Anteeksi, mie täällä taas jupisen. Yksi raskaussovellus kehottaa menemään jalkahoitoon, kaverin kanssa lounaalle, leffaan... no hemmetti! Menisin jos pystyisin! Että osaa ärsyttää. Kehokaan ei tunnu yhtään omalta, sitä ei saa rasittaa millään tavalla, edes tiskikoneen täyttö ei suju ilman toista tuntia kestäviä kipeitä ja tiheästi tulevia supistuksia. Koko ajan on kuuma ja tukala olo. Huoli vauvasta on jatkuva ja pelko sairaalaan joutumisesta jäytää takaraivossa.
Huomenna alkaa äitiysloma. Se on ihanaa aikaa itselle, they said. Silloin voit valmistella kodin valmiiksi vauvaa varten, they said. Voit askarrella syntymäkortit valmiiksi, they said.
Anteeksi vain, mutta huonoilla unilla mie en jaksa enää tätä. Mie haluan päästä vauvan kanssa liikkeelle! Mie haluan asua koko taloa alakerran sijaan. Mie haluan päästä lenkille! Mie haluan jakaa vastuun vauvasta muiden kanssa ja antaa muidenkin tutustua häneen. Tää viimeinen kuukausi on ollut ihan tyhmä ja vielä olisi toinen mokoma jäljellä. En ala. Paitsi että vauvan olisi kuitenkin parempi olla tuolla mahassa.
Ai mitkä ristiriitaiset tunteet???