Tyttö- vai poikaolo?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hellu<3
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Minäkin näin nyt ensimmäistä kertaa unta että olin synnyttämässä ja seisovassa asennossa. Haha. :p En kyllä nähnyt kumpi sieltä tuli?
 
Tyttöolo mulla on, mutta kyllä me miehen kanssa ollaan järkeilty että koska maha saman muotoinen jne sen on pakko olla poika.
Kai me on nyt haluttu sitten valmistautua niihin uutisiin..

Sykkeet tällä tosin oli 140-155. Esikoisesta oli aina jotain 160.

Miehellä oli hyvä kommentti tähän että poika on jo nähty. :joyful: Hän siis haluaisi kokea olevansa myös tytön isä. :shy: Minä taas totesin etten osaisi ehkä olla tytön äiti? Johon mies tuumi että sitten joutuisin tehdä samat työt kun hänkin.
Onko muilla näin että oma sukupuoli tuntuu haastavammalta?
 
Mun on vaikea kuvitella itseni pojan äidiksi jostain syystä, en oikein tiedä edes miksi. Kai sekin nyt onnistuisi tietenkin, jos meille poika tulee :)
 
Mulla myös sama kuin Kaarilla, aika absurdi ajatus vielä, että olisin pojan äiti. Kun on tottunut tyttöön ja se tuntuu niin luontevalta :D Vahva tyttöolo mulla on, mutta jotenkin olen koittanut itseäni vähän valmistaa siihen, että tulokas olisikin poika :)
 
Joo sama juttu täälläkin, etten osaa kuvitella itseäni pojan äidiksi millään. Siksi toivonkin, että saatais ru:ssa varmistusta sukupuoleen, ehtis ns. sulatella asiaa jos poikalupaus tuleekin. :p
 
Mulla kans vähä samanlainen fiilis etten osais pojan äiti olla. Tyttöolo vähä onki vaikka ollu iha erilainen alku ku esikoistytöstä. Hänestä olin kyl varma et ois poika mut eipä vaa ollukkaa :D
 
Täällä myös samat fiilikset kuin teillä. Mulla nyt ollu vähän poikafiilikset ja niinku maryshka sanoi, että toivottavasti rakenneultrassa sukupuoli paljastuu jotta voin sulatella asiaa rauhassa, jos se nyt onkin se poika :p Mies myös sanoi, että uskoo sen olevan poika. Sanoi niin kyllä esikoisestakin. Heillä kun ei ole suvussa muita kuin poikia. Mutta toivoo kuulemma tästäkin tyttöä.
 
Mulla oli ihan tyttöolo, mutta poika on NIPT-tutkimuksen mukaan tulossa. Esikoinen myös poika.
Kumpi tahansa olisi kyllä kelvannut. Tai vaikka molemmat, jos olisi sellaiset siunaantuneet. :dummy: Jos tulee lähellekään yhtä ihana ja viisas lapsi kuin isoveljensä, saa äiti olla ylpeä.
 
Oonko mä sitten jotenkin erikoinen kun mulle tuntuu luotevimmalta olla pojan äiti? Hmm.. Vaikuttaisiko siihen se että itse kasvanut veljien keskellä, olin pienenä aina poikien leikeissä ja ehkä hieman poikamainen. En oo koskaan ollut nuorempana sellainen et olis täytynyt olla röyhelöä, pinkkiä ja mekkoa/hametta. Niitäkään en oikein osaa pitää kuin väkisin.

Nykyään olen kyllä melkoista neitiä! :D
Mutta siis pohjimmiltani en ehkä tyttömäisin tyttö oo ollut, ehkä tyttö tuntuu siksi vieraalta.

Tai vaikuttaisiko sekin ettei mulla itselläni oo äitiä? Sekin ajatus tuntuu pelottavalta, olla itse äiti tytölle, kun omani oon menettänyt silloin kun ehkä eniten olisi tarvinnut.
 
Miitu, minäkin näen itteni ennemmin pojan äitinä kun tytön äitinä :D Ikinä en oo ollu ite mitenkään tyttömäinen vaikka kaveripiiri koostuukin pääsääntöisesti naisista ja mulla ainoastaan vaan isosiskoja. Tottakai sitä toivoo vaan että lapsi on terve, mutta jos sais valita niin kyllä pojan valitsisin <3
 
Esikoisen aikaan hirvitti et jos tuleekin poika :) ei selvitetty asiaa etukäteen. Nyt vähän itseä kiinnostais selvittää mutta mies oli jyrkästi vastaan. Nyt on jotenkin semmonen olo että ei hirvitä niin se ajatus pojastakaan enää. Mutta ei ole tuntemuksia että kumpi mahtaisi tulla. Esikoisestakaan en nähnyt edes unia missä olisi paljastunut kumpi tulossa, aina oli vauvalla vaippa tai unisexit vaatteet ;)
 
Mä osaan kuvitella itseni sekä tytön että pojan äidiksi ja oikeastaan kumpikin tuntuisi tosi mieluisalta ajatukselta. :happy: Haluan kyllä joka tapauksessa kysyä asiaa ultrassa, jotenkin tuntuu, että on helpompi kuvitella vauvaa, kun tietää sukupuolen.
 
Meillä on jo yksi poika, mutta vielä en koe olevani poikalapsen äiti. Hän on vasta vuoden ikäinen eli vielä sukupuolisuus ei ole oikein tullut esille vaan koen ennemminki hoitavani vain vauvaa.
 
Mä haluaisin olla sekä pojan että tytön äiti vaikka näenki itseni enemmän poikien äitinä, en oo kovin tyttömäinen koskaan ollut ja tottunu poikien seuraa ko suvussa suurinosa poikia ja itsellä 2 veljeä. Silti toivoisin että täysin miesvaltainen perhe meille ei olisi tulossa mutta jos meille pelkkiä poikia suotaisiin nii olisimme heistä silti kovin onnellisia ja niin olisi vaan tarkoitettu :)
 
Mulla ajatus tytön äitinä olosta tuntuu luontevalta ja pojan vähän jännittävältä, mutta samalla aattelen että jokainen lapsi on muutenkin erilainen enkä ennen ensimmäistä lasta ollut edes äitikään ollenkaan.. joten jos nyt saisi pojan niin hän varmaan vähitellen kasvaessaan kasvattaisi mustakin pojan äidin :D
 
Toi on kyllä niin totta että sitä ei vaan itse kasvata lasta vaan kyllä se lapsi paljon kasvattaa myös vanhempiaan.
 
Itikka sanoi:
Toi on kyllä niin totta että sitä ei vaan itse kasvata lasta vaan kyllä se lapsi paljon kasvattaa myös vanhempiaan.
Click to expand...

Tämän allekirjoitan kyllä täysin! :happy:
Lapset todellakin opettavat meitä vanhempia, enemmän kuin osaamme edes kuvitellakkaan. Ovat niin suuri rikkaus. <3
 
Mä en oikein vielä osaa kuvitella itseäni ylipäätään äitinä kun alkoi jo tottua ajatukseen lapsettomuudesta. Eli täällä ei tyttö- eikä poikaoloja ja kun on kaksi ilmeisesti erimunaista tulossa niin voi tulla mitä tahansa :)

Nt-ultrassa kätilö heitti että bee näyttäisi pojalta mut en usko niin aikaiseen lupaukseen. Ite ehkä toivoisin ainakin yhtä tyttöä mut pojatkin on pienenä niin ihania <3
 
Mulla on jostain syystä monta päivää ollut sellainen olo, että mä voin googlata tuleeko meille tyttö vai poika :hilarious: Jatkuvasti tulee sellainen, no mutta minäpä googlaan ja heti sen jälkeen on sillein että mitä ihmettä. Onkohan tullut käytettyä liikaa puhelinta :joyful:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top