Toista lasta odottavat

Me vaihdettiin kuukaus sitten esikoinen "isojen sänkyyn". Nukutus on kyllä pidentyny, mutta varsinaiset unet on ihan yhtä hyvät kuin ennenkin.
Nukutus ei pidentyny ihan heti, että ei välttämättä liity sänkyynkään suoraaisesti, vaikka helpottaaha se sitä häsäämistä. Meillä on nyt meneillään äitinpoika-vaihe, johon kuuluu paljon sylittelyä ja halailua. Haluisi nukkua vaan mun vieressä ja nukkumaankin pitäisi mennä aina samaan aikaan.

Me nukutaan kaikki vielä samassa huoneessa. Jos tuntuu hyvältä, niin esikoinen muuttaa joskus syksyllä omaan huoneeseen. Kauheeta kiirettä ei kuitenkaan oo, koska huoneeseen sopii vielä pinniskin.

Enempi mietityttää, miten esikoinen suhtautuu, kun varmaan vauva aika paljon perhepedissä nukkuu ja siihen sänky ei ehkä enää taivu, että oltais sitte ihan koko perhe samassa.


Tutti meillä on käytössä vielä nukkuessa, yöllä ja päikkäreillä. Se on nyt ollu niin tärkeän oloinen, että ei oo lähetty luopumaa siitä, vaikka alkuun oli ajatuksena, että mun loman aikana treenataan siitä eroon.

Nyt oiski tarkotus treenailla sit vähä tehokkaammin vaipattomuutta :D


Yleisesti mietityttää toi muutosten määrä esikon elämässä. Vauvasta ei olla vielä edes juteltu, kun nyt on keväällä vaihtunu koti ja täällä rempan keskellä muuttuu joka viikko jokin juttu, sänky vaihtu ja vaipoista opetellaan eroon, syksyllä alkaa päiksy ja... Kauheasti kaikkea mullistavaa lyhyen ajan sisään.
 
Meillä esikoinen (nyt 2,5v) nukkunut alusta asti omassa huoneessa yksin. Isojen sänkyyn vaihdettiin hieman reilu vuoden iässä ja se meni todella kivuttomasti.
Vauva tulee nukkumaan meidän huoneeseen. Olisin tahtonut muksut heti samaan, mutta veikkaan että on turhan paljon muutosta esikoiselle eli veivataan tää järjestely sit myöhemmin.
 
Meilläkin tyttö oli 1v1kk kun siirrettiin omaan huoneeseen ja suoraan isojen sänkyyn. Hienosti meni, parina iltana sai palautella sänkyyn :grin

Nyt neiti 4v on alkanut kinuamaan meidän viereen, kun näkee painajaisia. Välillä nukahtaa omaan sänkyyn ja välillä pääsee meidän sänkyyn, josta viedään omaan sänkyyn, kun mennään nukkumaan. Yöllä jos herää painajaiseen, saa tulla meidän väliin nukkumaan.
Meistä ei vaan kukaan nuku jos kaikki ollaan samassa sängyssä:grin
Luulenpa ettei tää ainakaan helpotu kun vauva syntyy, mut katsotaan sitten.... vauva saa nukkua kehdossa meidän huoneessa :)
 
Me vaihdettiin pinnikseen juniorilaita vajaa 2v typylle. Ekan viikon nukahti yhtä hyvin kuin pinnikseen, kun ei hoksannut lähteä juoksentelemaan. Kun sen sitten tajusi, riitti sitä riemua iltaisin aina 30min-2h. No, nyt taas sinnikkään palauttelun tuloksena nukahtaa hienosti sänkyyn, käy ehkä kerran olkkarin puolella kurkkimassa. Yön nukkuu pääsääntöisesti kokonaan putkeen, aamuyöstä/aamusta kipittää meidän väliin. Nyt on pakko koputtaa puuta, kun muuten loppuu tämä onni :D

Tutista (käytti vain unilla) luovuttiin keväällä, sekin kävi yllättävän kivuttomasti, muutaman illan itki kovasti perään ja useamman viikon kyseli ja kävi läpi asiaa (tutti jätettiin oravavauvoille ja oravat lahjoittivat uuden unikaverin).

Päikkäreille nukahtaa lähes ainoastaan syliin, josta sitten kipataan sänkyyn, toivottavasti saadaan muutettua tämä ennen pikkubabyä, muuten voi loppua kädet kesken :D
 
Anneliina luulen, että meillä menis ihan samalla tavalla tuo. Paitsi ei tulis kyseeseenkään, että esikoinen tulis aina meidän sänkyyn. En pysty nukkumaan lainkaan jos on sänky täys :D.

Ja tota oon ajatellut tutista luopumisen kanssa. Siis että tämä sais olla hivenen vanhempi niin voitas käydä jättää tutit just oraville tms. ja hän vielä muistaisi sen ja että voitas puhua asiasta. Nyt tuo ei vielä ehkä niin hyvin ymmärrä sitä. Onneksi tosiaan tutti on vain nukkuessa.

Seuraavalle tulee pieni pyörillä oleva kehto meidän sängyn viereen. Saa mennä siitä suoraan siskonsa kanssa samaan huoneeseen kun yön ruokailukerrat vähän vähenee ja tulee pikkaisen rytmiä. Esikoinen oli yöllä rinnalla vain 2 krt siinä 4-5kk iässä ja hän on siitä asti ollut omassa sängyssä ja omassa huoneessa.
Niin viimeistään sitten sais esikoinen mennä isojen sänkyyn ja vauva käyttää hänen pinnasänkyä samassa huoneessa. Oon aika kahden vaiheilla, että vois olla helpompi opettaa esikoinen isojen sänkyyn ennen vauvan tuloa tai viimeistään ennenkuin vauva muuttaa samaan huoneeseen. Muuten ei varmaan kukaan nuku jos esikoinen seikkailee pahimmillaan useamman tunnin kun ei pysy sängyssä.
 
Meillä nuorimmainen vaihtoi pinniksestä 1v10kk isojen sänkyyn. Ennen tätä oltiin luovuttu tutista. Nyt 2v3kk vaipat kokonaan pois. Meidän huoneesta muutti ensin siskon kanssa samaan huoneeseen 7kk iässä, ja vuoden ikäisenä omaan huoneeseen kun muutimme isompaan taloon. Täällä meitä odottaa vielä uudelle tulokkaalle oma huone :)
Oon itse tosi herkkä uninen, joten perhesovun ja omien hermojen vuoksi vauva muuttaa pois meidän makkarista kun ei herää enää yöllä tissille :)
 
Meillä ei ole ollut ees pinnis käytössä. Laidat oli vielä vanhassa asunnossa meidän perhepedissä, mutta nyt uudessa asunnossa sänky on laidaton. Esikko on päälle 2v ja olisi silleen jo valmis omaan sänkyyn, mutta mulla ei ole ollut mikään kiire vielä häntä siihen siirtää.

Nyt ollaan aktiivisesti treenattu yksin nukahtamista joka menee jo hienosti. Isimies saa esikon nukkumaan, joka on loistava juttu sitten kun mulla on tissivauva imetettävänä ja esikko pitää saada nukkumaan :) Tarkoitus olisi alkaa pikku hiljaa seuraavaksi siirtämään esikkoa omaan sänkyyn. Tosin sekään ei ole pois suljettua, että hän jäisi meidän kanssa nukkumaan. Silloin saisi vaan nukkua isänsä ja seinän välissä, ettei rullaa vauvan päälle tai huido käsillä/jaloilla. Mietin vaan että tuleeko liian ahdasta. Toisaalta voisi siirtää tuon junnusängyn meidän sängyn viereen ja laittaa esikko siihen nukkumaan. Olisi lähellä, mutta jäisi tilaa meille aikuisillekkin. Eikä sitä tiiä vielä, että tuleeko kuopus edes nukkumaan meidän vieressä vai nukkuuko paremmin omassa sängyssä. Esikoisen jäljiltä on vielä varastossa pinnis. Ostettiin sellainen odotusaikana, mutta ei tullut sitten käyttöön ollenkaan. :rolleyes:
 
Meillä kaikesta muusta luopuminen (vaippa, tutti, jne.) on mennyt hienosti tytön kanssa, mutta tuo nukkuminen on oma lukunsa. Jos minä olen kotona, ei tyttö suostu menemään isän kanssa nukkumaan eikä myöskään mene yksin. Niinpä minä nukutan tytön lähes joka ilta eli olen vieressä niin kauan kuin nukahtaa. Tästä pitäisi päästä eroon ennen vauvan tuloa - ja onhan tytöllä myös jo ikää 3v 4kk.
 
Meillä meni tutista luopuminen niin helposti. Poika käytti tuttia vain nukkuessaan ja se oli hänelle tärkeä. Yhtenä iltana vaan napsastiin tutista kärki poikki ja annettiin se kuin ennenkin pojalle sänkyyn. Yritti sitä saada suuhun ja pitkään hommaa ihmetteli. Nukahtamiseen meni pidempään kuin normisti, mutta ei pahemmin itkenyt. Yöllä heräsi itkemään, eikä tyytynyt kuin mun sylissä hiukan. Tunnin verran valvoi ja itkikin, ei halunnut tutteja. Sitten pojalle selitin, että tutteja on niin paljon syöty, että ne ovat loppu. Harmissaan poika toisteli "loppu, loppu". Suostui ottamaan tutin käteensä ja nukahti sitten omaan petiin. Aamulla heitti tutin roskikseen, kun sitä ehdotin. Sen jälkeen ei niiden perään kysellyt. Seuraavana yönä vielä heräsi yöllä kerran ja sen jälkeen on pääasiassa nukkunut yöt läpeensä. Olisi siis ehkä kannattanut luopua tutista jo aiemmin, kun rauhoitti öitä kyllä huomattavasti. Ja poika oli siis 1v5kk tuolloin.
 
Meillä mennään vielä vaipoilla. Joka kyllä on usein tyhjä koko päivän, mutta kun tuo ei ilmoita pissahädästä, ainoastaan kakasta :/ Sit tulee taas niitä päiviä, jolloin vessakäynnit on niin eri rytmissä vessahädän kanssa, että kaikki pissat on vaipassa, höh!
 
Mites teillä on esikoiset ottaneet vastaan uutisen vauvasta? Ja minkä ikäisiä isosiskoja/-veljiä teillä on? Meidän 2v8kk tuleva isosisko on aika haltioissaan pikkuveljestä. Toisinaan laittaa mun paidan alle leluja veljelle tai puhelee mun napaan veljen kanssa. :) Myöskin taputtelee ja suukottelee masua. Toivottavasti tämä meininki jatkuu, kun vauva tulee ulos!!! :/
 
Tyttö täyttää jouluna 3, ei se oo tainnu sillee ees tajuta että vauva tulee. Muistaa se, että äitin masua pitää varoa koska siellä on vauva. Mutta siinäpä se.
 
Meillä 2v 4kk esikoinen on nyt alkanu tajuamaan vauvan olemassaolon. Tajuaa varoa masua ja silittelee sitä. Joskus jopa käyny pussaamassa. Antaa masuhaleja, eli nostaa oman paitansa ja mun paitaa ja laittaa ihot vastakkain.
Ja jos telkkarissa näkyy vauva niin osottaa sitä ja sanoo et bebe ja tulee silittään mun mahaa. Näyttää kasassa olevaa pinnasänkyä ja sanoo et se on bebelle, samoin turvakaukalo. Ja jos näkee pikkuvaatteita.

Hän ei ole koskaan ollut mustasukkainen toisista lapsista, pitää yrittää käyttäytyä vauvan tullessa niin ettei tarvitse tullakaan mustasukkaiseksi.
 
Meillä nyt 4,5v neiti innoissaan odottaa pikkusiskoa. Kyselee paljon, että millon on talvi ja sisko tulee.
Aina päiväkotiin jäädessä pusut ja halit annetaan äitille sekä vauvalle.
Paljon haluaa olla sylissä ja masua tunnustelee, potkuja kun tuntuu, niin on aivan innoissaan :) ollaanki kerrottu, että sisko sieltä masusta moikkailee potkimalla.

Mut toki varmasti tulee mustasukkaisuuttakin, kun näin kauan on saanut olla ainoa lapsi. Toisaalta taas hän odottaa paljon ja selkeästi pientä hoivaviettiä on.
 
Meillä tuleva isosisko 1v11kk osaa kertoa kyllä kysyttäessä, että vauva on äitin masussa, ja tykkää antaa masulle pusuja ja haleja. Toisaalta hän välillä myös nostaa omaa paitaansa, taputtaa mahaansa ja ilmoittaa, että vauva. Ollaan aina silloin tällöin katsottu kuvia ja videoita vastasyntyneistä, kerrottu miten vauva on sitten paljon äitin sylissä ja myöskin miten hellästi vauvaa sitten silitellään ja miten ihana isosisko hänestä tulee.

Meinataan hankkia esikoiselle myös vauvanukke ja jotain varusteita - oletteko muut kokeneet hyödylliseksi? Vähän mietin myös, että herättääkö esim rattaiden muuttaminen takaisin vauvan vaunuiksi kateutta... Mutta ehkä se on vain elämää ja siihen kuuluvan luopumisen harjoittelua :)
 
Tiina P. sanoi:
Meillä tuleva isosisko 1v11kk osaa kertoa kyllä kysyttäessä, että vauva on äitin masussa, ja tykkää antaa masulle pusuja ja haleja. Toisaalta hän välillä myös nostaa omaa paitaansa, taputtaa mahaansa ja ilmoittaa, että vauva. Ollaan aina silloin tällöin katsottu kuvia ja videoita vastasyntyneistä, kerrottu miten vauva on sitten paljon äitin sylissä ja myöskin miten hellästi vauvaa sitten silitellään ja miten ihana isosisko hänestä tulee.

Meinataan hankkia esikoiselle myös vauvanukke ja jotain varusteita - oletteko muut kokeneet hyödylliseksi? Vähän mietin myös, että herättääkö esim rattaiden muuttaminen takaisin vauvan vaunuiksi kateutta... Mutta ehkä se on vain elämää ja siihen kuuluvan luopumisen harjoittelua :)
Click to expand...


Mun mielestä ihan hyvä juttu jos esikoiselle hankkii oman vauvan. Meillä tytsy sai jouluksi oman vauvan, tai oikeastaan kaksi ja on niitä tosi kova hoitamaan. Leikkii kotista ja tekee vauvoille ruokaa, istuttaa ne ruokapöytään ja syöttää. Laittaa omaan sänkyyn nukkumaan ja lukee niille kirjoja. Työntelee rattaissa sisällä. Hyvä vaan kun on hänelle oma hoidettava kun äiti hoitaa omaansa. Kun kaikkeen ei voi esikkoa ottaa mukaan tekemään sit kuitenkaan, niin hän voi tehdä sit omalle vauvalle.
 
Meidän 2v 9kk esikoispoika hoitelee myös välillä vauvanukkea. Osaa myös kertoa, että äidin masussa on pikkusisko. Sanoo vauvaa rakkaaksi, mutta ihmetystä aiheuttaa, missä sen vauvan äiti ja isi ovat, kun vauva on yksin siellä masussa. :hilarious: Melko pian vauvauutisen kuultuaan muuttui tosi äiti-riippuvaiseksi eikä isä kelvannut enää tekemään mitään. Lisäksi muutti sitten meidän väliin nukkumaan eikä suostu omaan sänkyyn, vaikka se olisi aivan meidän sängyssä kiinni. Kuulemma pelottaa nukkua siellä. No, täytyy toivoa, että vauva nukkuisi sitten omassa sängyssään.
 
4-vuotias isoveli on mielestäni hienosti ymmärtänyt ja sisäistänyt asian. Tietää että vauva syntyy jouluna, tosin silti välillä malttamattomana kysyy että milloin vauva tulee. Usein koskee mahaa ja toteaa että vauva on siellä ja kysyy nukkuuko se jos liikkeitä ei tunnu. Vauvan vaatteita tutkailee innoissaan ja miettii mitä leluja voi antaa vauvalle. Kaunis ajatus, että luopuisi traktorista ja antaisi vauvan leikkiä sillä :D Ainoa asia mitä pohdinkin on se, että ei tuo vielä ymmärrä miten pieni se vauva onkaan ja ettei siitä ole leikkikaveriksi pitkään aikaan. Liekö se sitten pettymys? Pienin jonka kanssa on ollut aiemmin kunnolla tekemisissä on ollut vajaan vuoden ikäinen, ihan vastasyntynyttä ei ole kunnolla tavannut. Uskon kuitenkin että kaikki menee hyvin, kun on jo niin iso, ymmärtää ja haluaa auttaa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top