Kertominen

Anoppi mustamaalaa sekä minua että poikaansa muille, varsinkin kasvatusasioissa. Olen kuulemma todella ilkeä mieheni tyttärelle ja on monta kertaa tytön kuullen haukkunut mut (muunmuassa siitä kun käskin pakkasella laittaa pipon päähän..). Lisäksi mieheni ei kuulemma ikinä saa mitään aikaiseksi (oikeasti työnarkomaani joka kotonakaan todella harvoin laakereillaan makaa).

Viimeinen pisara miehelle oli se, että anoppi alkoi kaveeraamaan miehen exän kanssa kun aloimme seurustella (ja siis aikaisemmin eivät ole olleet oikeastaan missään väleissä) ja joka välissä hehkuttamaan kuinka ihana ja kaunis jne jne tämä exä on. Mies sitten ilmoitti äidilleen että jos ei osaa mua kohdella kunnolla, niin ei tarvitse sitten enää tulla meille. Eipä oo mitään anteeksipyyntöä kuulunut, mutta eipä oo anoppiakaan näkynyt..
 
Joskus vaan sanotaan että suhteet voi mennä vielä huonompaan kun tulee niitä lapsenlapsia. Kyllä mäkin oon nykyään enempi varpaillaan kaikista kommenteista yms. Kyllä mua loukkasi sekin kun oltiin siellä ekoja kertoja kylässä ja laitoin pojan vaunuihin niin anoppi höpötti että onko pojalla varmasti tarpeeksi vaatetta päällä että vois toppaa vielä lisää laittaa. Oli siis vaunuhaalarissa toppapussisssa vaunuissa.. Ja joskus siellä ollessa saunoimme kun poika oli jo nukahtanut. Pyysimme että tulee heti kertomaan jos poika herää. Kun tulin saunasta kuulin kovaa huutoa niin anoppi oli mennyt hyssyttelemään poikaa ja poika huusi ihan hysteerisenä. Oli tosi paha eroahdistus tuolloin ja voitte arvata miten reagoinut kun nukahtaessa nähnyt äidin ja herännyt vieraassa paikassa ja vieras tulee nukuttamaan. Eihän poika silloin muistanut kun nähnyt vaan muutamia kertoja. Liekö muistaa vieläkään, viimeks nähnyt pääsiäisenä. Mutta juu, välillä vähän saa toppuutella että pojan tahtiin mennään ja muistutellaan mieleen kyläpaikkaa ja ihmisiä :) heilläkin kovat odotukset saada poika hoitoon yöksi. Me taas haluaisimme että meillä kylässä ollessa viettäisivät vaikka pari tuntia keskenään pojalle tutussa paikassa ja pikkuhiljaa pidennetään kyläilyjä.
 
Onpa teillä hurjia anoppeja. Kun lapsi syntyy niin toivottavasti eivät käy hyppimään nenille pahemmin. Ja ihanaa kuulla että miehet teitä tukevat :) niin se pitääkin olla.
 
Oon luullu et mun anoppi on kamala. Mut ei se vissiin ookkaan:D ko lukee teijän juttuja! Ollaan nykyään anopin kans hyvissä väleissä, alku oli tosi hankalaa. Ei meinannu hyväksyä et "vien" hänen poikansa.. muutama vuosi oli aika ikävää mut nyt menee hänen kans jo paremmin. Ja ehkä oon kuitenki tyytyväinen et just hän on anoppini... :D näitten juttujen jälkeen.
 
Meilläkin siis tosiaan on mukavia, kai tuo hänen käytös on vaan sitä innokkuutta. Koirat saa nykyään olla aika rauhassa :grin niiden perään ei enää höösätä.
 
Tänne kans siunaantunu mukavat appivanhemmat.. ne nyt on tosin jo isovanhempia kertaa 5 että onkohan ne pahimmat hössötykset ja pätemiset jääneet vanhempien sisarusten hartioille ;) ja nyt kun näitä luin niin arvostan hyviä välejämme vielä hitusen enemmän..
 
Me ollaan nyt kerrottu kaikille, joille aiotaan erikseen kertoa. Loput saavat sitten kuulla kuulopuheina tai tajuta pötsin perusteella.

Minulla on onneksi aivan ihanat appivanhemmat. Anoppi nyt on aavistuksen liian innoissaan tulevasta lapsenlapsesta, mutta se nyt on aika pientä :)
 
Tänään tuli kerrottua isälle ja samalla lopuille sukulaisille. Isälle kerroin kortin kanssa, kun juhlittiin hänen synttäreitä. Ei ensin meinannut hoksata asiaa, mut kortin käännettyä ymmärsi tilanteen. Kuoressa missä kortti oli luki ensin hyvää syntymäpäivää ja itse kortissa Paljon onnea vaarille! :smile: :heart:
 

Liitteet

  • 1465066824811.jpg
    1465066824811.jpg
    39.1 KB · Katsottu: 45
Meidän ei tarvinnut esikoisesta kertoa mun perheelle, kun arvasivat jouluna (oon huono pitämään salaisuuksia) ja kerrottiin sit samana päivänä appivanhemmille. Tämä siis 6+ viikoilla. Nyt menossa 12+2 ja kerrottu on ensin vain isovanhemmille ja sen jälkeen mun kummipojalle joka oli pari viikkoa meillä töissä. Parille kaverille kerrottu ja valitettavasti myös töissä kun yökkäilyn takia pakko kertoa tai siis olis paljastunut kertomattakin.
 
Ekan neuvolan jälkeen oli ensin ajatus, että kerrotaan läheisille, mutta kun siellä ei tullut oikein mitään konkreettista näyttöä, että ees on raskaana (ei kuunneltu sydänääniä tms.), niin eipä sitten vieläkään ole kerrottu kuin lähimmille ystäville. Omia sukulaisia ainakin haluan suojella siltä surulta, joka seuraisi, jos ultrasta tulisi huonoja uutisia, ja useimpien miehen sukulaisten kanssa en todellakaan haluaisi jutella keskenmenosta. Että tässä sitten odotellaan vielä viikko. Mutta ultran jälkeen jos on kaikki ok, niin tehdään kyllä kunnon maakuntakierros ja kerrotaan Kaikille! :shy:
 
Mää haluaisin jo kertoo läheisille kun ultrassaki on käyty ja eka kolmannes ohi ja kaikki hyvin. Mies vaan tahtoo jostain syystä vieläki pantata asiaa, kerrotaan kuulemma sitte vasta kun ei voi enää peitellä... hmm...
 
mua edelleen ärsyttää kun viikonloppuna tulee paljastumaan anopille kun tulee kylään. Oli tarkoitus kertoa vasta juhannuksena kun menemme sinne mutta hän päättikin että tulee kylään nyt. Asuvat siis yli 400km päässä ja harvoin nähdään eli näkemisiä on vaikea järjestää muutenkin. Muuten kyllä mukava nähdä :) Esikosta oli helppo salata mutta nyt maha ihan selkeä jo. Ultra olisi 21.6, sinne olisi halunnut salata. Jos joku olisikin pielessä niin en haluaisi heidän kanssa asiaa käydä läpi tai kuunnella voivotuksia. Omat vanhemmat tietää mutta ovat sellaisia että jos huonoja uutisia tulisi niin eivät jäisi asiaa muistelemaan/tarkempia uteluja kyselemään. Esikosta appivanhemmat kuulivat ennen omia vanhempiani.
 
huomenna on np-ultra ja olen ajatellut, jos lähimmille ystäville kertoisin.. ja jos joku kysyy, niin turhaan kai sitä kiertelee ja kaartele tai kieltää? Tosin, tosiaan, kun on jo kuitenkin 6. lapsi ja ollaan kaikille sanottu, että meille ei enää lapsia tule.. Lapset on saatu..
Kyllähän sitä kauhistellaan.. ja selän takana varmasti puhuvat paskaa.. olisi vain kiva, jos sanoisivat vasten kasvoja eivätkä selän takana keskustelisi. Omat vanhemmat muun muassa.

Lapset saivat serkun viime kkn lopussa ja ei olla kyllä ihan vielä sukulaisille kertomassa XD. Eihän tässä kyllä ole enää kuin 6 vkoa ja ollaan jo puolessa välissä o_O. Haluaisin kyllä pitää piilossa asian vielä niin, että saavat järjestää ristiäiset ihan rauhassa. Ilman, että minä vien huomion XD.

Ollaankohan me ihan päästämme vialla, kun näin monta lasta.. Eikä olla mitää uskovaisiakaan :D.

Ja toisaalta tiedä, miten kertoakaan.. Siinäpähän kysyvät.
 
Töissä tuntuu et kaikki on huomannut, mutta yllättävän paljon on niitäkin ihmisiä jotka ei huomaa mitään ja joilla ei oo ollenkaan vauvatutkaa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top