Arki vauvan kanssa

Raskasta on välistä tälläkin mammalla, kun neiti tykkää nukkua vain sylissä tai ihan vieressä ja pari päivää on taas roikuttu tississä kiinni. Onneksi tyttö nukkuu erittäin hyvin isin sylissä, niin äiti (ja tissit) saa välistä edes levätä. Täällä aletaan olla pian kovasti tutin antamisen kannalla ja varmaan kohta sitä aletaan tarjota tissin sijaan, kun nytkin tällä hetkellä tuntuisi tissi olevan lähinnä läheisyyttä ja lohtua varten, kun maha on jo täyteen syöty.
Minulla alkaa myös lihakset jumiutua ja tänään olenkin kärsinyt järkyttävästä päänsärystä. Mies koitti avata lihaksia ja otin särkylääkkeen, vähäsen helpotti, mutta tuntuu jo taas, että olisi hiipimässä takaisin kohta...
 
Voi ei jenskis,niin tuttu tunne tuo päänsärky. Mulla oli kaksi päivää putkeen hirvee pääkipu,särkylääke,venyttely ja lämpöpussi hartioilla auttoi. Olo oli kuin krapulassa,hyi.
Te kenen vauvalla on jo napatynkä irronnut,niin minkä näköinen on ollut se napa? Meillä irtosi se tänään ja sieltä navan alareunasta tulee sellainen suikale ulos. Näyttää niin kuin olisi ihan pieni sormi,se ei vuoda tai punoita,mutta on aika hurjan näköinen. Sitä olen tänään stressanut että onko ihan normaalia. Tiistaina tulee vasta th käymään kotona,niin voi asiasta kysyä.
 
varpahat sanoi:
Kriisi. Onko normaalia että viikon ikäinen ei ole hereillä juuri ollenkaan päivän aikana? Meillä nukutaan 3-4h, sitten syödään (pitkän kaavan mukaan samalla torkkuen) sitten taas nukahdetaan jne. Esim eilen vauva oli parikin tuntia hereillä putkeen.
Click to expand...

Miun tietääkseni ihan normaalia jos toisinaan väsyneempi noin pienenä. Meilläkin nukkuu muuten koko päivän ja yön valvoen syömässä sellasia 1 - 1,5h pätkiä, paitsi nyt iltaisin valvoo 4 tuntia ainakin. Ja ikää 2vk 4pv.
Huolestuisin ite vasta jos useemman päivän herää vaan hetkeksi syömään ja harvakseltaan. Seuraile nyt kumminkin :) huomenna todnäk taas virkumpi (tai sit teillä kukutaan ens yö :wink )
 
Puuh! Viime yönä itkettiin 2h putkeen vatsavaivoja. :sad001 Piti kanniskella sylissä ja selkä meni kaarelle ja surkea huuto, sitten hetkeksi helpotti ja sitten taas uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Tänään tulee kaksi viikkoa täyteen ja voi kokeilla cuplaton tippoja. En kyllä uskalla olla turhan optimistinen niiden suhteen. Toivottavasti ei nyt rupeaisi olemaan joka yö tällaista. :sad001

Jotain positiivistakin. Käytiin tänään ekaa kertaa vaunulenkillä. Ihan lyhyehkö reissu hakemaan tilaamaani imetystyynyä. Reissu meni oikein hyvin nukkuen. Ihan alussa vaan vaunuihin laitettaessa alkoi suututtaa ja ehti varmaan hiukan kuumakin tulla ennen kun kerkesi syöksymään ulos. Mut heti rauhoittui kun päästiin liikkeelle ja reissu meni oikein kivasti. :)
 
Mua jo ennakkoon pelottaa ensi yö...Poika on tänään oikeastaan vaan nukkunut koko päivän ja pelkään, että yöllä sitten seurustellaan. Viime yönä nukkui jopa 6h putkeen ja siitä jäi vissiin päälle tuo nukkuminen. Ja oli muuten pakko nousta yöllä pumppaamaan tissit kun muuten ne ois kyllä räjähtäneet. Kiva, että nukkuu yöt hyvin mutta tissit eivät kyllä kiitä...
 
Marras16: Suosittelen lämmöllä vatsavaivoihin vyöhyketerapiaa!Mie oon pientä miestä nyt neljä kertaa käyttäny ja toimii ainakin meillä. :-) Ja d-vitamiinin oon aloittanu tosi varovaisesti!Neuvolassa lääkäri neuvoi eilen,et luontaistuotepuolelta löytyy Weledalta öljy,joka vauvoille tarkoitettu.Vaipan vaihdon yhteydessä hierotaan mahaan ja pitäisi myös auttaa vatsavaivoihin.
 
Hitsi mikä parin tunnin hulabaloo täällä oli just. Tuttuja juttujahan nämä on, mut silti öisin niin rankkoja. Pahinta on ku kerkee aina luulla että tilanne on ohi ja vauva nukkuu ja sit alkaa kaikki alusta.

Nyt on pojalla maha täynnä (luulisin.. ainaki näyttää siltä, et poksahtaa kohta:wink ja puhdas vaippa. Ja siis nukahti syliin tossa. Oli vissiin maha kipeä äsken. Onneksi mies nousi auttamaaan sen verran, että sain syödä vähän ja käydä vessassa rauhassa.

Huhhei. Olisi ihana nyt saaha nukkua vaikka puolille päivin, koska unta ei kerenny kertyä ku aivan max tunti.

Mies meni sohvalle nukkumaan ja esikoinen nukkuu täällä.. Toivon että loppuyö menis nukkuen ja nauttien tosta vauvan tuhinasta.

Halit kaikille, jotka siellä valvotte vauvan kanssa ! :Heartred
 
Ootteko käynyt vaunulenkeille jo joka päivä? Itse en ole jotenkaan jaksanut.Aika aikaa vievää puuhaa ja jotenkin olen vielä kokenut hankalaksi ensin viedä vaunut pihalle ja sitten pukea itsensä ja vauva ja sitten taas toiste päin vain vartin ulkoilun ajaksi... Ulkona vain synkkää ja pimeetä.onkohan tää hirveen huono,kun käydään ehkä 4 kertaa viikossa... Ettei joka päivä..
 
No en todellakaan ole ulkoillut päivittäin vauvan kanssa. Tänäänkin on satanut vettä lähes koko päivän niin ollaan oltu vaan sisällä. Omalle mielenterveydelle tekisi hyvää mennä ulos mutta kunhan kelit vähän paranee, jos huomenna ei enää sataisi.
 
Nyt on ollut ensimmäinen todella rankka päivä :'(
Kotiuduttiin vauvan kanssa maanantaina ja vaikka oon ollut todella väsynyt ja kipeä, niin ehdin jo luulla, että sujahdan helposti uuden vauvan kanssa vanhoihin kuvioihin.
Tänään taas kaikki tuntunut ihan mahdottomalta ja olen jo ehtinyt ajattelemaan, että kuinka tästä ikinä selviän..?

Suurin ahdistus on loputon riittämättömyyden tunne. Vauva on tottakai oikeutetusti tissillä miltei koko ajan, esikoinen haluaisi näyttää eskaritehtäviä, keskimmäinen haluaa myös huomiota, ruokaa oli pakko laittaa ja neuvolassakin jo käytiin. Lisäksi synnytyksessä tuli lisää selkäongelmia ja niiden kipujen kanssa taiteilen koko ajan. Ja nyt sentään vielä mies apuna ensimmäiset viikot ja iso apu onkin varsinkin isompien poikien kanssa. Mutta miten ikinä pystyn selviämään tästä kaikesta yksin?

Tänään ollut myös itku herkässä ja se selkeesti harmittaa isompia lapsia. Siitä sitten syyllistän itseäni vielä lisää. En olettanutkaan, että jokainen päivä olisi yhtä ruusuilla tanssimista, mutta nyt on kyllä jaksaminen kovilla! Kiitos kun sain jakaa :Heartred
 
Voi Charm :Heartred Olet tehnyt ison työn, raskaus ja synnytys ja vielä lisää selkäongelmiakin... Yritä levätä mahdollisimman paljon ja olla syyllistämättä itseäsi. Anna armoa itsellesi. Tällä hetkellä et pysty revetä joka paikkaan tai jaksa huomioida ihan kaikkea. Mä oon kahden edellisen synnytyksen jälkeen ollut aivan hyvässä kunnossa, mutta nyt munkin oli pakko todeta, että tällä kertaa mun on levättävä ja enköhän ole oikeutettu siihen kun olen tehnyt niin ison urakan. Se aika tulee vielä, kun jaksan taas huomioida enemmän isompiakin lapsia. Ja niin tulee sinullakin. Minuakin pelottaa jo nyt, että kuinka muka selviän sitten kun mies palaa töihin!? Pakko sitten kai opetella pyytämään apuja, jos en meinaa selvitä.
 
Kiitos Belle :Heartred
Tiedän itsekin olevani liian vaativa ja ankara itseäni kohtaan ja joskus tarvitsen ulkopuolista "synninpäästöä"!! Ja vaikka mies on ollut ihana ja kantanut suurimman vastuun isommista pojista, ei hän osaa sanoa niitä asioita mitä välillä pitäisi kuulla!

En osannut odottaa, että kolmas raskaus olisi kaikkein raskain, synnytys kivuliain ja jätti mahdollisesti pysyviä vammoja ja nyt sitä, että oma mieli heittää voimakkaammin kuin ennen!

Mietin myös sitä, että saattaa olla, että tästä palstasta tulee ainakin omalla kohdallani tärkeämpi vielä näin synnytyksen jälkeen! Näistä ns. vaikeammista asioista on usein vaikea puhua, kun kaikkien oletus on se, että kun on uusi vauva talossa, niin eletään vaan jossain onnenkuplassa ja kaikki on ihanaa! Ainakin täällä pääsee purkamaan ilman hirveitä omantunnon tuskia :Heartred
 
Omena1987 sanoi:
Ootteko käynyt vaunulenkeille jo joka päivä? Itse en ole jotenkaan jaksanut.Aika aikaa vievää puuhaa ja jotenkin olen vielä kokenut hankalaksi ensin viedä vaunut pihalle ja sitten pukea itsensä ja vauva ja sitten taas toiste päin vain vartin ulkoilun ajaksi... Ulkona vain synkkää ja pimeetä.onkohan tää hirveen huono,kun käydään ehkä 4 kertaa viikossa... Ettei joka päivä..
Click to expand...
Me ollaan käyty joka päivä kaksi tai kolme kertaa päivässä vaunulenkillä sen jälkeen,kun vauvalle tuli viikko ikää täyteen. Mä oon niin tottunut siihen että päivittäin ulkoillaan niin en osaa sisällä olla,oli keli mikä vaan. Seuraavana päivänä kun kotiuduin niin kävin isompien lasten kans lenkillä. Meillä kaikki vauvat kyllä nukkuneet hyvin vaunulenkkien aikana ja isompinakin nukahtaneet paremmin ulos päiväunille.
Mutta jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee,ei varmasti ole haittaa vaikka ei päivittäin tule tässä vaiheessa vielä ulkoiltua :)
 
Käytiin vaunulenkillä! Olipa ihanaa käydä tuulettumassa ulkona. Neiti vaan hermostui ohiajavista autoista (pisti vipinää äidin kinttuun kyllä...), mutta voi olla, että tosiasiassa eniten hermostutti silmille valunut hattu ja että oli vähän kuuma. Ei edelleenkään osata pukea neitiä oikein, kun laitettiin sisävaatteiden ylle nallehaalari ja neiti makuupussiin niin ilmeisesti oli liikaa...

Muuten tämä päivä on ollut kahteen edelliseen verrattuna yhtä juhlaa, kun neiti on ollut hyvällä tuulella, nukkunut hyvin ja syönyt hyvin. :Heartred parin päivän kitinän ja tississä roikkumisen jälkeen on todellista hermolepoa. :) ja nännitkin on paremmassa kunnossa, kun ei ole jatkuvaa ärsytystä, ei imetyskään nyt tunnu niin raskaalta. :)
 
Me käytiin eilen ekaa kertaa vaunuilemassa ja neiti onneks nukkui sen koko ajan. Meinasin, että huomenna vaunuiltaisiin ehkä vähän lisää, tänään pitäisi vissiin sataa kovempaa, niin ei viitsi.
 
Ei nyt ehkä ihan tähän ketjuun sovi, mutta en viitsinyt uuttakaan aloittaa: nimiasia! Onko teillä muilla jo raskausaikana nimi päätetty ja pysyttekö siinä? Ollaankohan me ainoita joilla nimi tuottaa todella paljon vaikeuksia? Kolmas poika kun pitäis nimetä ja aikaisemmatkin nimet olivat pitkän harkinnan tulosta.
Entä te joilla isompia sisaruksia? Onko nimet saman tyylisiä vai kaikki nimetty vaan itseä miellyttävillä nimillä ilman kummempia kaavoja?

Onhan tässä nyt vielä aikaa - ristiäiset pidämme vasta tammikuussa, mutta pitäisi jotain ajatusta alkaa kehittymään!

Onko kenelläkään antaa vinkkejä? Esim hyviä nettisivuja tai muuta?
 
Meillä oli tytölle nimi jo raskausaikana ja sama nimi pysyy. Ainoa taistelu meillä vaan siitä, annetaanko kaksi vai kolme nimeä.
Mies haluaa kaksi ja ne on päätetty, minä haluaisin kolme, noiden kahden valmiin nimen väliin jonkun, ja siihen on vaihtoehtoja paljon. Mies ei kuitenkaan lämpene kolmelle nimelle välttämättä.. kunhan nyt katsotaan mihin päädytään.
Mut etunimi on ja pysyy :P

Mileim + tyty 3vk
 
Charm, et varmasti ole yksin noiden asioiden kanssa.
Esim. mie itkin kahtena iltana tällä viikolla että mun lapset varmaan tuntee ittesä ulkopuoliseksi nyt ja blaa blaa. Meillä on viikko/viikko ja isän viikollakin lapset tulee eskarista ja koulusta kotiin mun luo ja isä hakee illalla töiden jälkeen luokseen yöksi. Eli käytännössä ovat täällä kotonaan paljon. Ovat ottaneet vauvan vastaan tosi hyvin. Ymmärtää mun levon tarpeen. Mieheni huomioi mun lapset erittäin hyvin. Äidin riittämättömyyden tunne lienee olemassa aina.
Saati se syyllisyyden tunne kun illalla hetken nautitkin rauhasta, vain minä, vauva ja mies.
Minä olin ennen kamala suorittaja, olen kirjoitellutkin siitä jo täällä aiemmin. Jossain ketjuissa.
Nyt olen hokenut itselleni joka päivä, lepää kun vauva nukkuu. Kaikki muu voi odottaa. Lapset osaa touhuta omiaan. Mies huolehtii. Puolivalmis ruoka kelpaa. Josta hei kevennyksenä rakas 7v lapseni tokas "äiti tää hernekeitto on nyt jotenki parempaa kun viimeks" joo, se on purkkihernekeittoa, silloin viimeksi äiti teki itse :D

Me ei olla vielä käyty vaunuilla ollenkaan ulkona. Kököt kelit ollu enkä olis jaksanut edes. Itse olen käynyt kotiutumisen jälkeen kaksi kertaa noin vartin kävelyllä selkää "hoitaakseni". Hitaat on aamut ja usein oon maannu sängyssä vauvan kanssa puoleen päivään nyt kun on mahdollista.
Mietin minäkin kuinka pärjään kun mies palaa töihin, mutta onneks siihen on vielä aikaa pari viikkoa.
Olen toki pärjännyt aikanaa yksin vauvan ja 1v kanssa mutta jälkeenpäin ajateltuna niin huh huh. Nyt siitä oppineena osaan edes vähän hidastaa ja antaa huushollin olla.
Meillä on yöt kovin rikkonaisia. Vauva vaan tykkää heräillä siinä puolen yön jälkeen. Viime yönä noin 02. jälkeen sain unta putkeen 2 tuntia. Kova ähräämään tuo vauva ja sylissä vain nukkuisi rauhassa. Onhan se ymmärrettävää kun on 9kk ollut äidin mahassa. Ja ikää vasta 10 vrk.

Mie muuten sanoin tuleville kummeille että emme halua mitään esine lahjoja. Vaan semmoinen 1-2t vauvanhoitovuoro joskus tulevaisuudessa olisi kiva lahja. Sitten voisi itse tehdä isompien lasten kanssa jotain. Tai miehen. Tai mennä yksin johonkin.

Me keksittiin nimi jo raskausaikana ja se pitää. Se vaan tuli mieleen ja näyttää sopivan vauvalle (:
 
Ainiin. Vois luulla että neljän lapsen äiti jo tietäisi mitä pukee vauvalle päälle ulos. No ei tiedä :D hirveä stressi valmiiksi että mikä vaatetus ja muu vaunuihin kun joskus, ehkä huomenna sään salliessa mennään ulos.
 
Voittajafiilis tänään kun pärjäsin tyttöjen kanssa täällä ilman miestä! Mies lähti Black Friday -kaupoille ja mä sain molemmat tytöt päikkäreillekin! :joyful:

Tuli tässä mieleen, että oon nyt viikon aikana ollut jopa sen verran ulkona, että kävelin sairaalalta autolle ja autolta kotiin kotiintulopäivänä sunnuntaina. Pitäisiköhän sitä lähteä tekemään pieni lenkki edes tuohon lähikauppaan!? :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top