Toukokuun höpinät
- Ketjun aloittaja AamuElokuun
- Aloituspäivämäärä
AamuElokuun
Puuhakas puhuja
Mä ehdottaisin kanssa Sisua tai Sampoa :)
Kannattaa lukea imetyksen tuen sivuilta tietoa, liittyä heidän ryhmään ja katsoa paikkakunnan imetystuen tapaamisia ja saada sieltä paljon tietoa imetyksestä! Vaikka itse sain täysimetettyä lapsoseni 6kk ikään asti, ni alku oli niin vaikea että moni olisi lyöny hanskat tiskiin. Että kannattaa hakea tietoa jos on toiveena imettää. Ei tuu olemaan helppoa :') "heruttelut", "tiheän imun kausi" mitä näit ny on :D
Kannattaa lukea imetyksen tuen sivuilta tietoa, liittyä heidän ryhmään ja katsoa paikkakunnan imetystuen tapaamisia ja saada sieltä paljon tietoa imetyksestä! Vaikka itse sain täysimetettyä lapsoseni 6kk ikään asti, ni alku oli niin vaikea että moni olisi lyöny hanskat tiskiin. Että kannattaa hakea tietoa jos on toiveena imettää. Ei tuu olemaan helppoa :') "heruttelut", "tiheän imun kausi" mitä näit ny on :D
Samuli? Samuel?
Niin Sasu ja Sampo on ei listalla, miehelle sasua ehdotin niin se alko heti naureskelee et Sasu-seepra (pikku 2) ja Sampo oli mun koulukiusaajan nimi:/
Samuli meni ehkä listalle
Samuel on tyttöjen kaverin nimi, joten varattu sanoin Sami ja Simo...
tyttöjen nimi ehdotukset olis Samu ja Pinkie pie ( MY little pony) :D samuja on aika paljon liikenteessä, esikoisen eskarissa vissiin 4
Samuli meni ehkä listalle
Samuel on tyttöjen kaverin nimi, joten varattu sanoin Sami ja Simo... tyttöjen nimi ehdotukset olis Samu ja Pinkie pie ( MY little pony) :D samuja on aika paljon liikenteessä, esikoisen eskarissa vissiin 4
Me käytiin viimeksi yksityisessä valmennuksessa ja oli etenkin miehelle ihan must, sai mainioita vinkkejä kuinka esim painella akupisteitä supistusten aikaan ja muutenkin olla hyödyksi. Ei mennä uudestaan vaan kertaillaan keskenämme valmennuksen matskuja.
Kirjoitin viimeksi a4-pituisen toivelistan jota en sitten koskaan antanut, lyhyemmin olin kirjaillut ipana-tietokantaan ja sitä kätilöt myös luki.
Toiveena oli mahdollisimman luomusynnytys (lopulta 2 vrk jälkeen olin hiljalleen päätynyt ottamaan käytännössä kaikki mömmöt miedoimmasta lopulta kammoksumaani epiduraaliin :D). Avainsanoja olivat amme, akupunktio (sitä en saanut kun osaava kätilö ei ollut vuorossa), ja toisaalta pääsy potilashotelliin ja miehen huomioiminen (englanniksi ja etenkin hätätilanteen varalta).
Nyt aion lisätä ainakin ponnistusasennon (mikä tahansa paitsi puoli istuva, viimeksi viime hetkellä pääsin kyljelleen, jakkaraa olisi kiva kokeilla), ja ensi-imetyksen rauhoittamisen kun viimeksi imetys sujui hyvin, en tarvitse siihen ketään tsemppaamaan. Mietiskelen vielä muita vaihtoehtoja. Jos synnytys etenee viime kertaa nopeammin, haluaisin mieluusti kokeilla luomuna (viimeksikin epiduraali oli käytännössä jo kulunut pois).
Nyt tuli taas kova into päästä synnyttämään :)
Miten te jo aiemmin synnyttäneet onko moni synnyttänyt luomuna? Itseä tavallaan kiinnostaisi vielä tässä vaiheessa kokeilla (toki mieli saattaa vielä monesti muuttua), mutta haluan koko ajan olla tietoinen siitä että koska voin saada mitäkin mömmöjä, jos tulee semmoinen olo. Onko teidät pidetty hyvin ajan tasalla näistä synnytyksessä?
Minä menin ronsu luomuna 42 tuntia, mutta sitten voimat loppui ja toki sektiota varten epiduraali olisi kuitenkin pitänyt laittaa. Sairaalassa otettiin ihan tosi hienosti huomioon toive mahdollisimman lääkkeettömästä synnytyksestä ja tarjottiin kaikkia lääkkeettömiä kivunlievityksiä ensisijaisesti, mutta myös muistutettiin, että myös lääkkeellisiä kipulääkkeitä saa nopeallakin aikataululla :) me käytiin tuon lääkkeettömän kivunlievityksen takia (yhtenä syynä) myös yksityisessä synnytysvalmennuksessa, jossa opittiin hengittämään, harjoiteltiin akupainantaa ja kuultiin muista lääkkeettömistä vaihtoehdoista. Mulle isoin apu oli kauratyynystä, jumppapallosta ja tenssistä. Itse en harmiksi päässyt ammeeseen, kun tulehdusarvot alkoi nousta pitkittyneestä synnytyksestä, kun vesien korkea meno alkoi jo keskiviikkona ja synnytys käynnistettiin vasta perjantaina aamulla.
Mä menin myös toista vuorokautta luomuna mutta kun avautumista ei tapahtunut kun kohtu oli niin väsynyt niin piti keksiä jotain. Olin jo pari kertaa nukahtanut ammeeseen enkä enää sieltä noustuani jaksanut mennä takaisin, halusin vain hetken levätä. Ensin tarjottiin ilokaasu ja sillä pysyinkin kävelemässä/jumppapallolla monta tuntia. Ei edistystä, joten kalvojen puhkaisun yhteydessä laitettiin pudendaalipuudutus (koska luulin sen olevan pienempi paha). Ei auttanut, ei edistystä. Lopulta kun laittoivat oksitosiinitipan ja supistukset muuttui helvetillisiksi myönnyin epiduraaliin - eli olivat sitä tarjonneet kyllä mutta olin loppuun asti halunnut sitä välttää ja sitä kunnioittivat. Sitten nukahdin pariksi tunniksi, herättyäni avautumista oli tapahtunut huomattavasti ja lopulta vauva syntyi kymmenessä minuutissa. Olen kiitollinen että jatkuvasti kertoivat mitä kivunlievityksiä on tarjolla mutta eivät tuputtaneet mitään, itse sain lopulta pyytää vaikka kaikki mömmöt tulikin lopulta kokeiltua. Ensi kerralla tavoitteena luomu, katsotaan kuinka tällä kertaa jaksaa. Mieli avoimena!
Varmaan tyhmä kysymys mutta miksi ei kaikki halua epiduraalia? Onko siinä jotain sivuoireita tai muuta haittaa?
Mun piti mennä 2 viimeisintä luomuna mut ei siitä sit mitään tullut... autsista
Mulle ei spinaali puudutus käynyt yhtään, kaikki tunto meni rinnasta alas päin synnytys sen takia pitkittyy ja loppu just kun piti alkaa ponnistaa... epiduraali on mun vaihto ehto siis
Mulle ei spinaali puudutus käynyt yhtään, kaikki tunto meni rinnasta alas päin
synnytys sen takia pitkittyy ja loppu just kun piti alkaa ponnistaa... epiduraali on mun vaihto ehto siis
Ei missään nimessä tyhmä kysymys! Me saatiin synnytysvalmennuksessa aika kattava paketti eri lipulääkkeiden positiivisista ja negatiivisista puolista. Bebes.infolla on hyvin tiivistetty mm. epiduraalin hyödyt ja haitat - kannattaa kurkata jos kiinnostaa :) (http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=76)
Itse välttelin epiduraalia lähinnä vauvan takia, koska jotkut vauvat voivat olla "tokkurassa" epiduraalista. Lisäksi äidin kroppa ei ohjaa enää epiduraalin alaisena vauvaa synnytyskanavassa samalla tavalla, koska luonnollisestikin paikat on puutuneet ainakin osittain vielä puudutteesta. Mutta kuten sanottu, siinä 40 tunnin kohdalla myös oma raja tuli vastaan, kun oli pakko saada levähtää edes hetki (kun kuvittelin, että alatiesynnytys oli vielä vaihtoehto). Tärkeintä kuitenkin on, että jokainen synnyttäjä saisi vaikuttaa omaan lääkitykseen, kuului siihen sitten kauratyynyt ja amme tai epiduraali ja tens. :)
Immen mainitsemien syiden lisäksi mulla oli vielä menneisyyden haamu eli noin parikymppisenä parikin asiakasta kertoi kuinka olivat pysyvästi halvaantuneet epiduraalin laitossa, toinen synnytyksessä ja toinen polvileikkauksessa (tai jotain). Todennäköisyydet on äärimmäisen pienet mutta se kummitteli takaraivossa ilkeästi... Pääsyynä itselläkin oli noi vaikutukset vauvaan mutta hyvin kaikki meni epiduraalista huolimatta (tai sen ansiosta) :)
Ensi kerralla olen avoimempi ja otan kyllä epiduraalin herkemmin, esim pudendaali ei kyllä hyödytä juuri mitään avautumisvaiheessa vaan vasta ponnistettaessa. Ellen siis jaksa yrittää luomuna, joku siinä vaan kiehtoo. :)
AamuElokuun
Puuhakas puhuja
Oma kokemus epiduraalista on ristiriitainen. Se helpotti ihanasti ja ei menny kauaa kun olin sen rentoutumisen ansiosta auennut ja valmis ponnistamaan. Mutta kun lupa annettiin ponnistaa, en tuntenut mitään! En mitään! Ei supistuksia tai missä kohtaa vauva menee ja sen tähden ponnistus pitkitty ja lopuks kaks kätilöö työnsi mahanpäältä vauvaa ulos, yks kisko vauvaa ja loput henkilökunnast oli muuten valmiudessa. Imukuppia meinattiin käyttää mutta sain jotenkin ponnistettua ulos. Jälkiseurauksena pahat repeytymiset. No tuosta kokemuksesta ei jäänyt pelkoja! Koska oli aika kivuton niin ihan kiva siksi. Mutta seuraavassa synnytyksessä haluaisin enemmän kontrollia omaan kehoon ja tuntea mitä mä teen ja koska pitäis tehdä.
Minä synnytin ensimmäisen lapsen luomuna, en tosin siksi että halusin vaan en kerennyt saamaan mitään. Olin 10cm auki kun sairaalaan pääson. Sinnittelin kotona liian pitkään kun kuvittelin että ensisynnyttäjällä kestää kuitenkin niin pitkään. Noh ilokaasua kerkesin vielä saamaan mutta siitä mitään apua ollut. Ponnistusvaihe taisi kestää 20 min ja vauvan ulostulo otti todella kipeää. Repeämää tuli ja se tikkaus oli mun mielestä jotain ihan kamalaa. Ne puudutuspiikit muistan ikuisesti ja sitten sen kun en ollut joka paikasta kunnolla puutunut.
Toista synnyttäessä menin viivana sairaalaan että kerkeää jotain saada, 7 cm kohdalla ehdotettiin pudendaalia ja kohdunkaulan puudutetta mutta mua inhottaa nuo piikit alapäähän joten spinaalia pyysin ja sen sain. Vei supistuskivuista noin 50% pois mutta vaikutus loppui just ennen ponnistusta. Otan kyllä tälläkin kertaa spinaalin tai epiduraalin muita en halua.
Toista synnyttäessä menin viivana sairaalaan että kerkeää jotain saada, 7 cm kohdalla ehdotettiin pudendaalia ja kohdunkaulan puudutetta mutta mua inhottaa nuo piikit alapäähän joten spinaalia pyysin ja sen sain. Vei supistuskivuista noin 50% pois mutta vaikutus loppui just ennen ponnistusta. Otan kyllä tälläkin kertaa spinaalin tai epiduraalin muita en halua.
Mä kävelin sairaalaan sisään niin, että olin jo 8cm auki. Tässä kohtaa voin kertoa, että ei ollut luomusynnytys ihan ekana mielessä. Epiduraalia olisin halunnut, spinaalin sain koska synnytys oli jo niin lähellä. Se anestesialääkäri oli mun sankari :D Lapsi syntyi reilussa tunnissa sen jälkeen kun olin sairaalaan päässyt ja oli ihan tarpeeksi tuntoa siihen, että tunsin supparit ja ponnistukset ja vauvan mutta en kipua. Eli just täydellisesti. Pari tikkiä jouduttiin laittamaan mutta ei sen kummempaa. Mua kasaan kursinut kätilö oli aivan ihana ja käytti siihen toooosi pitkän ajan. Kävi vielä myöhemmin tarkistamassa tikit ja jäljen ja näin 1,5v myöhemmin voin vaan todeta, että hyvin kursittu :D
Ja ei, seuravaakaan ei mene luomuna, en kestäisi sitä kipua enkä tiedä miksi mun pitäisi sitä kestää kun apua löytyy. Sairaalassa olisin saanut vesihoitoa ja kaikenmaailman akupunktiota jos olisin joutunut olemaan pitkäänkin mutta tuossa vaiheessa kun tulin niin on enää nuo pari vaihtoehtoa jos kipulievitystä tahtoo (+ tietty ilokaasu).
Ja ei, seuravaakaan ei mene luomuna, en kestäisi sitä kipua enkä tiedä miksi mun pitäisi sitä kestää kun apua löytyy. Sairaalassa olisin saanut vesihoitoa ja kaikenmaailman akupunktiota jos olisin joutunut olemaan pitkäänkin mutta tuossa vaiheessa kun tulin niin on enää nuo pari vaihtoehtoa jos kipulievitystä tahtoo (+ tietty ilokaasu).
Mä sain ekanssa synnytyksessä epiduraalin ja se auttoi tosissaan kipuun, mutta sen jälkeen en kyennyt enää edes pissimään, kun tunto meni täysin. Ponnistuksessa en tiennyt mihin suuntaan sitä työnnetään. Jotenkin sain sen lapsen sieltä työnnettyä pihalle. Ei repeämiä.
Toisen lapsen kohdalla olin päättänyt, että yritän luomuna. Synnytys eteni niin nopeasti, 3 h supistusten alkamisesta sairaalaan ja vajaa tunti sairaalassa, eikä kivun lievitystä enää ehditty laittaa, vaikka matkalla huusin miehelle, että haluan kaikki mahdolliset puudutukset, mitä on olemassa. Ponnistus oli tosi helppo ja nopea ja tiesin mihin suuntaan piti ponnistaa. Ei repeämiä.
Tämän kolmannen kohdalla en suunnittele sen enempää. Jos lääkkeellistä kivunlievitystä tarvitsen, sitä toivon saavani. Mutta tilanteen mukaan mentävä. Ilokaasua en ole osannut käyttää, vaan siitä tullut huono olo.
Toisen lapsen kohdalla olin päättänyt, että yritän luomuna. Synnytys eteni niin nopeasti, 3 h supistusten alkamisesta sairaalaan ja vajaa tunti sairaalassa, eikä kivun lievitystä enää ehditty laittaa, vaikka matkalla huusin miehelle, että haluan kaikki mahdolliset puudutukset, mitä on olemassa. Ponnistus oli tosi helppo ja nopea ja tiesin mihin suuntaan piti ponnistaa. Ei repeämiä.
Tämän kolmannen kohdalla en suunnittele sen enempää. Jos lääkkeellistä kivunlievitystä tarvitsen, sitä toivon saavani. Mutta tilanteen mukaan mentävä. Ilokaasua en ole osannut käyttää, vaan siitä tullut huono olo.
Minä sain ekan kohdalla epiduraalin. Se kyllä vei kivut hyvin, mutta niin myös supistuksetkin. Kakkosen kohdalla en ehtinyt saada mitään eli luomu oli. Kolmosella luovutin luomu ajatuksen kun supistuksia vahvistettiin oksitosiinilla ja niitä tuli sen seurauksena koko ajan vaikka sain ihan mini annoksen lääkettä. Otin kohdunkaulan puudutteen ja olin kyllä siihen tyytyväinen. Se vei supistuksista pahimman kipu huipun. Helpoin synnytys oli kuitenkin mielestäni tuo keskimmäinen joka tuli luomuna. Siihen tähtään nytkin, paitsi jos joudutaan käynnistämään..
Mä synnytin tuon esikoisen luomuna. En ehtinyt saamaan mitään vaikka epiduraalin olisin halunnut. Synnytys oli nopea ja siitä jäi todella positiivinen kokemus. Kätilöt oli mahtavana tukena kun yksin olin. Ja kivut oikeesti hävisi siinä kohtaa kun lapsi oli ulkona.
Haluan myös tämän toisen kohdalla kokeilla luomuna mennä kun edellisestä jäi niin hyvä kokemus :)
Haluan myös tämän toisen kohdalla kokeilla luomuna mennä kun edellisestä jäi niin hyvä kokemus :)
Pullarusina
Silmät suurina ihmettelijä
Mä otin epiduraalin mutta sepä ei sitten toiminutkaan. Lääkäri tökki monen monta kertaa piikillä uutta kohtaa ja lisäs lääkettä muttei mitään tulosta. Nyt pelottaa jos taas käy noin koska vauva jäi jumiin ja ponnistusvaihe kesti 1h37min ja voin sanoa että oisin kyllä sen epiduraalin halunnu 