Moikka! Tein uuden ketjun jo tästä asiasta mutta huomasinkin sitten tämän keskustelun joten siirrän tekstini tänne ja poistan tuon aloittamani ketjun :) elikkä kyse tuosta rusehtavasta tuhru vuodosta alkuraskaudessa ja voimakkaasta kirkkaan verisestä vuodosta
"moikka!
Hirmun huono olen kirjottamaan tälläisille palstoille mutta itselle pieni toivon kipinä tälläisistä keskusteluista heräsi, joten päätin alkaa kirjoittaa omaa tarinaani (joka vielä hyvin alkuvaiheessa) jos siitä olisi apua ja helpotusta jollekkin muulle
Tällä hetkellä itsellä menossa rv 11+5 ja toinen lapsi kyseessä. Ensimmäinen on kyllä jo kohta 10v joten tuntuu ihan siltä kuin olisi esikoinen, koska ei mistään enään mitään muista. Itse olen tällä hetkellä 30v. Ensimmäinen raskaus sujui hyvin ilman minkään näköisiä ongelmia ja siksi tämä toinen onkin ehtinyt peläyttää jo monta kertaa. Np-ultra on vasta viikon päästä joten vielä tietysti jännitystä riittää mutta tulen sitten päivittämään vielä tilanteen. Mutta mennään itse asiaan
Rv 7+5 alkoi pieni rusehtava tihuttelu vuoto. Aluksi huomasin vuodon vain vessassa käydessä ja pyyhkiessä. Mutta loppu päivästä alkoi vuoto tulla hiukan enemmän. Paniikki tietenkin iski ja olimme mökillä ja oli vielä juhannus joten eipä voinut soitella neuvolaan yms. No onneksi on Google ja monesta keskustelusta selvisi että tällänen vuoto voi olla normaalia. Vuotoa kesti muutaman päivän ja ensimmäinen neuvola käynti oli onneksi rv8+1, eli montaa päivää ei siihen enään ollut.
Rv 8+1 ensimmäinen neuvola ja Mehiläisessä ar-ultra. Kaikki hyvin, pikkuisen sydän löi eikä mitään vuotoa ollut eikä näkynyt mistä olisi johtunut. Käski olla huolissaan vasta jos vuoto olisi voimakasta ja kirkasta verta.
Rv 8+5 pe-la välisenä yönä seksin aika alkoi todella voimakas veren vuoto. Verta oli joka paikassa ja todella paljon. Seisoin suihkussa puolen yön aikaan varmaan puoli tuntia ja verta vaan tuli ja tuli... Myös pieniä hyytymiä mutta ei mitään isompaa. Eikä myöskään minkään näköisiä kipuja. Olin täysin varma että keskenmeno tuli.
Aamulla päivystykseen jossa ei mitään asialle tehty vaan käskettiin ottaa maanantaina yhteyttä neuvolaan jos vuoto vielä jatkuu. Koska ei ole kipuja ei välttämättä tarkoita että olisi mennyt kesken. Suht samanlaista vuotoa kun menkkojen aikana jatkui koko päivän.
8+6 Sunnuntaina vuoto oli muuttunut tummemmaksi vereksi mutta edelleen sitä vuosi suht voimakkaasti ja aamulla pönttöön tuli iso hyytymä, tämä viimeistään kertoi itselleni että keske on mennyt. Edelleen sairaalassa käskettiin ottaa yhteyttä neuvolaan maanantaina ellei kivut ala sitten jo aikasemmin jolloin voi päivystykseen tulla hakemaan kipulääkkeitä. Mutta ei kipuja alkanut.
9+0 maanantai vuoto taas pientä rusehtavaa tihuttelua ja neuvolasta lähete äitiyspolille ultraan ja ajan sain seuraavaksi päiväksi.
9+1 ultraan jossa kerroin lääkärille tilanteen ja sen ettei siellä enää mitään ole. No ei muuta kun pöydälle ja katsomaan ja siellähän se meidän sintti vielä heilutteli Tunne oli ihan käsittämätön. Vuotoa ei enää ollut eikä he meille syytä osanneet kertoa, tälläistä voi kuulemma aina välillä olla...
Oli ehkä yksi elämäni rankimmista vkl... Olimme jo kaikille ketkä asiasta tiesivät ilmoittaneet että keskenmeni ja itkeneet asiaa 3pvä. Noh vielä tietty ollaan todella alussa joten ei koskaan voi tietää miten asiat menee mutta ehkä taas viikon päästä olemme vähän viisaampia ja toiv edelleen kaikki masussa on hyvin. Kirjottelen tänne kyllä sitten vielä kuulumisia sieltä ultrasta. Lähinnä halusin tämän kirjoittaa jo nyt jos kirjoitus toisi jollekkin edes pientä toivoa jos samassa tilanteessa on"
"moikka!
Hirmun huono olen kirjottamaan tälläisille palstoille mutta itselle pieni toivon kipinä tälläisistä keskusteluista heräsi, joten päätin alkaa kirjoittaa omaa tarinaani (joka vielä hyvin alkuvaiheessa) jos siitä olisi apua ja helpotusta jollekkin muulle
Tällä hetkellä itsellä menossa rv 11+5 ja toinen lapsi kyseessä. Ensimmäinen on kyllä jo kohta 10v joten tuntuu ihan siltä kuin olisi esikoinen, koska ei mistään enään mitään muista. Itse olen tällä hetkellä 30v. Ensimmäinen raskaus sujui hyvin ilman minkään näköisiä ongelmia ja siksi tämä toinen onkin ehtinyt peläyttää jo monta kertaa. Np-ultra on vasta viikon päästä joten vielä tietysti jännitystä riittää mutta tulen sitten päivittämään vielä tilanteen. Mutta mennään itse asiaan
Rv 7+5 alkoi pieni rusehtava tihuttelu vuoto. Aluksi huomasin vuodon vain vessassa käydessä ja pyyhkiessä. Mutta loppu päivästä alkoi vuoto tulla hiukan enemmän. Paniikki tietenkin iski ja olimme mökillä ja oli vielä juhannus joten eipä voinut soitella neuvolaan yms. No onneksi on Google ja monesta keskustelusta selvisi että tällänen vuoto voi olla normaalia. Vuotoa kesti muutaman päivän ja ensimmäinen neuvola käynti oli onneksi rv8+1, eli montaa päivää ei siihen enään ollut.
Rv 8+1 ensimmäinen neuvola ja Mehiläisessä ar-ultra. Kaikki hyvin, pikkuisen sydän löi eikä mitään vuotoa ollut eikä näkynyt mistä olisi johtunut. Käski olla huolissaan vasta jos vuoto olisi voimakasta ja kirkasta verta.
Rv 8+5 pe-la välisenä yönä seksin aika alkoi todella voimakas veren vuoto. Verta oli joka paikassa ja todella paljon. Seisoin suihkussa puolen yön aikaan varmaan puoli tuntia ja verta vaan tuli ja tuli... Myös pieniä hyytymiä mutta ei mitään isompaa. Eikä myöskään minkään näköisiä kipuja. Olin täysin varma että keskenmeno tuli.
Aamulla päivystykseen jossa ei mitään asialle tehty vaan käskettiin ottaa maanantaina yhteyttä neuvolaan jos vuoto vielä jatkuu. Koska ei ole kipuja ei välttämättä tarkoita että olisi mennyt kesken. Suht samanlaista vuotoa kun menkkojen aikana jatkui koko päivän.
8+6 Sunnuntaina vuoto oli muuttunut tummemmaksi vereksi mutta edelleen sitä vuosi suht voimakkaasti ja aamulla pönttöön tuli iso hyytymä, tämä viimeistään kertoi itselleni että keske on mennyt. Edelleen sairaalassa käskettiin ottaa yhteyttä neuvolaan maanantaina ellei kivut ala sitten jo aikasemmin jolloin voi päivystykseen tulla hakemaan kipulääkkeitä. Mutta ei kipuja alkanut.
9+0 maanantai vuoto taas pientä rusehtavaa tihuttelua ja neuvolasta lähete äitiyspolille ultraan ja ajan sain seuraavaksi päiväksi.
9+1 ultraan jossa kerroin lääkärille tilanteen ja sen ettei siellä enää mitään ole. No ei muuta kun pöydälle ja katsomaan ja siellähän se meidän sintti vielä heilutteli Tunne oli ihan käsittämätön. Vuotoa ei enää ollut eikä he meille syytä osanneet kertoa, tälläistä voi kuulemma aina välillä olla...
Oli ehkä yksi elämäni rankimmista vkl... Olimme jo kaikille ketkä asiasta tiesivät ilmoittaneet että keskenmeni ja itkeneet asiaa 3pvä. Noh vielä tietty ollaan todella alussa joten ei koskaan voi tietää miten asiat menee mutta ehkä taas viikon päästä olemme vähän viisaampia ja toiv edelleen kaikki masussa on hyvin. Kirjottelen tänne kyllä sitten vielä kuulumisia sieltä ultrasta. Lähinnä halusin tämän kirjoittaa jo nyt jos kirjoitus toisi jollekkin edes pientä toivoa jos samassa tilanteessa on"