Yritystä keskenmenon jälkeen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja j.n
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jellona endoa voi näkyä ultrassa, jos on kokenut ultraaja ja endoa on sellaisessa paikassa, että näkyy. Mutta yleensä ne taitaa sen diagnostisen laparoskopian tehdä, että nähdään kuinka laajasti sitä endoa on, jos on. Mullakin kp1 ollu yleensä pahin päivä kipujen kanssa ja 3-4 päivää ennen menkkoja alkanu vatsakivut .

Panadol on vatsaystävällisempi ja raskaudenkin aikana voi käyttää :)

Eli sillon ilmeisesti olis ollu menkat alkamassa, jos se tarkoittaa sitä surkastumista.
 
Saanko kysyä, miten aikasin sulla mimmu alkaa se tuhruvuoto? Tehdäänkö siihen mitään kokeita vajaatoiminnan toteamiseksi, vai määrätään suoraan lääkkeet? Minkälainen niitä on ollut käyttää? Nyt tuli vähän kyselyikä, kun kauheen vähän netistä löytyy loppupeleissä tästä asiasta mitään luotettavaa tai tuoretta tietoo :(
 
Kiitos myös Soma vastauksista :) Silloin yrityksen alussa kun kävin tuon tuhruvuodon takia tk:ssa niin lääkäri ultrasi ja meinasi että kaikki näyttää olevan ok. Mutta todennäköistä varmaan on että joko se ei näy tai lääkäri ei osaa katsoa. Luultavasti aivan tavan tk lääkäri oli kyseessä, siksi siis olen vähän epäileväinen.

Aion kyllä seuraavalla käynnillä kysellä vähän tarkemmin tuosta endon mahdollisuudesta, vaikka toisaalta jos sille ei oikein mitään voida yritysvaiheessa tehdäkään... Jos katselisi vielä tämän kierron ja miten tuhruvuoto nyt käyttäytyy, ja yrittäisi sitten päästä vastaanotolle.
 
Jellona, toivotaan ettei kuitenkaan endoa sulla olis.

Sitten omanapailua... Mihinköhän se mun aiempi luottamus on kadonnu?? Nyt oon varma, että en taatusti oo raskaana. Mihin ne kaikki lupaavat oireet on hävinneet?

Ja samantien tuska. Musta ei oo tähän, pää ei kestä. Se ei kestä tätä epävarmuutta, ei nyt saatikka sitten jos tuun raskaaksi, miten eläisin ensimmäisen kuukauden luottaen siihen, että sisällä kasvaa jotain, kun ei siitä voi saada mitään varmuutta?

Miksi ei vois suhtautua tähän asiaan niin, että ei ajattelis koko raskautumista. Eläis vaan, unohtais kaikki kierron vaiheet ja ovulaatiot. Jos sitten joku päivä hoksais, että kappas, oonkin raskaana.. Luottais siihen, että asiat menee kuten on tarkoitettu. Mutta kun ei kykene siihen.

Nyt tympii. Sori avautuminen.
 
Suvetar, i feel u :sad001 täällä on täysin samanlaiset ajatukset, haluaisi vaan unohtaa kaikki.. En pysty ees käsittään, että sellasia ihmisiä on, jotka vaan jättää ehkäsyn ja hups huomaa jossain vaiheessa, että menkat onkin ties kuin paljon myöhässä...

Hyvä kun avauduit, et oo ajatustesi kans ainakaan yksin! Tiedän ettei varmaan paljoa helpota, mutta lähetän kuitenkin paljon lämpimiä ajatuksia sinulle! :love022
 
Suvetar, ei tarvii pyytää anteeksi pahasta mielestä avautumista. :hug013 Et ole ainoa, joka tuntee noin. Täällä kans erityisesti noi aiemmat kierrot keskenmenon jälkeen ovat olleet vaikeita. Vaikka kuinka olen yrittänyt unohtaa kierron vaiheet, ei se onnistu. Sitä omaa pientä toivoo niin kipeästi. Juuri se epävarmuuden kestäminen ja odottaminen on ollut raastavaa. Ne päivät, kun odottaa, toiko kierto sitä kaivattua, ovat vaikeita.

Ja toisaalta olen miettinyt juuri sitä, että kun raskaus ehkä joskus alkaa, kuinka sitä pystyy luottamaan, että kaikki on hyvin? Olen miettinyt, että yritänkö elää ajattelematta ollenkaan olevani raskaana - suojatakseni itseäni, jos kaikki meneekin taas pieleen? Ja samaan aikaan tiedän, ettei se varmaan edes ole mahdollista. Siis elää ajattelematta raskautta ja masussa mahdollisesti kasvavaa pientä.

Mulla tämä opiskelukuvio on tuonut helpotusta raskauden odottamiseen. Kun on joku pitemmän aikavälin tähtäin. Ja nyt ihan suoraan sanottuna, helpompi on suorittaa tutkinto loppuun, jos vauva ei ole vielä syntynyt. Mutta jos on, niin sitten sumplitaan vikat lähiopetuspäivät ja tehtävät vauvan ehdoilla. Jäihin tätä yritystä ei laiteta, sillä vaikka raskaus alkaisikin nyt opintojen aikana, niin eihän se tarkoita sitä, että me saataisiin vauva syliin asti. Hirveän karu ajatus.
 
Kiitos tsempeistä :Heartred Jotenkin tilanne on sinänsä outo, että minähän kerran jo elin sitä puolihuolimatonta yritysaikaa. Viime syksynä jätettiin vaan ehkäisy pois enkä tarkkaillut ovista tms.. Olin vaan niin varma siitä, että en taatusti tule heti raskaaksi. Ja sitten tulin. Tosin seurasin kyllä loppukierrosta aika tarkkaan tuntemuksia, eli ei raskaus sinänsä yllärinä tullut, mutta asenne oli rento.

Nyt on näköjään tosi hankala olla enää rennosti. Heti tulee sellanen luuseriolo, kun ajattelee, että en varmasti oo raskaana. Ja tämäkin on sillä tavalla ihan naurettavaa, että meillä on oikeesti vasta toinen yritys menossa.. eli ei todellakaan mitään koettelemuksia sillä saralla. Tekee ihan mieli pyytää anteeksi kaikilta teiltä, joilla tilanne on eri :sad001

Starling, muakin on nyt ruvennut raastamaan se raskauden kulkuun liittyvä pelko, vaikka se viime ajat on pysytellyt poissa. Kaipa tämä kuuluu asiaan. Ei varmasti helpommaksi muutu missään vaiheessa. Kun voiskin elää vailla huolta huomisesta..

Yritän nyt keskittää ajatukset tulevaan. Siskon kanssa lähdetään huhtikuussa matkalle ja sitä suunnitellaan.
Täytyy päästä jotenkin pois tästä raskauskuplasta!
 
No niin se on sitte silleen et täällä on kp1….

Aavistin kun viikon loppua kohden oireet (mitä joko kuvittelin tai niitä oli) lieveni eikä rinnat ollu kunnolla kipeet oikeen missään vaiheessa. Aamulla tuli pari tippaa ja nyt siteessä oli jo pieni hyytymäkin.

Täytyy sanoa, että en ole kovinkaan pettynyt. Oikeastaan päällimmäinen tunne on helpotus. Ihmettelin aluksi vaikka osasin varautua tädin tuloon, mutta toisaalta olen tyytyväinen siitä että uusi kierto alkoi, koska nyt ei tarvitse jännittää meneekö kesken.

Kierto oli 26 päivää, onkohan se raskautta ajatellen riittävän pitkä?

Toivon onnea testaukseen Anskuselle ja Suvettarelle!
 
Jellona, mulla alkaa yleensä tulla tuhrua 4-5 päivää ennen menkkoja. Mun gyne ei lähtenyt tekemään kokeita vaan määräsi lääkkeet suorilta. Mä ole käyttänyt niitä suun kautta eikä ole ollut mitään oireita. Toisille tulee ja siksi suositellaan laitettavan alakautta ja näin oireet vissiinkin vähenee.

Mutta sen unohdin sanoa, että kyllä mä siis vajaatoiminnasta huolimatta, ja ihan ilman mitään lääkitystä tulin raskaaksi ja kaikki sujui ongelmitta loppuun saakka. Että ei se mikään lapsettomuus tuomio ole vaikka todettaisiinkin.
 
Noi voi tylsyys Rosann! Uutta kiertoa kohden.

26 päivää on ihan riittävä, sama on mullakin. Tärkeintä lähinnä on, että ovis ei tulisi ennen kp 10 ja luteaalivaihe olisi yli 10 päivää.

Miten Anskunen??
 
Mä päätin että testaan vasta maanantaina, kun menkat on myöhässä.

Tänään oli meinaan ihan samoja ajatuksia kuin sulla Suvetar. Joten todellakin tiedän sun tunteet tällä hetkellä. Jotenkaan en jaksa enää uskoakaan siihen että plussaisin tässä kierrossa. Nauroin itelleni ihan äänen että samperin akka kun menitkin lankeamaan ansaan ja kuvittelit kaikki maailman oireet. Äh, tää on niin hanurista.

Rosann, pahoittelut menkoista. Onnea tähän uuteen kiertoon :)
 
Rosann, voi että. Mutta hyvä jos sua ei ihan hirveästi sureta.

Anskunen, eikö oo rasittavaa, kuinka tulee semmonen hölmö olo. Että miten on kuvitellut kaikkea.. Enhän minäkään vielä varmuudella mitään tiedä, mutta mahasta on ihan tyystin hävinnyt ne viime viikon tuntemukset ajoittaisia kipuiluja lukuunottamatta. Kuka tietää, vaikka ne mitä luulin kiinnittymiskivuiksi, olikin ovulaatiota.. kun en kerran tiedä varmasti sen ajankohtaa. Ois jotenki tyypillistä, että keho ois nyt tehny semmoset tepposet: ähäkutti, nyt ku mies on lomilla niin eipä varmasti ovuloida :meh:

Mulla siis menkkojen pitäis alkaa su-ti akselilla, jos ei mitään ihmeellistä oo meneillään. Järkevintä ois nyt ootella suosiolla keskiviikkoon, mutta pitäiskö nyt piruuttaan testata huomenna niin ku alunperin aattelin? Kaapissa ois yliopiston apteekin oma testi..

(Tässä mää yritän ylös siitä raskauskuplasta :gen026 ei näytä onnistuvan)
 
Suvetar, se on oikeesti käsittämätöntä miten mieli alkaa rakentamaan jos jonkinmoista oiretta. Mulla on välillä sellanen olo että raskaana ollaan. Toisinaan iskee se että nää on menkkaolot, sunnuntaina saapuu täti ja läväyttää nyrkillä päin näköä. Tää ei oo ensimmäinen kerta kun on ihan varma että NYT tulee plussa ja sitten, tadaa... Toivotaan että kumpikin plussais niin ei tarvis arvailla :)
 
Mun "raskausoireet" oli sitten ihan vaan kunnon PMS-oireita. Nyt tässä nautin lasin jääkylmää valkkaria ja napsin irtokarkkeja, odotellessa sarjaa "samassa veneessä" . Mua on moni on sanonut positiiviseksi ihmiseksi. Nytkin mietin että mieletön sattuma että kuukautiset alkoivat tänään. Tasan 14v sitten tismalleen samana päivänä alkoi kierto josta syntyi marraskuun alussa ( meni vähän yliajalle) ihana kuopuksemme. Nyt siis jo pohdin entä jos tässä kierrossa… Koetin keskenmenosta löytää myös hyviä asioita, vaikka ei se kieltämättä ihan helppoa ollut. Teillä joille se on osunut monta kertaa ja vielä peräkkäin, on varmasti vaikeaa löytää mitään positiivista asiaa kokemastanne. Mutta itse olen miettinyt että jotain hyvää tässäkin oli. Näitä tulee mieleen: a) motivaatio ainakin punnittiin kun meillä on ne teini-ikäiset lapset ja b) sain taas yhden elämänkokemuksen lisää ja opin tuntemaan sitä miten käyttäydyn esim. kriisitilanteessa. ( kun sain ar-ultrassa tiedon keskenmenosta) c) parisuhde on parantunut , olemme lähentyneet toisiamme tämän kokemuksen myötä. d) muutamaan ystävyyssuhteeseen on tullut ihan uutta ulottovuutta kun olen jakanut tämän kokemuksen. e) löysin tämän foorumin . En tiedä auttaako tää mun sepustus teitä ketään, mutta kunhan nyt selittelen tässä jotain. Tsemppiä kaikille ja eiköhän sieltä joku plussaa parin päivä sisään!
 
Nuo raskaus-ja pms-oireiden samankaltaisuus on kyllä ihan hanurista!
Miksi naiselle ei vaikka tule rastia pakaraan jos on raskaana, tietäisi ainakin ettei tarvitsisi viikkoa aina elää ihan hermot riekaleina ennen menkkoja! :D
 
Puuh..eilen ku ehdin hehkuttelemaan sitä kuin on parempi mieli niin tänään sitä ollaankin sitten oltu syvempääkin syvemmässä kuopassa ja ihan kaikki asiat on vituttanut.:smiley-angry007

Nää mielialanvaihtelut on jotain aivan käsittämätöntä.

Lisäksi testasin eilen positiivisen r-testin, joten r-hormonia on vielä kehossa. Eilen piti vähän jotain yrittääkin, mutta eipä tainnut olla hyvä idea, kun kohdunkaula tuntu vähän kipeältä ja touhujen jälkeen tuli vähän ruskeaa vuotoakin.

Toi Timben ehdottama rasti pakaraan ois aika loistava:laughing021. Sais pari viikkoa oviksesta olla miehelle aina :taunt005 "NO NO..NÄKYYKS MITÄÄN?!?" :laughing002

Tsemppiä kaikille kierron eri vaiheissa oleville. Täällä sitä odotellaan niitä jäätäviä oviskipuja saapuvaksi tai vaihtoehtoisesti menkkoja. Jos normaalissa aikataulussa mentäisiin niin viikon kuluttua vois ovis olla. Mutta eipä sitä auta nyt tikutella ku tota hcg:takin on kehossa vielä. Olikos kukaan muu samassa kierron vaiheessa menossa?
 
Suvettarelle ja Anskuselle haluan lähettää toivoa ja positiivisia tuulia. Voimia kurjien fiilisten keskelle! ♡

Rosann Höh, tsemppiä uuteen kiertoon. Sulla hyvä asenne kuitenkin. Jaksuja. :)

Minniliinille iso halaus ja rutistus <3
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top