Vauva-arki <3

Meillä kans välillä annetaan ihan helposti harjata ja välillä taas ei. Mutta aina tehdään niin, että ensin minä harjaan ja sitten poika itse. :)
MUTTA miten te saatte varpaankynnet leikattua?! Meillä ihan kauheeta huutoa, kun sakset lähestyy jalkoja. Sormenkynsien leikkauksessa ei ole mitään ongelmaa!
 
Juu... Meidän poitsu ainakin kutisee kovasti jalkapohjista ja varpaista, joten sen takia ei anna leikata varpaan kynsiä. Välillä leikkaan väkisin pari kynttä ja sit seuraavana päivänä taas pari kynttä jne... :D
 
Meilläkin toimii tää "leikataan sen verran kun keretään"-taktiikka. :D pätee sormien ja varpaitten kynsiin. Joskus saa ihan rauhassa leikata kaikki mutta yleensä kerkee yhden raajan kynnet leikkaamaan kunnes alkaa heiluminen. :D
 
Mie leikkaan pojan varpaankynnet samalla tavalla kun sormistakin: Istun meiän pienenpienessä vessassa vessanpöntön kannella poika sylissä, poika kiskoo kaapinovia ja laatikoita auki ja mie leikkaan sen kynnet. Hämäys toimii :grin Eli siis annan käsille/ kädelle tekemistä ni ei haittaa kynsien leikkaus.
 
Meillä poika ihmetteli tänään käsissään kelamittanauhaa ja antoi oikeen pitkään mun näprätä varpaankynsiensä kanssa.
 
Me annettiin hammasharja käteen vauvalle hetikö ekat hampaat tuli, eli noin viiden kuukauden iässä. Nyt alkaa nauru jo kun sanoo että sitten pestään hampaat. Ihan mielissään ensin ite pesee ja sitten sanoo "aaaa" niin äiti jatkaa :wink kynnet olen leikannu ihan vauvasta saakka jo kun vauva hereillä niin ei ole meillä ongelma ollenkaan. Sylissä kattelee vaan ku leikataan sormista ja varpaista. Lopuksi ko sanon että "hyvä" niin taputtaa vielä itelleen. :) tulipas ihana "meillä on kaikki tosi helppoa lällälläää" tyylinen viesti :D soriiii.
 
Kynsien leikkaus meilläkin onneksi ongelmaton. Yleensä katsoo tarkasti kun leikkaan sormenkynnet. Jos vetää kättä pois, ärähdän ja siihen loppuu venkoilu. (useimmiten istuu hoitopöydällä)

Varpaat yleensä myös helpot ja niiden kynnenleikkuun aikana voi käsissään näprätä jotain. (pötköttää hoitopöydällä) Ja tosiaan jos potkii tms. niin komennan.

Korvien putsaus on huippu! Se on ihan pienestä pitäen tykännyt siitä niin paljon että on yleensä silmät kiinni ja "nautiskelee". Joissain muissakin tilanteissa olen hieronut korvia rauhoittaakseni.

Tuo itselleen taputtaminen on meillä yleensä syömisen jälkeen.
 
meilläkin sujuu hampaiden pesu ja kynsien leikkuu ilman ongelmia. Mielellään antaa harjata ja lopuksi annan harjata vielä itse.Taitaa tykätä hammastahnasta kun oikein imee siitä harjasta kaiken :joyful: Kynnet leikattiin just ja tyttö vaan seurasi tarkasti mitä touhuan ja lopuksi olisi halunnut vielä itsekin kokeilla saksia :grin meillä on ongelmana edelleen kylpeminen,pelkää vieläkin kylpyhuonetta,saunaa,suihkua,vettä jne. ja se imuri,sekin on varmaan maailman pelottavin vehje,menee ihan paniikkiin jos vaan näkeekin kyseisen laitteen komerossa :eek: ei oo auttanut"anna rauhassa tutustua"taktiikka,eikä mikään muukaan taktiikka...huoh..
 
Siis joo, että meilläkin on pelottava imuri. Ja kyllä poitsu tekee tuttavuutta ja "siivoaa" myös, mutta ainoastaan jos imuri on pois päältä. Jos yritän ihan oikeesti imuroida, niin alkaa huuto ja mun jalassa roikkuminen. Siksipä en jaksa sitä touhua tehdä silloin kun poitsu on hereillä. Sama om muidenkin kovaa ääntä pitävien laitteiden kanssa. Vispaimet ja vatkaimet aiheuttaa myös paniikkihuutoa, vaikka ottaisin pojan syliin ja rauhoittelisin.
 
Enpä ole huolissani hampaidenpesusta. Ne pestään aamuin illoin ja hoidossa syövät ruuan päätteeksi xylitolitabletteja, herra hakkaraisia ostin kotiinkin ennen hoidon aloituista jotta päästiin kotona tutustumaan niihin.
 
..Tunnustan: Meillä tytöt saavat tutit vielä unille mentäessä (muuten ei), tuttipulloista luovuttiin yli kuukausi sitten..jotenka jos täällä on muita tutista jo luopuneita tai luopumassa olevia, niin kertokaa miten on sujunut? Olen käynyt kyllä lukemassa aiheesta, mutta teitäkun hieman tietää täältä kirjoitusten kautta, niin mielellään kuulisin teidän "onnistumisia", "ei niin onnistuneita" juttuja vai jatkaako joku vielä?
 
Nuorimmainen ei ole huolinut tuttia, joten siitä ei ole vieroitushuolia. Mutta kerronpa esikoisen tuttien hävittämiskampanjan. Hän oli oikea tuttikeisari ja söi pari vuotiaaksi asti (tosin vain nukkuessa). Valmistelin operaation niin, että kerroin etukäteen pojalle, että tänään viedään tutit oravavauvoille, koska niillä ei ole tutteja ja tarvitsevat niitä (koska ovat vauvoja, ja sinä et enää). Poika innostui onneksi ja veimme tutit lähimetsään. Illalla tulo itku, mutta ei auttanut muu kuin selittää, että tutit ovat nyt oravavauvoilla eikä niitä enää takasin saa. Pari iltaa siinä meni lohduttaessa ja sitten tutit jo unohtuivat. Vieläkin muistellaan pojan kanssa kuinka vietiin tutit oraville. Olen kertonut tarinaa myöhemmin monta kertaa hänelle. :) Toki poika oli jo pari vuotias, joten ymmärsi enemmän puhetta kuin reilu 1-vuotiaat.

Toivottavasti teillä Citrus sujuu mahdollisimman kivuttomasti tuteista luopuminen. :)
 
PS. Emme roskanneet luontoa, vaan kävin keräämässä tutit metsästä roskikseen illalla. Seuraavana päivänä kävimme pojan kanssa katsomassa, että oravat olivat ottaneet tutit :wink
 
Käytiin ekaa kertaa päivystyksessä useamman niellyn terävän vierasesineen vuoksi. Meinasivat ensin katsoa röntgenillä mutta sitten ei kuitenkaan, kun yleensä ei käy mitenkään..kotiin vaan ja seurailla..että hyvää viikonloppua ja vuoden mutsi olo taas.
 
Vanhasta ripsiharjasta (joka on "metallinen") harjasosista puolet. Harjat on noin 6mm pitkiä, kapeita tietenkin ja teräviä. Roskiksesta kaivoi ja loput harjat lähti ihan nyppimällä irti - vanha kun oli..Ja just ku aattelin, ettei A tunge enää niin hanakasti kaikkea suuhun. Jännä muuten että aina samalla tytölle sattuu ja tapahtuu. Toivottavasti päästään säikähdyksellä, niinkuin kuulemma yleensä menee. Lääkäri sanoi että jotkut lapset nielevät jopa nauloja ilman "seuraamuksia".
 
Ensin ne meinas,että röntgenillä katsottaisiin missä menee, mutta lastenlääkäri sanoi sitten siihen, että vieraiden esineiden nielemiset ovat niin yleisiä lapsilla ja lähes kaikki poistuvat itsestään ilman mitään vaikeuksia, joten mennään sen mukaan. Lastenlääkäri sanoi, että jos kyseessä olisi esim. jokin neliön muotoinen tai suurempi esine, silloin asia olisi eri (olisko siloin tarkkailu ja mahd.esineen poisto..en tiedä). Vakuutti monta kertaa, että näitä tapauksia riittää. Pyysivät seuraamaan vaan ilmaantuuko vatsakipuja.

Vaikka lääkärin mielestä pikku juttu, niin on se itselle iso juttu ja semmoinen epäonnistunut fiilis. Onneksi ei nyt ehkä kuitenkaan pahemmin käynyt, mutta silloin kun soitin päivystykseen niin puhelimessa sanottiin että voi lävistää vatsalaukun. Ei hirveästi naurattanut. Onneksi itse lääkäri eikä lastenlääkäri tuollaista sanonut.
 
Muokattu viimeksi:
Jos Citrus yhtään lohduttaa, niin olen minäkin joutunut myrkytystietokeskukseen soittamaan. Poitau löysi kynsilakan ja oli saanut sen auki...
Mutta ei kuulemma ollut vaarallista, koska niin pienestä määrästä kyse ja poitsu vain ehti "maistelemaan" sitä lakkaa. Mutta kyllä säikäytti!!
 
Noista tuteista vielä. Meillä on nyt toista iltaa nukahdettu ilman tuttia. Viime yö oli kokonaan ilman eikä missään vaiheessa pyytänyt tuttia. Ollaan jo jonkin aikaa vähennetty ettei päivällä enää ollenkaan. No tänä iltana oli vaikeampi nukahtaa, mutta päätin että enää ei anneta kun viime yö ja päiväunet nukkui jo ilman. Ja niin hän vaan lopulta nukahti ilman sen suurempia itkuja.
Kokemuksesta voin sanoa että mitä pienempänä luopuu tutista sen helpompi. Näin pieni unohtaa sen päivässä/parissa , kun taas kaksivuotias voi uhmissaan huutaa sitä viikonkin. Me ollaan nyt tutittomia, jess :happy:
Citrus, toivottavasti vieras esineet tulevat itsestään ulos, aiheuttamatta mitään sen suurempaa ongelmaa :oops:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top