Ruokailu

Mä ostin noita talkmuruja ja nehän maistuu ihan pahville! Miten niitä kuuluu tarjoilla?
 
Mä oon antanut pojalle sellasenaan. Hyvä pinsettioteharjoitus tulee siinä samalla. Ite syön jogurtin ja myslin tms seassa. Vaatii kyllä totuttelua, jos on tottunut sokeroituihin muroihin.
 
Oisko apinaeväs hyvä sormiruoka iltapala... Siinähän on kauraa ja banaania eli miks ei vaikka pelkästään sitä jos lapsi saa tarpeeks syötyy sitä. Sehän on samaa tavaraa ku iltapuuro :)
 
Minä tein karjalanpiirakka pohjataikinaa ilman suolaa ja hieman löysemmän taikinan ja siitä saa Alisa aina välillä omaa leipää. Syö se välillä meidänkin, mutta niissä on suolaa...
Eli pelkkää vettä, ruisjauhoja ja vehnäjauhoja.
 
Jos ei sisällä maitotuotteita, eikä ihan kauhiasti suolaa niin miksi ei? On meillä Alisa saanut ihan tavallista patonkia, näkkäriä ja hapankorppuakin
 
Onko täällä muita hysteerisia äitejä sormiruoan suhteen? Ja näin ennakkoon vastaan sormiruokaa antaville, että tiedän tasan tarkkaan sen merkityksen ja että lapsi saattaa kakoa ekat kerrat jne.jne.eli ei kiinnosta perustieto iskut. Tietysti vauvat saavat saavat maissinaksuja, kurkkua yms..mutta aina kun kokeilen vaikka riisikakkuja, keitettyä porkkanaa, niin tunkevat sitä suuhunsa niin paljon kuin pystyisivät (eivät saa, koska valvomme vieressä).Tuntuu, etteivät ole valmiita sormiruokailuun. Lisäksi, meillä toinen melkein tukehtui ihan perussoseeseen jokunen kuukausi sitten (kakomisrefleksi herkässä). Voin sanoa, että sen episodin jälkeen olin kauhusta jäykkänä. Koska sain suht pitkään "läiskiä" selkään ennenkuin ruoka tuli ulos ja hengitys aukesi
 
Kyllä minäkin olen hysteerinen, meillä aiheutti mustikka säikähdyksen. Poika kakoi sitä tosi kauan aikaa, kyllä siinä säikähti! Minä en oikein sitä sormiruokailun tärkeyttä ymmärrä, miksi sitä suositellaan tai miksi se on niin suosittua tällä hetkellä? Sotkua siitä tulee myös niin paljon, että suosin syöttämistä senkin takia. :)
 
Sotku on kai suhteellista. Meillä sitä tuntuu tulevan yhtä paljon riippumatta siitä, onko lusikan varressa äiti vai poika. :grin Vesimeloni aiheutti meillä säikähdyksen. Jatkettiin sitten muilla ruuilla, koska tosiaan vaihtoehtojakaan ei oikein ollut. (Poika teki täydellisen lusikkalakon reilu kk sitten.)

Eiköhän lapset opi syömään ja puhumaan, vaikka söisivätkin pääasiassa soseita. Ei sormiruokailu musta ole mikään juttu, jota kaikkien pitäisi harjoittaa. Jos tuntuu pahalta niin turhaan sitä stressiä itselleen aiheuttaa lisää. Mun mielestä on ollut palkitsevaa katsoa, miten poika on kehittynyt. Kakominen loppui ehkä viikossa ja nykyään uskallan antaa taas meloonejakin. Lusikkakin osuu omin käsin useammin suuhun kuin otsaan.

Ja tosiaan anteeksi, en ole hysteerikko mutta ajattelin jakaa ajatuksiani aiheesta silti. Tsemppiä syömispelkojen kanssa. Itse pelkään hysteerisesti, että poika kaatuu/tippuu tai muuten kolhii itsensä kuoliaaksi. Vaikeaa on katsoa vierestä, kun toinen mennä tohottaa ja kiipeilee. :nailbiting:
 
Meillä Alisa saa syödä sormin kaikkee kurkusta, leipään, maissinaksuun ja makarooniin asti, ihan kaikkee. Mutta ei vielä omia soseita lusikalla. Näistä sormiruuista ei tule sotkua, siksi ihmettelen miten täällä siitä valitetaan...
Jos esim makarooni lattialle tippuu, ei siitä nyt hirmuinen sotku synny. Tosin yksi päivä oli rinkelin murut lattialla, se nyt oli suurempi sotku...
 
Jaanpa nyt oman taktiikkani sormiruokailuun. Meillä kun poika alkoi vierastaa lusikkaa, niin oli vähän pakkokin siirtyä sormin syömiseen. Varmaan lusikka tuntuu ikävältä ikenissä, jotka ovat arkana hampaiden puhjetessa. Ja käytetään muovilusikkaa, mutta silti.

Eli siis asiaan... Laitan pöydälle yhden pienen palasen kerrallaan (esim yksi makaroni) ja kun poika on sen suuhunsa laittanut ja pureskellut/nielaissut annan sen jälkeen vasta uuden. Tällä tavoin toimin siis jos meinaa tunkea suunsa liian täyteen. Joskus järsii ihan hienosti kädessään olevaa isoakin palaa, mut jos on liian hyvää, niin tunkee kyllä helposti suunsa täyteen ja sit alkaa kakominen. Mutta harjoitus tekee mestarin. Ja äiti siivoaa nyt sit vaan enemmän murusia lattialta...

Ps. Päivällisellä ja iltapuurolla syötän kyllä ruuat lusikalla, että saadaan tankattua yötä varten. Silloin täytyy hämätä kirjan lukemisella, jotta suu aukeaa..
 
Meillä tulee sormiruokailusta aina sotkuu... Jos ei oo murustelevaa ruokaa ni sit on jotai mistä tippuu mehut/nesteet ympäriinsä tai on jotai minkä voi liiskata pöytään. Aina tarvii vaihtaa vaatteet ja pyyhkii pöytä ja lattia sormiruokailun jälkeen. Soseruokailusta selviää ruokalapun pesuun laitolla ja suun pyyhkimisellä.

Lisäys: Meillä ei taia olla nii taitava sormiruokailija :grin kaikella tarvii leikkii ni sotkuu tulee...
 
...tekis niin mieli laittaa kuva tytöistä syömässä soseita. Siinä vasta sotkuparatiisi! :laughing021 ruokaa on joka paikassa ja tytöt saa viedä melkein aina suihkun kautta vaatteiden vaihtoon..mutta, kaikilla on kivaa :)

Lilly, mä kun en uskalla edes yhtä makaronia antaa sormiruokailtavaksi..:smiley-ashamed008 Ehkä sitten rohkaistun, kun kasvavat ja ainakin hampaitakin olisi. Toisella siis 3 hammasta ja toisella tasan nolla. En tiedä, kai toi sormiruoka on joku tän ajan "muoti"juttu..Toki hyödylliseksi todettu.
 
Muokattu viimeksi:
Kyllä sitä harjoitusta erilaisista rakenteista ja määristä on hyvä lapselle tarjota vaikka ei sormiruokailisi. Ja kyllä, saa pelottaa ja olla hysteerinen, kunhan ei jätä siitä huolimatta jotakin kokonaan tekemättä, vaan pohtii itselleen sopivan tyylin. Esim. banaanilla/avokadolla saa totutettua tahmeaan, kovalla leivän kannikalla karheaan, kokonaisella pakastetulla varsisellerillä kylmään (imeskely helpottaa hammasharmejakin) jne. Nämä edellä mainitut turvallisia nieltäviä, kun menevät pehmeästi alas (tai no, pliis älkää nielkö varsiselleriä kokonaisena tai edes isommiksi pätkiksi pilkottuna). Toiset syövät paremmin juurikin pala kerrallaan ja toiset isosta palasta jyrsien. Varmasti löytyy omat tavat ja keinot. Tosiaan meilläkin syödään perusruoka lusikoiden ja tulevaisuudessa haarukoiden, mutta tutustutaan rakenteisiin ja makuihin, jotta olisi luontevaa suhtautuminen ruokaan ja ruokailuun. Kuulun itse jengiin herkkä ja sitkeästi treenailen vähän joka asian kanssa, en vain rohkean ruokailun :p
 
Muokattu viimeksi:
No. Kiitos ensimmäisestä "sormiruokailun" puolesta tekstistä, jota en tosiaan tässä yhteydessä keneltäkään toivonut..itsestään selvyyksiä ladella.
Eiköhän ne lapset jokatapauksessa jossain vaiheessa pääse tutustumaan eri rakenteisiin ja saavat myös "suutuntumaa". Käden hienomotoriikkaa voi harjoittaa muillakin tavoin. Samoin ruokaa voi tehdä myös karkeampana tai antaa jotain kylmää. Kukin tekee kuin parhaakseen näkee. Minulla oli tässä kyse enemmänkin tukehtumisen pelosta..
 
Mä keitän makaronit ihan ylikypsiksi. Sillon ovat niin pehmeitä, että muussaantuvat helposti myös pelkillä ikenillä.

Esikoisen vauva-aikaan 7 v sitten ei ollut tällaista sormiruokabuumia ja hänkin vain sai maissinaksuja .. Hyvin on silti oppinut syömään (pienenä) kaikenlaista ja hienomotoriikka sekä puhe kehittyivät hyvin. Nykyään nirsoileekin ihan kaikesta :D
 
Mulla on Citrus sama juttu. Ilonan kurkusta ei mene vieläkään kakomatta mikään karkea. Kerran oyökkäili naama punaisena ja lopetin siihen tarjoamisen enkä ole uskaltanut sen jälkeen kokeilla. Olis kivaa antaa leipää ja muuta naposteltavaa, mutta en uskalla ja sitten pode syyllisyyttä kun en anna kun vissiin pitäis, mutta en halua nähdä sitä tilannetta uudestaan. Sinä tunnet lapsesi, kuten sanoit että he eivät ole valmiita niin sitten eivät. Kyllä ne joskus oppii.
 
Mulla ainakin auttaa faktat omien pelkojen kanssa, muut saavat selvitä niistä toisella tavoin. Kuten sanottua, kukin tavallaan ja tälle herkkikselle toimii pikkuhiljaa kokeilut erilaisilla tyyleillä. Välttely minun kohdalla vain pahentaa asioita. Ja kuten sanottua, esim. konttamisen väliin jättäminen ei tarkoita sitä, että loppu elämä on pilalla, mutta voi toisilla aiheuttaa paljonkin harmia. Samoin erilaisiin suutuntumiin tutustumatta jättäminen ei ole polku syömisongelmiin, mutta toisilla saattaa vaikuttaa esim. suun motoriikan kejittymiseen ja/tai yökkäilyn vahvistumiseen. Hienomotoriikkaakin voi harjoitella miljoonalla tavalla, mutta meillä niistä yksi on myös maissin ja mustikoiden poimiminen.
Näiden erilaisten faktojen valossa haluan etsiä itselleni keinoja, joilla saan oman syyllisyyteni kuriin ja elon soljumaan siitä nauttien, eikä murehtien.
 
Satru kiitos. Olipa ihanasti sanottu :) ja hyvä tietää etten ole ainoa tämän ajatuksen kanssa.
 
Huoh,mä en taida jaksaa kummemmin kommentoida tähän kuin että kyllä ne lapset oppivat ennenpitkään syömään tavallista ruokaa vaikka ei sormiruokailisi ollenkaan, muotijuttu minunkin mielestä vaikka itse annankin tietyssä määrin sormiruokailla(se mitä itsekin syön sormin annan vauvallekin) . Kaikkea ei tarvitse osata 8kk vanhana,aikaa on loppuelämä!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top