Arki vauvan kanssa

[Sadetuuli]

Puuh! Viime yönä itkettiin 2h putkeen vatsavaivoja. Piti kanniskella sylissä ja selkä meni kaarelle ja surkea huuto, sitten hetkeksi helpotti ja sitten taas uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Tänään tulee kaksi viikkoa täyteen ja voi kokeilla cuplaton tippoja. En kyllä uskalla olla turhan optimistinen niiden suhteen. Toivottavasti ei nyt rupeaisi olemaan joka yö tällaista.

Jotain positiivistakin. Käytiin tänään ekaa kertaa vaunulenkillä. Ihan lyhyehkö reissu hakemaan tilaamaani imetystyynyä. Reissu meni oikein hyvin nukkuen. Ihan alussa vaan vaunuihin laitettaessa alkoi suututtaa ja ehti varmaan hiukan kuumakin tulla ennen kun kerkesi syöksymään ulos. Mut heti rauhoittui kun päästiin liikkeelle ja reissu meni oikein kivasti. :)

Mulle neuvolan täti vinkkas myös jostain toisesta lääkkeestä jonka saa apteekista ilman reseptiä. ja sit mainifsi myös et osta maitohappobakteeritippoja. ne auttaa ilmanvaivoihin (tää siis neuvottiin ku kysyin jo etukäteen ohjeita ilmavaihoihin etenki ku d vitamiinit pitää aloittaa). meillä on selvitty ilman isompia vatsanväänteitä. maitohappobakteerit alkaa vaikuttaa vasta noin 2 vk aloituksen jälkeen .

 

[Eea]

Mä haluaisin tässä vauva-arjen sivussa syventyä tohon synnytykseen, mut en oo vielä saanu ajatuksia kokoon. Ajattelin et lähtisin liiikkeelle siitä, et kirjottelisin ylös plussat ja miinukset ja sit myöhemmin sit tarinamuotoon.

Selvästi mulla jäi kaivelee ponnistusvaiheen kipu. Miten te joilla on ollut nyt tai aiemmin todella kivulias synnytys tai joku synnytyksen vaihe tai hetki.. Miten olette käsitelleet kokemusta? Itse koin sen kivun jotenkin niin kamalana ja hallitsemattomana, että palaan siihen jotenkin jatkuvasti mielessäni.

 

[Sadetuuli]

Eea, koin kyllä supistunset ennen puudutuksia tosi kipeinä. Tilanne oli tosiaan kivun osalta siinä kohtaa hallitsematon mutta taidan olla niit ihmisiä tunteien käsittelyssä että jos koen etten voi asialle mitään, silloin mennään tilanteesta niillä eväillä kuin mitä on. Nyt jälkeen oon miettiny asiaa mut en saa enää kipua yhtä voimakkaana tunteena mieleen joten annan asia olla. Se ei minua millään lailla häiritse.

Mutta ymmärrän niitä, joilla asia jää kaivamaan mieltä. Se pitää silloin selvittää itselle se asia ja avata se tunne. Elämässä on tullut vastaan sellaisia asioita jotka on jäänyt kaivamaan mieltä ja ne olen kyllä kaivanut itselleni selviksi. Eniten minulle on apua jos joku kaveri kuuntelee ja kommentoi. siitä on jo paljon apua itselleni ainakin.

 

[Ellukkainen]

Mulla kyllä on käynyt kaikkien synnytysten osalta niin että aika on kullannut muistot ja yhdestäkään ei ole jäänyt traumoja. Vaikka olen revennyt ja esikoisen synnytys oli tosi kipeä, tuntui etten voi ponnistaa kun kaikki vaan repeää jne. Mutta en ole jostain syystä jäänyt mitään niistä märehtimään; asiat meni niinkuin meni ja olen toipunut fyysisestikin hyvin synnytyksistä, aikaa siihen on toki mennyt; en ole viikon sisällä ollut entiselläni sentään. Ja ehkä omalla kohdalla on auttanut sekin, että aina seuraava synnytys on ollut edellistä helpompi. Ja olen luonteeltani sisupussi vaikkakin herkkä.

 

[Marras16]

Mulle neuvolan täti vinkkas myös jostain toisesta lääkkeestä jonka saa apteekista ilman reseptiä. ja sit mainifsi myös et osta maitohappobakteeritippoja. ne auttaa ilmanvaivoihin (tää siis neuvottiin ku kysyin jo etukäteen ohjeita ilmavaihoihin etenki ku d vitamiinit pitää aloittaa). meillä on selvitty ilman isompia vatsanväänteitä. maitohappobakteerit alkaa vaikuttaa vasta noin 2 vk aloituksen jälkeen .

Ollaan kokeiltu disflatyliä nyt viikon verran, kun sen annostelu tuntui helpommalta. En osaa oikein sanoa onko vaikuttanut. Toiset päivät ja yöt ovat parempia ja sitten on taas niitä huonompia. Rela-maitohappobakteereja ollaan annettu nyt kanssa viikon verran. Nehän on öljypohjaisia, et sikäli voivat pahentaa vatsakipuja ainakin alussa ja eivät tosiaan heti ala vaikuttamaan, täydellä teholla vaikuttaa vasta 3 viikkoa aloituksen jälkeen, mut varmaan asteittain alkaa helpottamaan jo aiemmin.

Mä otin juuri yhteyttä vyöhyketerapeuttiin joka tekee kotikäyntejä. Yksi käynti maksaa 40e plus matkakorvaukset. Hoitoja suositellaan 2-6. Tällä ei noi vaivat nyt niin pahoja ole, kun tosiaan ihan hyviä päiviä ja öitäkin on. Esimerksi koko viikonloppu meni tosi hyvin, joten varmaan hoidoiksi riittää 2-3 kertaa ja lisäksi terapeutti antaa ohjeet, et voi jatkossa tehdä hoitoa itse.

Mä hommasin Gracon loving hug keinun, jossa on 6 eri keinunopeutta. Tuli perjantaina ja on ollut ihan pelastus! Siis kun ongelmana on ollut, et vauva nukkuu vaan yöunet sängyssä ja yhdet pitemmät päikkärit vaunuissa, mut noita lyhyempiä torkkuja ei ole suostunut oikein muualla nukkumaan kuin sylissä. Aina kun on näyttänyt nukkuvan ja olen laittanut vauvan sänkyyn/vaunuihin ja yrittänyt itse vaikka syödä tms. niin eiköhän vauva herää kitisemään juuri kun ois ottamassa ensimmäistä haukkausta ruoasta. No nyt pystyy laskemaan tohon ja laittamaan keinun päälle ja vauva on tyytyväisenä niin et ehtii syödä/tms. Mies kattoi alkuun päätään puistellen mun hankintaa, mut on ylistänyt sitä koko viikonlopun kun tosiaan pystyy välillä muutakin tekemään kuin kanniskelemaan vauvaa tai olemaan vauvan sänkynä. Mä olen jopa joutunut toppuuttelemaan miestä, ettei ois lähes kokoajan laittamassa vauvaa keinuun, kun tietysti vauva tarvitsee paljon syliä ja läheisyyttä.

 

[Eea]

Tänään selvästi ollu vauvalla huono olla.. ja itsellä sit rankkaa, ku ei oo saanu tyytyväiseksi toista.

Oltiin sit lähdössä lenkille, et nukkus siinä paremmin, ni nukahti vaunuihin jo ennen ku olin itseni pukenu, joten en sit lähtenytkään mihinkään. Nyt on hetken nukkunu tyytyväisenä vaunuissa ja mä yritän koota itseäni.

Itkettää vaan kaikki ja oon tosi väsyny. Eilen ja toissapäivänä oli migreeni ja en tiedä onko tää apeus sen jämiä vai onko muuten vaan tai hormonaalisista syistä nyt näin herkkää. :/

Tänään ollu semmonen "mikään ei huvita" -päivä. Tämmöisiä ei oo kyllä ollutkaan muistaakseni synnytyksen jälkeen.

Oli tarkoitus vielä kuusi laittaa tänään yhdessä, mut en tiiä, et onko tällaisella mielialalla kivaa semmosta tehdä vai olisko jopa mielialaa nostavaa touhua. Tytölle ei onneksi vielä keretty puhua asiasta..

Mutta ihanaa että huomenna on uusi päivä!

 

[Yölento]

En ole paljoa ehtinyt täällä käydä. Vauva syö kauan ja nukkuu mielellään sylissä ja jos nukkuu sängyssä, minä nukun myös.

Vaunulenkkejä ollaan tehty lähes joka päivä. Ne ovat minulle hyväksi ja vauva nukkuu hyvin ulkona.

Nimi oli päätetty jo raskausaikana ja se pitää. Lisätään sinne vain tekonimi keskelle, koska se on vakiintunut sukulaisille käyttöön.

 

[Charm3]

Nyt kiinnostais kuulla teiltä muilta joilla tämän vauvan myötä pitäisi olla lapsiluku täynnä! Tuntuuko nyt siltä, että perhe on kasassa?

Olen yllättynyt omista tunteistani, mitkä eivät tunnu enää vastaavan synnytystä edeltäviä tunteita. Meille on ollut miehen kanssa melko selvää, että tämä kolmas on se viimeinen. Nyt on kuitenkin poikaa (ja isompia poikia) katsellessa tullut todella haikea olo, että todellako tämä vaihe meidän elämässä päättyy tähän tuoreeseen vauvaan!?

Olen muutenkin ollut herkillä ja aika itkuinen. Nukun edelleen pitkiä päiväunia ja itken milloin mitäkin. Toivottavasti vain jotain alkutaipaleen baby bluesia, eikä alkavaa vakavampaa synnytyksen jälkeistä masennusta... ymmärrän, että aikaa tarvitaan ja raskaudesta ja synnytyksestä toipuminen vie aikaa, mutta..?

Oletteko te muut ns viimeistä vauvaa hoitavat täysin varmoja ja tyytyväisiä päätökseen? Pakotin jo miehen lupaamaan, että lopullista päätöstä lisälapsien suhteen ei tehdä vielä ja hän lupasi. Todennäköisesti koska ei halua herkillä käyvää imetyshirviötä järkyttää tällä hetkellä yhtään enempää :D

 

[Ellukkainen]

Meillä on siis myös kolme poikaa ja nyt on lapsiluku täynnä. Tuntuu ihan siltä, että meidän perhe on nyt tosiaankin valmis. Haikeaa toki on se, että vauvoja meille ei enää tule ja miehen oli eilen vaikea uskoa, että tuosta pienimmästä tulee muka joskus iso mies Mä itse olen aivan yllättynyt siitä, että on tullut aivan sellainen olo, että meidän lapset on nyt tässä, mies on siis aiemmin ollut se varmempi että nämä riittää. Kumpikaan meistä ei ole missään vaiheessa halunnut mitään iltatähteä vaikka oltaisiin alle nelikymppisiä vielä kymmenen vuodenkin päästä (eri asia raskautuisiko sitä silloin tuosta noin vaan) ja itse koen jo olleeni niin monta vuotta kotona lasten kanssa, että senkin takia ja taloudellisesti tämä lapsimäärä tuntuu hyvältä. Toivon kyllä, että siskoni hankkisivat joskus lapsia ja musta tulisi täti mutta omia en tosiaan kaipaa enää lisää. Musta tuntuu aivan ihanalta ajatukselta kasvattaa näitä kolmea poikaa nyt isoiksi ja kohti aikuisuutta. Kahden pojan jälkeen mulla ei ollut vielä tällainen olo vaan perhe oli mun mielestä keskeneräinen.

Jaahas...Pieni herra päätti vihdoin herätä yöuniltaan, kellohan ei ole vasta kuin hieman yli 11.30

 

[varpahat]

Kauanko te äidit saatte itse päivän aikana unta ja koetteko että se riittää? Mulle tulee välillä todella kovia väsymyshetkiä ja silloin saan ihan fyysisiä oireita, mm päänsärkyä ja etovaa oloa. Henkisesti ihan jopa ahdistaa jos en pääse heti silloin nukkumaan, ja eihän se onnistu jos vauva valvoo. Nukuin kumminkin raskausaikana 10-12h yöunia ja siihen päälle parin tunnin päikkäreitä..

 

[Mileim]

Ite saan yleensä jonkunlaisissa pätkissä sen 5-8h unta koko vuorokaudessa.
Viime yönä tyttö nukkui 23.30-1, 2-4, 4.30-6 ja 6.30-9.15...
Ja nuo nukkumavälit nukuin itekin kyllä ku tukki. Tänään ei oo väsyttänytkään kun tuntuu, et ois nukkunu koko yön, ku sai nuo pätkät niin hyvin unta. Ihmeen monesti heräsi kyllä neiti yön aikana, yleensä herää kerran kaks ja valvoo 1-3h.

 

[Anis81]

Charm, joulukuisista kommentoimassa: mulle tuli heti lapsen syntymän jälkeen juuri tuollainen olo että nytkö tää oli tässä. Ja sitä ei helpota yhtään sektion yhteydessä tehty sterilisaatio. Mieli sanoo toista, mutta järki toista ja onneks se sterilisaatio on varmistamassa asiaa. Tämä vauva oli kolmas, kolmas sektio ja ikääkin kohta 36 ja tuntuu nyt jo ottavan yösyötöt veronsa kahden viikon jälkeen. Eli moni puoltaa asiaa että oikee päätös oli lopettaa kolmen jälkeen.

Joku kyseli paljoko saa unta päivässä, mulla se on 5-7h nukutaan täällä. Ite tarvisin 9-10h unet että jaksais kokopäivän pirteenä.

 

[Ellukkainen]

Mullahan on hyvin yöt nukkuva vauva ja hän nukkuu yleensä alkuyöstä 4-6h pätkän ja sen jälkeen syö 3h välein eli mä saan kyllä toistaiseksi öisin tarpeeksi unta. Viime yön unisaldo noin 8-9h kun menin nukkumaan heti kun vauvakin kävi yöunille. Vauva vetelee yöunia yleensä sellaiset 13h ja syö vaan välissä, ei muuten valvo yöllä. Aamulla toki täytyy herätä ajoissa isompien lasten kanssa mutta harvoin mä päivällä nukun. Väitän, että menee helpommin tämän kolmosen kanssa; esikoisen kanssa kaikki on uutta ja joutuu tosissaan elämään toisen ehdoilla ja luopumaan vanhempana vähän kaikenlaisista asioista. Nyt on jo itse tottunut siihen, että esimerkiksi ei aina voi nukkua silloin kuin itse haluaisi tai niin paljon kuin itse haluaisi.

 

[Charm3]

Ellukkainen, itsellä oli Juurikin tuo olo ennen tätä vauvaa, että perhe on jotenkin keskeneräinen ja tiesin että tätä kolmatta soturia odotellaan täydentämään perhe. Toisaalta olen edelleen sitä mieltä, että tämä on hyvä näin, mutta lieneekö vain jotain luopumisen tuskaa kun ymmärtää, että nyt kolme on tässä!? Ehkäpä aika selkeyttää pään ja sillä välin elää pieni mahdollisuus pikkunelosesta :D

Hei Anis, tilanteesi kuulostaa rajulta ja todellakin lopulliselta! Eipä anneta sinulle sitten vaihtoehtoja! Aika toivon mukaan auttaa sinuakin! Jaksamista sinulle ja ihanaa vauva-aikaa teidän perheelle

 

[Sadetuuli]

Ollaan kokeiltu disflatyliä nyt viikon verran, kun sen annostelu tuntui helpommalta. En osaa oikein sanoa onko vaikuttanut. Toiset päivät ja yöt ovat parempia ja sitten on taas niitä huonompia. Rela-maitohappobakteereja ollaan annettu nyt kanssa viikon verran. Nehän on öljypohjaisia, et sikäli voivat pahentaa vatsakipuja ainakin alussa ja eivät tosiaan heti ala vaikuttamaan, täydellä teholla vaikuttaa vasta 3 viikkoa aloituksen jälkeen, mut varmaan asteittain alkaa helpottamaan jo aiemmin.

Mä otin juuri yhteyttä vyöhyketerapeuttiin joka tekee kotikäyntejä. Yksi käynti maksaa 40e plus matkakorvaukset. Hoitoja suositellaan 2-6. Tällä ei noi vaivat nyt niin pahoja ole, kun tosiaan ihan hyviä päiviä ja öitäkin on. Esimerksi koko viikonloppu meni tosi hyvin, joten varmaan hoidoiksi riittää 2-3 kertaa ja lisäksi terapeutti antaa ohjeet, et voi jatkossa tehdä hoitoa itse.

Mä hommasin Gracon loving hug keinun, jossa on 6 eri keinunopeutta. Tuli perjantaina ja on ollut ihan pelastus! Siis kun ongelmana on ollut, et vauva nukkuu vaan yöunet sängyssä ja yhdet pitemmät päikkärit vaunuissa, mut noita lyhyempiä torkkuja ei ole suostunut oikein muualla nukkumaan kuin sylissä. Aina kun on näyttänyt nukkuvan ja olen laittanut vauvan sänkyyn/vaunuihin ja yrittänyt itse vaikka syödä tms. niin eiköhän vauva herää kitisemään juuri kun ois ottamassa ensimmäistä haukkausta ruoasta. No nyt pystyy laskemaan tohon ja laittamaan keinun päälle ja vauva on tyytyväisenä niin et ehtii syödä/tms. Mies kattoi alkuun päätään puistellen mun hankintaa, mut on ylistänyt sitä koko viikonlopun kun tosiaan pystyy välillä muutakin tekemään kuin kanniskelemaan vauvaa tai olemaan vauvan sänkynä. Mä olen jopa joutunut toppuuttelemaan miestä, ettei ois lähes kokoajan laittamassa vauvaa keinuun, kun tietysti vauva tarvitsee paljon syliä ja läheisyyttä.

Voi eiii!!! ihanalta kuulostaa tuo keinu

Juu tuo oli se lääke minkä mainitsit mikä mullekin kerrottiin. jaa empä tienny et maitohappobakteerit voivat aiheuttaa myös mahanpuruja nooh, annan itse d vitamiinit ja m.happobaktéritipat samassa maitomäärässä aamupäivällä pullolla (noin 20-30 ml). pulloon helppo laittaa molemmat tipat ja pieni määrä maitoa vain jottei pulloruokinnasta tulis niitä puruja. tiiäppä sitte mikä on hyvä. täällä kun välillä tulee myös tissillä olosta pikkase puruja ja välillä ei ja toisinaan kun isäntä ruokkii pullosta isomman määrän nii on puruja ja toisinaan ei. että ooppa siinä sitte ennustajana

 

[Sadetuuli]

Unista joku kyseli. meillä nukkuu välillä hyvin ja välillä valvoo just k 01-04 (tai k 05 asti jopa) että ihan on herran hallussa nukun siis parin kolmen pätkissä yhteensä 4-9 h aivan riippuu neitin unista. pari yötä ja päivää menee peräkkäin 4-5 h yhteensä/yö unilla eikä tunnu maailman lopulta. ei ole ollut vielä yli kahta tuollaista yötä putkeen nii en osaa sanoa meniskö se kolmaskin siinä luulen että hormoneilla jaksan näin

 

[Vimpa]

Nyt kiinnostais kuulla teiltä muilta joilla tämän vauvan myötä pitäisi olla lapsiluku täynnä! Tuntuuko nyt siltä, että perhe on kasassa?

Olen yllättynyt omista tunteistani, mitkä eivät tunnu enää vastaavan synnytystä edeltäviä tunteita. Meille on ollut miehen kanssa melko selvää, että tämä kolmas on se viimeinen. Nyt on kuitenkin poikaa (ja isompia poikia) katsellessa tullut todella haikea olo, että todellako tämä vaihe meidän elämässä päättyy tähän tuoreeseen vauvaan!?

Olen muutenkin ollut herkillä ja aika itkuinen. Nukun edelleen pitkiä päiväunia ja itken milloin mitäkin. Toivottavasti vain jotain alkutaipaleen baby bluesia, eikä alkavaa vakavampaa synnytyksen jälkeistä masennusta... ymmärrän, että aikaa tarvitaan ja raskaudesta ja synnytyksestä toipuminen vie aikaa, mutta..?

Oletteko te muut ns viimeistä vauvaa hoitavat täysin varmoja ja tyytyväisiä päätökseen? Pakotin jo miehen lupaamaan, että lopullista päätöstä lisälapsien suhteen ei tehdä vielä ja hän lupasi. Todennäköisesti koska ei halua herkillä käyvää imetyshirviötä järkyttää tällä hetkellä yhtään enempää :D

Meillä oli jo ajatus,kun neljättä odotin,että hän on viimeinen lapsi. Synnytyksen jälkeen kuitenkin,miehen kanssa oltiin molemmat sitä mieltä että vielä me yksi lapsi toivottaisiin. Nyt taas tuntuu,että en vielä varmaksi halua päättää,että ei enempää. Mies sanoi,että tämä on viimeinen,mutta ei kuitenkaan antanut laittaa poikien vauva vaatteita pois,kun ei kuulema koskaan tiedä. Ehkä tämä tuntuu niin oudolta ajatukselta,kun tätä vaippa rallia on ollut jo 6v ja lapset ja raskaudet helppoja niin tähän elämän tilanteeseen on tottunut. En osaa sanoa,onko meidän lapset todella tässä,salaa toivon että jospa kerran vielä saisi olla raskaana ja kokea synnytyksen,mutta meillä on viisi tervettä lasta ja se on kyllä suuri lahja :)

 

[Ilyana]

Mä pystyn ottamaan iltapäivästä/alkuillasta tarpeen vaatiesaa paritkin parin tunnin päikkärit ja jos malttaisin mennä ajoissa nukkumaan, saisin yöllä nukuttua noin puolesta yöstä alkaen aina yhteen tai jopa kolmeen asti iltapäivällä. Toki prinsessa herää yöllä syömään x-kertaa ja aina silloin tällöin ollaan valvottu esim. viidestä yhdeksään, mutta kyllä mä koen, että saan nukuttua tarpeeksi - noiden valvomisienkin aikana mies vie välillä vauvan tunniksi tai pariksi olkkariin pötköttelemään kainalossaan, että saan nukuttua rauhassa.

Meillä siis nukutaan 6-10 tuntia yössä ja tarpeen mukaan täydennetään päikkäreillä, onni on tällainen tilanne, jossa saadaan levätä tarpeen mukaan eikä tarvitse tuijotella kelloa, kun kummankaan ei pääsääntöisesti pidä aamuisin/päivisin olla missään.

Ja kun vauva ei itke, niin helppo on levätä vaikka ei tyttö nukkuisikaan - tyttö viihtyy itsekseen hereillä yllättävän pitkiä aikoja tai sitten on tyytyväinen siihen, jos pääsee syliin/kainaloon pötköttelemään. Tästä syystä onkin tosi helppoa, kun nukutaan koko perhe samassa sängyssä: on aina jomman kumman vanhemman kyljessä kiinni.

Päivisinkin pötkötellään vierekkäin sohvalla tai jos laitan pyykkejä makkarissa tms. saa vauva kölliä sängyllä, niin kokee olevansa koko ajan mukana eikä tarvitse olla ollenkaan yksin.

 

[Kaitsu_]

Meillä pikkuinen nukkuu yllättävän vähän päivällä, aivan maksimi on tunnin /puoltoista verran, siis kerralla aina.
Tällä hetkellä yöllä nukkuu noin kaksi tuntia kerralla ja sitten heräilee syömään ja sitten taas pari tuntia unta ja taas syömään.
Tuntuu kyllä väsymys selkeesti nyt kun en saa nukuttua yöllä pidempiä aikoja, koska normaalisti olen tottunut nukkumaan noin 8h putkeen ja tarvitsen pitkät unet jotta pystyn toimimaan normaalisti :D
Päivisin en osaa nukkua..ja kun vauvakin nukkuu niin pieniä pätkiä päivisin niin en kerkeä kun nukahtaa ja toinen on jo hereillä :D
Vauva siis tänään 3vkoa + 1 pvä

 

[Ilyana]

Täällä on valvottu aamu viidestä asti ja kuin taikaiskusta mun herätyskellon soidessa yhdeltätoista vauva nukahti.

Hohhoijaa.. ehkäpä nukutaan sit päikkärit, jahka selvitään joulumarkkinoilta - mikäli saan siis isännän herätettyä lähtemään sinne.