Kesäkuun keskustelut

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja anhe
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Autumn daydream- luin jutun. Me ei ihan moisia sopimuksia tehty mutta puhuttiin kyllä paljon tuosta että vauvavuosi on erikoisaikaa.
Ja niinhän se on. Toki lasken samaan myös taapero ajan ja ajan kun molemmat vanhemmat ovat ensihetkiä takaisin töissä. Raskaita aikoja, mutta vain (lyhyemmän tai pidemmän) hetken.
 
Me ollaan sovittu ettei erota ikinä nyt kun on lapsia. Joo vitsillä tietty, eihän sitä ikinä tiedä. Sopimusta ei varmaan tarvittaisiin, kumpikin tietää että vauvan kanssa elo on raskasta ja erilaista mihin on totuttu
 
Luin jutun ja kyllä mekin tehtiin tavallaan jo siinä vaiheessa samanlainen sopimus kun alettiin ekaa lasta yrittämään. Ei olla naimisissa, mutta kummallakin on vahva usko siihen, että tää on pysyvää. <3 Kaikemme tehdään, helppoa ei ole aina ollut, ehkä vauva vuosi oli helpoin, oltiin sellaisessa vaaleanpunaisessa hatarassa onnellisesti. Mutta vaikeinta oli kun ruuhkavuosi alkoi mun töihin paluun myötä, väsymystä, yhteisenajan puutetta ym...
 
Kummalla tavalla raskausviikot kuuluisi laskea: menkoista vai hedelmöittymispäivän mukaan? Noilla tulee muutama päivä heittoa. Itse siis tiedän hedelmöittymispäivän tarkalleen, koska lapsi on saanut alkunsa inseminaatiolla. Ja kumpi tapa on lähempänä totuutta? Äkkiseltään voisi kuvitella, että hedelmöittymispäivän mukaan laskettu?
 
Haluaisin asentaa sen vau sovelluksen puhelimeen mutta en pysty niin kauan kun salataan lapsilta raskaus... Tyttö 9 v kun välillä käy minun puhelimella niin huomaisi sen heti... :hilarious:
 
Mä kans latasin vaun foorumi sovelluksen ja eilen näytin tyttö 16veelle jotain mun puhelimesta.. Oli sillä aikaa pompahtanut ilmotus uudesta viestistä ylälaitaan, mutta ei tuo mitään sanonut. En ole ollenkaan varma, että on välttämättä edes huomannut! :p Mutta ei kyllä huvittais lapsille tässä vaiheessa kertoa, kun viikkoja niin vähän ja jos sattuukin jotain. Tosin vielä ei oo sitä varmistustakaan, että joku oikeesti ON kyydissä.
 
Vähän ristiriitaisia ajatuksia herättää tuon jutun erosopimus. Toisaalta hyvä, mutta ainakin omassa liitossa keskustellaan paljon asioista ja tiedossa on, että vauvavuosi tuo haasteensa. Ei ole tarvetta miettiä eroasioita ennalta, yhdessä ollaan sillä ajatuksella, että loppuun asti yhdessä. Ylä- ja alamäessä.
 
Hellu<3 sanoi:
Kummalla tavalla raskausviikot kuuluisi laskea: menkoista vai hedelmöittymispäivän mukaan? Noilla tulee muutama päivä heittoa. Itse siis tiedän hedelmöittymispäivän tarkalleen, koska lapsi on saanut alkunsa inseminaatiolla. Ja kumpi tapa on lähempänä totuutta? Äkkiseltään voisi kuvitella, että hedelmöittymispäivän mukaan laskettu?
Click to expand...

Me ollaan laskettu menkoista, mutta eilen neuvolassa laskettiin inssistä, joten siirryttiin siihen laskutapaan :)
 
Me ei taidettu mitään sopimuksia tehdä, mutta kyllä siinä vaiheessa kun ensimmäistä alettiin yrittämään taidettiin puhua myös kaikista mahdollisista muutoksista mitä se elämään tuo ja siitä ettei välttämättä aina ihan helppoakaan ole. Ja minustakin haasteensa on myös näissä ruuhkavuosissa. Välillä tulee aikoja ettei kahden kesken edes juuri juttele (varsinkaan nyt kun alkuraskauden väsymys vie minut petiin ennen yhdeksää), mutta sitten kyllä ollaan puhuttu että yritetään arjen keskellä toisiamme huomioida pienin asioin ja siten ylläpidetään suhdetta. Hyvähän se on tietysti tiedostaa että vauva-aika ja muutenkin aika lasten tulon jälkeen voi olla rankkaakin parisuhteelle, mutta meillekin on ollut jotenkin itsestään selvyys että yhdessä tässä ollaan eikä kovin helposti luovuteta.
 
Me ei ees puhuttu odotusaikana tai vauvavuotena, et ero olis vaihtoehto. Ja meillä kyllä meni vauvavuosi hirmu hyvin, ilman mitään suurempia riitoja, et siinä mielessä olis ollu ihan turha tuo sopimus. Mies tuki mua vauvavuotena ja esikoisen alkuaikoina meinasin luovuttaa imetyksen suhteen kokonaan kun ei tuntunu onnistuvan, mut miehen tsemppaus ja tuki sai mut jatkamaan imetystä. Ja jotenkin tuntuu et esikoisen vauvavuotena hitsauduttiin lopulleen yhteen :happy:
 
Muokattu viimeksi:
Me puhuttiin kokonainen vuosi ennen kun alettiin esikoista yrittämään, että mitä kaikkea se tuo tullessaan, ja mihin täytyy valmistautua. Luvattiin myös, ettei tulla toisillemme "äidiksi ja isiksi", ollaan lapselle äiti ja isä, toisillemme rakkaat. Täytyy muistaa se parisuhde eikä pelkästään pitää äiti/isä roolia. Meille vauvavuosi on ollut helppo, lähentänyt meitä entisestään. Meillä mies on aina hoitanut kotitöitä enemmän kun minä ja tekee myös kaikki ruoat, joten niiden osalta ei ole koskaan tarvinut riidellä. Uskon, että ne rankat ajat on edessä kun minäkin palaan töihin ja arjesta tulee kiireistä. Esikoinen 1v ei ole vielä ollut hoidossa, mutta kesän aikana ajateltiin pyytää pappa tai mummo hoitamaan ja käydä yhdessä syömässä/viettämässä yhteistä aikaa :)
 
Meillä ei ole aikomustakaan erota. Koskaan. Mutta mieheni on käynyt läpi avioeron ja olemme menneestä viisastuneet. Meillä on avioehto, mikä poissulkee perityn ja testamentatun omaisuuden. Ja olemme luonnostelleet elatus- ja tapaamissopimuksen lasten osalta. Eniten niistä mukuloista tapellaan eron jälkeen mutta silti harva sopii niistä etukäteen mitään. Hölmöä minusta niiden kohdalla jotka kuitenkin raha-asiat on sopineet.

Ja todellakin aiomme olla yhdessä. Nää on vaan just in case. Ja olen sitä mieltä että pitäisi sinnitellä siihen asti kunnes lapset taaperoita, jottei erota vain väsymyksen vuoksi.

Tänään leffaan ja syömään ravintolaan. Mun isä tulee taas naisystävänsä kanssa lapsenvahdiksi meille. Ei olla käyty pariin kuukauteen treffeillä. Huomenna ystävien tuparit ja silloin muru menee mun äidille ja isäpuolelle yöksi. Ollut viidesti yökylässä puolentoista vuoden aikana.
 
Ja lisäyksenä tuohon edelliseen, et eikai tässä tilanteessa oltas onnellisesti naimisissa ja 4:ttä odottaen, jos ero olisi ollut joskus vakavasti puheissa :)
 
Vissiin tunteet vähän pinnassa kun alkaa kyyneleet valumaan teidän ihanista kirjoituksista. Ihanaa kuulla vahvoista parisuhteista ja perheestä! <3 mun vanhemmat on edelleen yhdessä reilu 33v ja matkaan on mahtunut kyllä vaikka mitä. Silti mä tiedän että ne on parhaimmat toisilleen ja meille vanhempina aina tukena ja turvana. Sen haluaa myös omille lapsille. <3 nyt ja aina. Niisk.
 
Miun vanhemmat on ollu 34 vuotta naimisissa ja yhdessä jotain 35-36 vuotta, sieltä kai se malli on itelle periytyny, ettei kovin helposti anna periksi :)
 
Mun vanhemmat ruvennu seurusteleen 16 vuotiaina ja nyt ovat 57v naimisissa eivät kyllä ole (en tiiä miks) mutta onnellisia silti :) (eihän nsimisissa olo oo mikään "mittari") :)
 
Ei oo naimisissa olo mikään mittari :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top