisit kiitollinen edes siitä yhdestä. Noin mäkin ajattelin kun kuumeilin täällä ekaa. Joten tiedän miltä se tuntuu <3 toivon sulle nyyttiä syliin pian ihan sydämeni pohjasta!


...tämä tunne joka mulla on kun toisen vauvan yrittäminen ei onnistu, on ihan sama kuin sillon kun mietin että meille ei varmaan koskaan tuu vauvaa.. edes sitä ensimmäistä. tuntuu että mun kroppa on pettänyt mut taas.. en pysty ilman apua raskautumaan.. synnytykseenkin tarvitsin käynnistyksen. Ja imetys ei onnistunut. Ehkä nekin asiat puoltaa sitä, että haluaisin kokea onnistuneeni jossakin , niin hyvin kun olin ajatellut. Haluaisin tulla raskaaksi normaalisti. Haluaisin että mun kroppa tekis itse supistukset ja hoitaisi synnytyksen niin kun luonto on tarkoittanut, ilman käynnistystä.. haluaisin imettää lastani niin kauan kuin itse , tai lapsi päättää, että nyt riittää. Mutta kun en saanut päättää näistä asioista itse, se kaipuu varmaan on ja pysyy niin kauan, kunnes kaikki onnistuu iisisti.

En tiiä. Nää on niin isoja juttuja etten meinaa itekään aina käsittää .. :-*

Mutta siis, kiitos tsempeistä Mrs. R ja tsemppiä sinnekin. Nämä ajatukset vaan kumpusi mielestäni kun luin sun viestin .. ei siis ollut tarkoituksenani mitenkään sun sanomisia kritisoida :) <3
 
Mindsy sanoi:
Ootteko lukenu tätä Sini Ariellin postausta vauva-arjesta? En tiiä mitä te ajattelette tuosta aattelette, mutta mulla meni maku koko naisesta. Jos hän olisi halunnut vauvaa yhtä kovasti kuin yksikään meistä täällä palstalla, niin ei kirjoittelisi ainakaan julkisesti tuollaisia.
Click to expand...

Kyllä. Mä pöyristyin jo siitä kirjoituksesta jonka se laittoi tonne vauva 2017 fb ryhmään. Tuntui tosi pahalta aatella, että hirmu moni ei saa lasta ollenkaan. :/
 
En allekirjoita/edes lukenut koko tekstiä, mutta siinä olen samaa mieltä että vauvan kanssa kotona on ajoittain rankkaa ja "seinät kaatui päälle" joskus minullakin.

Musta se ei liity siihen onko vauva toivottu vai ei. Uskon että näitä tunteita tulee kaikille äideille. Toisille enemmän toisille vähemmän. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top