Raskaudesta kertominen

[August14]

Nythän se pitäisi kertoa, kun ultrassa jo on käyty, mutta kun ei huvittais.. jotenkin kauhistuttaa reaktiot.. anopille olis voinut kertoa jo kun siellä oltiin, mutta ei tuo mieskään mitään sanonut niiin olin sitten itsekin hiljaa..

 

[August14]

Noh, äsken tyrkkäsin tytölle ultrakuvan kouraan ja sanoin että vie mummolle ja ukille. No siitä asia sitten selvis, pitkä hiljaisuus oli kyllä ennen kuin sieltä onnitteluja huudettiin.. mutta huh, ohi on..

 

[Sohwia]

Noh, äsken tyrkkäsin tytölle ultrakuvan kouraan ja sanoin että vie mummolle ja ukille. No siitä asia sitten selvis, pitkä hiljaisuus oli kyllä ennen kuin sieltä onnitteluja huudettiin.. mutta huh, ohi on..

Pitäisköhän meidänkin kokeilla huomenna tuollaista keinoa, jos siis saadaan hyviä uutisia ultrasta. Meillä tosin neiti reilu 1-vee laittaisi suuhun tai rypistäisi koko kuvan, eikä varmaan suostuisi luopumaan koko kuvasta. :D

 

[pepeXXL]

Sohwia mä koitin ottaa kuvia niin et pojalla olis ollu ultrakuvat kädessä ni heitti vaan pois ne :D

 

[Amandae]

Meillä ei viel kukaan kavereista tiedä. Ehkä ens viikon ultran jälkeen vois hengähtää ja kertoa, jos kaikki hyvin. Ennen olin aatellu, et miten malttaa olla kertomatta ja nyt yrittää venyttää kertomista, varmaan kun ite jännittää onko kaikki hyvin..

 

[Sohwia]

Hui nyt on kerrottu meidän perheille ja vastaanotto oli hyvä. :) Mä vaan aloin heti itkemään, kun näytin mun vanhemmille ultrakuvaa ja sanoin, että meille tulee elokuussa vauva. Äiti kysyi, että onko tämä hyvä vai huono asia, johon vastasin tietysti, että hyvä. :) Tosi herkillä olin eilen ja lopulta minä ja mun vanhemmat itkettiin kaikki. Mies vähän oli ihmeissään tilanteesta, kun se ei oo yhtään sellainen herkistelijä. Mun veljille laitettiin viestinä ultrakuva ja toinen veli laittoi, että oho, onnea. :D Että taidettiin yllättää aika hyvin tällä uutisella.

Ja miehen sukulaisille laitettiin whatsappiin video, jossa tyttö rypisteli ultrakuvaa ja tiputti sen lattialle. :D Kyllähän se kuva näkyi siinä videolla selkeästi, tosin laskettuaika kirjoitettiin viestiin.

 

[Eloinen.]

Eilen kerroin kolmelle hyvälle ystävälle ja halailuksi ja haaveiluksihan se meni :) jännitti kertoa

 

[Pyrstötiainen]

Ollaan kerrottu perheille ja lähimmille ystäville ja tosi kivalla tavalla kaikki elävät meidän mukana tässä odotuksessa mutta töissä kertominen arveluttaa. Siellä on kumma kulttuuri kertoa kaikista lapsiin ja raskauteen liittyvistä kärsimyksistä tyyliin odotapa vaan vielä se suruksi muuttuu muutamilla jo omat hedelmälliset vuotensa ohittaneilla enkä jaksaisi sitä. Haluan nauttia tästä hetkestä ja todennäköisesti ainoasta raskaudestani ilman kauhukuvien maalailua. Ja nyt vielä kun on ollut tunteet tosi pinnassa pari viikkoa muutenkin. Onko muilla tällaisia kokemuksia?

 

[Lumikki1]

Ollaan kerrottu perheille ja lähimmille ystäville ja tosi kivalla tavalla kaikki elävät meidän mukana tässä odotuksessa mutta töissä kertominen arveluttaa. Siellä on kumma kulttuuri kertoa kaikista lapsiin ja raskauteen liittyvistä kärsimyksistä tyyliin odotapa vaan vielä se suruksi muuttuu muutamilla jo omat hedelmälliset vuotensa ohittaneilla enkä jaksaisi sitä. Haluan nauttia tästä hetkestä ja todennäköisesti ainoasta raskaudestani ilman kauhukuvien maalailua. Ja nyt vielä kun on ollut tunteet tosi pinnassa pari viikkoa muutenkin. Onko muilla tällaisia kokemuksia?

Meillä on just tuo sama! Tulee niitä "jaa sinne meni sun elämä" tai "oot varmaan saikulla lapsen sairastelun takia seuraavat 3 vuotta" Sit tiiän kyllä kuinka paljon naiset osaa toisia arvostella iän, suhteen keston ym. perusteella tekevät omat johtopäätökset...Toisaalta ollaan parin työkaverin kanssa puhuttu, ettei koskaan pidä kommentoida toisten lasten saamisesta/saamattomuudesta mitään, ei voi ikinä tietää vaikka olisivat yrittäneet vuosia ja joku tulee ja töksäyttää siihen jotain epäasiallista :arghh: Saapa nähdä miten käy....en itsekään mielellään ole töisä kertomassa kuin pakon edessä, esimiehen tuntien vastaanotto on varmasti jäätävä

 

[nannasutu]

Me ollaan kerrottu molempien vanhemmille ja sisaruksille. Miehen vanhemmille kerrottiin jouluna kun muuten olisi juoma- ja ruokapuolella vaatinut sellaista teatteria, mihin ei minun taidot riitä [emoji5] Nt-ultra on ens keskiviikkona ja ollaan päätetty, ettei ennen sitä laajemmalti kerrota. Lähiviikkoina pitää kertoa esimiehelle, johon mulla on todella iso kynnys... Toki tämä ulkomuoto kohta jo puhuu itsekin puolestaan...

 

[Elovi]

Me ollaan taidettu lörpötellä jo yhdelle sun toiselle lähipiiriläiselle. Ultra vasta torstaina, siihen asti piti malttaa, mutta eihän siitä mitään tullut :D Toivotaan, että kaikki on hyvin, muutenkin kuin sykkeiden osalta.

 

[Viirivehka]

Kerroin raskaudesta heti puolisolle, parin päivän sisällä läheisimmille ystäville ja viikon loppuun mennessä vanhemmilleni. Kerroimme myös muille kavereille sitä mukaa kun nähtiin. Olin vähän järkyttynyt raskaudesta ja koin tarpeelliseksi puhua siitä niin paljon kun tarvitsin. Rakenne ultran jälkeen olemme ajatelleet kertoa myös facebookissa. Monet pitävät tätä kai turhana huomionhakemisena tms mutta itse koen luontevaksi ilmoittaa asiasta sitä kautta, niin nekin kaverit joiden kanssa en ole niin aktiivisesti yhteydessä,m saavat tiedon.

 

[alia]

Me laitettiin jo nt-ultran jälkeen ilmoitus en mä jaksa kaikille erikseen ilmotella, tuttuja kun on niin paljon. Sitäpaitsi mun on jotenkin vaikeeta esim. töissä sanoa työkavereille suoraan. Yritän vihjailla, etten oo töissä kesällä tmv, mut aina ne luulee sitten että oon opiskelemassa tmv nyt se ainakin leviää siellä (työkavereita about 40)!

 

[Anniss]

Mää kerroin työkavereille. En voi työnluonteen takia tehdä kaikkia juttuja mitä normaalisti niin oli vähän pakko kertoa. Silti kenellekkään läheisille ei olla kerrottu mitään.

 

[Lumikki1]

Eilen kerrottiin nt-ultran jälkeen ja tulevat mummut ja papat olivat onnesta soikeina

 

[Hipsu-82]

Isommille lapsille kerrottiin ultran jälkeen. 7 vuotias oli aivan onnessaan, teinit alkuun lähinnä kauhuissaan :)

Äitilleni kerroin jo heti plussatessa, anoppi sai tietää vasta viime vkl, sen kommentti oli vain että "kai sitä onnitella pitää, mä luulin että sulla on jo tarpeeksi tekemistä, mutta taisin olla taas väärässä...". Mahtavan positiivinen nainen

Töissä en ole kertonut, pitäisi kyllä. Jotenkin on niin vaikea kertoa, en edes tiedä miksi. Meillä pitäisi kesälomat laittaa listaan näinä päivinä viimeistään ja mulla olisi vuorossa olla elokuu, mutta taidankin jäädä jo toukokuun lopulla kesälomalle ja siitä sitten mammalomalle.

 

[Aikkuliini]

Miehelle ja parille luotettavalle kaverille olen kertonut. Vanhemmille ja muille sitten saa paljastua kun aika on sopiva.

 

[nannasutu]

Me ollaan myös nyt nt-ultran jälkeen kerrottu kavereille. Tuntuu jotenkin haikealta, ettei tämä ole enää varjeltu salaisuus ja nyt pitää orientoitua oleman "julkisesti raskaana" [emoji85]

 

[Dolcetti]

Pari teistä on kirjoittanut erikseen, että kertonut miehelle/puolisolle. Siitä tuli mieleen, että onko joku jättänyt kertomatta tai kertonut vasta jonkin ajan kuluttua, ja jos kyllä, niin miten on päätynyt tähän?

Minä kerroin miehelle välittömästi, vaikka testin tein itsekseni vessassa. Testin kun ei missään nimessä pitänyt näyttää plussaa. Olimme yrittäneet lasta melkein kaksi vuotta, käyneet lapsettomuushoidoissa ja kahdessa IVF:ssä ilman tuloksia (emme päässeet kertaakaan edes siirtoon saakka, vaikka munasoluja saatiinkin). Minä olin siis jo luovuttanut ja seuraavassa kuussa oli tarkoitus palata hormonaaliseen ehkäisyyn. Niinpä testasin kuukautisten ollessa viikon myöhässä ihan vaan varmuuden vuoksi.

Ensimmäisenä lähetin sähköpostia lääkärillemme (joka on myös ystävämme), sillä ajattelin, että testissä/tuloksissa on varmaan joku virhe. Kerroin heti myös lähimmille ystävilleni. Kävimme ultrassa ystävälääkärin luona heti seuraavalla viikolla ja siellä näkyi pienen pieni alkio ja syke jo viikolla 6+2. Appivanhemmille kerrottiin seuraavan varhaisultran jälkeen, sillä joulun ruokia ja juomattomuutta olisi ollut muuten liian hankala selittää.

 

[Rubidium]

Itse kerroin vasta testintekopäivää seuraavana päivänä miehelle. Oli itse saatava sisäistettyä asia ensin.

Mutta nyt kun ultrassa on käyty niin pitäisi tuleville isovanhemmille ilmoittaa. Molemmat kyselevät vuoron perään, joko toinen ilmoitti. On tämä ilmoittaminen vaikeaa! Saas nähdä kuinka pitkälle ilmoittaminen venyy kun kumpikaan ei "uskalla".