Pelot ja huolet

Voimia lumileopardi:sad001
Camomilla,tsempit ja onnittelut!
Mun km pelot yhtäkkiä kasvaa,pe ultra ja jotenki hirvittää jos toinen onkin tipahtanu kyydistä...tiuhti ja viuhti 7+5
 
Täällä taas pelko nostaa päätään. Juuri kun ehdin hetkeksi hengähtää. :sorry: Äsken vessassa käydessäni tuli pönttöön pientä ruskeaa tuhrua ja samoin pyyhkiessäm Mä en kestä jos tääkin päättyy huonosti :smiley-angry017
 
Hirvee kun.fiilikset menee vuoristorataa....alavatsassa painetta napaan päin ja olot sitkeet,silti hirvittää se ultra :sorry:
 
Voi ei kamomilla,mikä tilanne nyt?
Edelleen silloin tällöin tulee pyyhkiessä hieman jotain rusehtavaa. Sitä ei tule paljon eikä mitään kipuja ole. Koitan katella ensi viikkoon ja soittelen sitten taas lapsettomuusklinikalle jos vuodot vaan jatkuu. Odottavan aika vaan on niin tuskaisen pitkä! Viikko tuntuu kuukaudelta ja tässä on vielä n. 5 viikkoa nt-ultraan.
 
Ultra päivä ja vuodatin just neuvola ketjuun paniikkisen oloni...:sad001
Tämä henkinen turbulenssi se vasta raskas onkin:sorry:
 
Ultra päivä ja vuodatin just neuvola ketjuun paniikkisen oloni...:sad001
Tämä henkinen turbulenssi se vasta raskas onkin:sorry:
Täällä myös ultra tänään. Jännittää todella löytyykö syke tällä kertaa, vai oliko kehitys loppunut jo viime ultrassa. Olen yrittänyt olla pessimisti etten niin pettyisi, mutta en ole siihen kuitenkaan pystynyt koska olo on niin raskaana oleva.
 
Ihanaa!:smiley-bounce013 hyvä,hyvä!
Mä päätin rauhottaa itteni haaveilemallani jalkahoidolla,huono aamu oikeni aamupäivän aikana,onneks ja nyt jo hiukan rauhallisemmin mielin ultraan. Nyt ensin tämän odotuksen eka jalkahoito...vihdoin:wink
 
Pelot ja huolet vaihtuivat onnen kyyneliin kun ultrassa löytyi asukki ja kovaa sykkivä sydän (syke 173)... oon niin helpottunut :Heartred
Pikkuisen ’kädet ja jalat’ siellä heilui...

Ihanaa, meillä sama!:Heartbigred olin niin varma ettei kaikki olisi hyvin ruskean vuodon takia mutta sielä se sydän vaan sykki! Ja huomattiin samalla että ollaan viikko pidemmällä mitä aluksi luultiin!
 
Tänään on tullu vähän semmosta vaaleenpunertavaa vuotoa. Miten ne pelot nouseekin samantien pintaan..
 
Oireiden vähyys myös huolettaa. Mulla ei ole mitään muistikuvaa edellisten raskauksien alkuajoista, joten mitään vertailu pohjaa ei löydy. Rinnat on kyllä kasvaneet ja olleet hieman kipeät. Tänään aamulla heräsin ajoissa ja rupesin murehtimaan kun ei tuntunut missään. Ku mieskin siinä heräs, purskahdin itkuun ku ei ole muka oireita. Eniten pelottaa että on uudelleen tm-raskaus, mikä oli syksyllä. Vielä pitäis reilu 2vkoa jaksaa odottaa ar-ultraan. Mies reissaa työkseen paljon, tuo oli aikasin ajankohta kun sopii aikatauluihin :sorry:

Mielestäni se on niin että tieto luo tuskaa, kun vajaa 12-vuotta sitten odotin esikoistani ei ollut huolen häivää... voi kun saisi tuon asenteen takaisin!

Älä pelkää oireiden vähyyttä, (helpompi varmaan sanoa, mutta jos yrität vähän saada sitä huolta taka-alalle) minulla ei esimerkiksi ollut kummankaan pojan odotuksessa alussa suurempia oireita, en oksentanut eikä muutenkaan olisi varmaan tiennyt olevansa raskaana mutta kuukautiset loppuivat, niin siitä tiesi.
 
Voi ei OnEmOrE19 :sad001 Onneksi kuitenkin toinen vielä siellä. Vaikka varmasti sekava olo kun on jo ehtinyt ajatella ja haaveilla tulevaa. Tulee niin mieleen oma toisen kaksosen keskenmeno kuopusta odottaessa. Kyllä sitä välillä vieläkin miettii että mitä jos olisikin saanut molemmat.
 
Järki sanoo,et ok ja riskien puolesta hyväkin näin....MUTTA...eipä tässä muutenkaan järki ja tunteet samassa veneessä mene:oops:
 
Huoh. On nii epätodellinen olo. Iha ku ei ois raskaana ollenkaa.. Tähä vauvaan ei oo kyl syntyny viel minkäälaista sidettä.. Ehkä siks koska koko ajan on sellane tunne et kaikki ei ole hyvin. Huolettaa et mikä meitä odottaa ultrassa sitten ku sinne joskus hamassa tulevaisuudessa päästään.. Ultraan on vielä monta viikkoa, nyt on menos rv 8+0 ja jos ultra tehdään 11+0 - 13+6 ni tässä on minimissäänki se 3vk.. Mistä tää tunne kumpuaa ni en tiiä, esikkoo odottaessa ei käyny kertaakaa mielessä et jotai vois mennä pieleen ja olin jo näillä viikoilla todella rakastunut häneen. Toisin ku nyt..
 
Huoh. On nii epätodellinen olo. Iha ku ei ois raskaana ollenkaa.. Tähä vauvaan ei oo kyl syntyny viel minkäälaista sidettä.. Ehkä siks koska koko ajan on sellane tunne et kaikki ei ole hyvin. Huolettaa et mikä meitä odottaa ultrassa sitten ku sinne joskus hamassa tulevaisuudessa päästään.. Ultraan on vielä monta viikkoa, nyt on menos rv 8+0 ja jos ultra tehdään 11+0 - 13+6 ni tässä on minimissäänki se 3vk.. Mistä tää tunne kumpuaa ni en tiiä, esikkoo odottaessa ei käyny kertaakaa mielessä et jotai vois mennä pieleen ja olin jo näillä viikoilla todella rakastunut häneen. Toisin ku nyt..

Jotenkin aika samanlaiset fiilikset täällä. Ekassa raskaudessa vaan luotin että kaikki menee hyvin ja nyt vaan mietin mikä voisi mennä huonosti.
 
Takaisin
Top