Ylipaino ja raskaus
- Ketjun aloittaja Piitzu
- Aloituspäivämäärä
Ylipainoa on ja reilusti. Neuvolassa tai äippäpolilla ei ole läksytetty asiasta lainkaan. Enemmän älisivät kun paino aluksi kävi 5kg alempana kun ruoka ei maistunut lainkaan.
Yritän pitää painon samassa raskauden ajan tai jos paino nousee, niin vauvan painon verran vain.
Yritän pitää painon samassa raskauden ajan tai jos paino nousee, niin vauvan painon verran vain.
Ylipainoa löytyy myös minulta, paljon. :( Neuvolassa ei onneksi ole asiasta valitettu, mutta äitiyspolilla kun olen käynyt niin siellä kuulee VALIVALIVALI Viime viikolla viimeksi ja viikkoja hippasen vajaa 20 valitusta tuli 1,2kg painon noususta. Pistää masentamaan.
Ah ihanuutta, että täältä löytyi tällainenkin ketju :) kiva kiva. Ensimmäistä vauvaa odotellaan ja painoa oli ekalla neuvolakäynnillä 111kg ja pituutta siis 160cm, siitä voi jokainen päätellä että liikaahan siinä on aika reippahanlaisesti. Tottahan siitä puhuttiin ja sain mielestäni oikein kivoja ravintovinkkejä joita en tosin ihan kaikkia niellyt mutta osan otin korvan taakse ja onhan tämä syöminen muuttunut ihan täysin. Osakseen pahoinvoinnin vuoksi, mutta on sitä vihdoinkin ruvennut katsomaan mitä kaupasta kotiin kantaa.
Nyt olis menossa 12rv ja paino on 107kg eli neuvolassakin ollaan vain tyytyväisiä (kuten siis minäkin) että paino on pudonnut pikku hiljaa, yhtään ei sais lisää tulla joten kaikki miinus on tällä hetkellä hyvästä. Mullekin sanottiin ja uskon itsekin siihen että kyllä se pikkunen omansa ottaa ensin ja voi siellä ihan hyvin kun äidilläkin kevyempi olo edes vähäsen.
Tällä viikolla oli eka neuvolaultra mutta ei sieltä mitään sydänääniä kuulunut [:(] toivon tosiaan että johtuu vain tästä vararavintorenkaasta joka niin somasti tätä tulevaa äitiä pyöristää. Voi surku jos siellä ei ollakkaan enää elossa...
Viime viikolla oli kaikki ok, oltiin seulonta-ultrassa ja kaveri näky siellä kyllä ja liikehtikin kivasti mutta mutta...
Mites teillä muilla, onko tietoa voisko pyöreys vaikuttaa sydänäänten kuulumiseen? (ehkä tyhmä kysymyskin... en tiedä)
Nyt olis menossa 12rv ja paino on 107kg eli neuvolassakin ollaan vain tyytyväisiä (kuten siis minäkin) että paino on pudonnut pikku hiljaa, yhtään ei sais lisää tulla joten kaikki miinus on tällä hetkellä hyvästä. Mullekin sanottiin ja uskon itsekin siihen että kyllä se pikkunen omansa ottaa ensin ja voi siellä ihan hyvin kun äidilläkin kevyempi olo edes vähäsen.
Tällä viikolla oli eka neuvolaultra mutta ei sieltä mitään sydänääniä kuulunut [:(] toivon tosiaan että johtuu vain tästä vararavintorenkaasta joka niin somasti tätä tulevaa äitiä pyöristää. Voi surku jos siellä ei ollakkaan enää elossa...
Viime viikolla oli kaikki ok, oltiin seulonta-ultrassa ja kaveri näky siellä kyllä ja liikehtikin kivasti mutta mutta...
Mites teillä muilla, onko tietoa voisko pyöreys vaikuttaa sydänäänten kuulumiseen? (ehkä tyhmä kysymyskin... en tiedä)
Heipähei!
Täällä yksi ylipainoinen joka kovasti toivoo raskautta haluaisi teiltä raskautuneilta kysyä, että kuinka kauan yrititte ennenkö tärppäsi? oliko jotain apukeinoja käytössä?
Tiedän, että paras apukeino varmasti olis pudottaa painoa hiukan...se tuntuu vaan olevan tiukassa.
Täällä yksi ylipainoinen joka kovasti toivoo raskautta haluaisi teiltä raskautuneilta kysyä, että kuinka kauan yrititte ennenkö tärppäsi? oliko jotain apukeinoja käytössä?
Tiedän, että paras apukeino varmasti olis pudottaa painoa hiukan...se tuntuu vaan olevan tiukassa.
Heipähei!
Täällä yksi ylipainoinen joka kovasti toivoo raskautta haluaisi teiltä raskautuneilta kysyä, että kuinka kauan yrititte ennenkö tärppäsi? oliko jotain apukeinoja käytössä?
Tiedän, että paras apukeino varmasti olis pudottaa painoa hiukan...se tuntuu vaan olevan tiukassa.
Täällä yksi ylipainoinen joka kovasti toivoo raskautta haluaisi teiltä raskautuneilta kysyä, että kuinka kauan yrititte ennenkö tärppäsi? oliko jotain apukeinoja käytössä?
Tiedän, että paras apukeino varmasti olis pudottaa painoa hiukan...se tuntuu vaan olevan tiukassa.
Heips! Täällä yksi erittäin reippaasti ylipainoinen odottaja. Pillerien lopettamisesta meni 11 kk ennenkuin tärppäsi, eikä mitään apuja käytetty. Kuukautiset oli kyllä suht'normaalit, eli ei edes tarvittu. Vähän hirvittää toi neuvolaan meno, koska hävettää astua vaa'alle, enkä todellakaan kaipaa mitään oletpas paksu-saarnoja, koska tiedän sen varsin hyvin. Nyt vaan täytyy koittaa liikkua ja olla keräämättä vauvakiloja enempää, kun vauva ja vesi painaa.
TuuliQ
Oman äänensä löytänyt
Täällä ylipainonen odottaja. Ja sitä ylipainoa on ihan tosissaan paljon, BMI yli 40. Pituutta on 174cm. Tosin lihasmassaakin löytyy, kun kerran fyysinen työ, mut läskiä viel enemmän.:D
Meillä meni pillerien lopettamisen jälkeen melkeen 2v ennenkun tulin raskaaks. Okei, ei edes yrittämällä yritetty ja jopa joskus pohdittiin et halutaanko edes lasta. Silti ilman ehkäsyä, koska olin melkeen satavarma etten ikinä sikiä näin isona. No toisin kävi. Nyt menossa 24+2. Verenpainelääkkeet sain, kun oli ihan hiukan heittoa ja metformiinit sokeriin, nekin ihan aivastuksen koholla. Lähinnä varmuuden vuoks sain ne, better safe than sorry..
Neuvolaa iteki hermoilin, mut onneks osu ihana neuvolantäti kohalle. Sanoi, että painoa ei paljoa kannattais tulla mihin ite laukasin samantien et mielellään ei ollenkaan.:D No tähän mennessä tippunu melkeen 2kg alkupainosta, joten.. Ja nuo sokeriin tarkotetut metformiinit saattaa alkaa sitä painoa kans tiputtaa. Kattellaan, vasta kolmatta päivää mulla ne käytössä.
Riskiraskaus kun oon, niin äitiyspolin asiakas kanssa. Sitäki pelkäsin, että millanen lääkäri siel vastaan tulee. Mut hienosti sielläki menny. Missään ei oo negatiiviseen sävyyn sanottu painosta. En sillä pelkää, et mieleni pahottaisin.. Mutta kun oon normaalisti aika temperamenttinen eikä tää raskaus oo parantanu asiaa, niin saatan suuttua vähän liianki helposti ja se ei oo kaunista kuunneltavaa.:D
Sit pelkäsin rakenneultraa ihan pölönä. Mitä jos ei ultralla erota rakenteita ja sit ollaan epätietosia syntymään asti. No ei ollu hätää senkään kanssa. Hyvin näky "vatsanpeitteiden" läpi.:D Oon päärynämallia, joten suurin osa ylimääräsestä on reisissä ja tuolla navan alapuolella. Eli just siinä mistä ultrataan. Tais makuulla sitte läskit valua sivuille sen verran hyvin et hienosti näky. Istukkakin etuseinämässä ja silti!
Liikkeitäki on jo mahan päälle tuntunu, makuulla ollessa. Mies siis ihan tuntenu kans, eli ei oo mun mielikuvitusta pelkästään.:)
Toivottavasti tää helpottaa jonkun mieltä edes vähän.. Pidän peukkua, et kelleen ei tuu mitään veemäistä neuvolatätiä tai lääkäriä vastaan. Jos tulee saarnaa, niin sanoo sitten vaan että "oliko muuta vai joko mennään asiaan?".
Kävin maanantaina neuvolassa ekan kerran ja neuvolan täti oli kiva! Ei ruvennut haukkumaan ylipainosta, sanoi vaan, et ei se nyt oo niin oleellista tässä vaiheessa... Kauhistelin itse painoani ja sanoin, että tiedän, että painan paljon liikaa, mutta ei hän nyt ollu mitenkään tuomitseva. hemglobiini oli152, eli saa rauhassa vaikka laskea, enkä joudu rautakuurille. Verenpaine oli sellaisissa lukemissa, että ei sais nousta enää... Liikuntaa nyt sit vaan samaan malliin, ja vähän suolaa. parin viikon päästä nt-ultra ja kolmen vkon päästä lekuri. Katsoi ultraamalla sydämen sykettä vatsan päältä ja siellähän se oli! Oli helpottavaa nähdä se, niin tietää, että tuolla masussa on oikeasti joku <3
Oi, ihana kuulla Nohna :)
Syyskuun alussa maanantai päivänä tein positiivisen testin jota ei ensin meinannut millään uskoa ja sit kun alko uskomaan ja vähän osasi jo iloitakin niin lauantaina se sitten menikin jo kesken :(
Nyt taas jännäillään! tissit vähän aristaa samoin kuin viimeksikin. Jospa viikon päästä testailis jos on tarvetta :) pelottaa vaan, että taas käy samoin jos on onnistanut.
Syyskuun alussa maanantai päivänä tein positiivisen testin jota ei ensin meinannut millään uskoa ja sit kun alko uskomaan ja vähän osasi jo iloitakin niin lauantaina se sitten menikin jo kesken :(
Nyt taas jännäillään! tissit vähän aristaa samoin kuin viimeksikin. Jospa viikon päästä testailis jos on tarvetta :) pelottaa vaan, että taas käy samoin jos on onnistanut.
Täällä kans ylipainoa on ikävästi kertynyt, pääsin sinkkuuden ansiosta lähes normaalipainoon mutta uusi suhde + keskenmeno = kaikki paino takaisin plus vähän ylimääräistäkin. Harmittaa niin vietävästi! Joku kyseli että kuinka kauan kesti tulla raskaaksi, mä lopetin pillerit maaliskuussa häiden jälkeen ja juhannuspäivänä plussattiin. Tuo meni kuitenkin kesken, mutta eipä kauaa tarvinnut uutta pienokaista odotella, yhdet kuukautiset ehdin saamaan ja sen jälkeen plussattiin uudestaan, nyt siis ollaan rv 9+1. Ja tosiaan painoindeksi 36. Mies on ihanan kannustava, jo ennen plussausta (ja ennen kuin oli edes aavistustakaan pienokaisesta) aloitettiin elämäntapojen puhdistus ja tähän mennessä vyötäröltä lähtenyt 3 senttiä ja painokin on pudonnut. Tosiaan se keskenmeno teki ikävän tempun kun painoa tuli 5 kiloa lisää, nyt tuntuu ettei yhtään saa tulla enempää painoa. Eka neuvola on ylihuomenna, saas nähdä mitä siellä sanotaan! En kuitenkaan laihduttamalla ole laihduttanut vaan paino on pudonnut terveellisen ruuan ja liikunnan ansiosta. Toisaalta neuvolakäynti jännittää senkin takia kun en halua miehen tietävän miten paljon oon lihonut. Edellinen mies kun jätti ja otti uuden sen takia, että olin kuulemma liian lihava. Että näin.
Yksi möhköfantti täällä myös!
Mun paino lähti nousuun 6-vuotiaana, eikä sitä lähdetty neuvolassa tms tutkimaan, vaikka asuttiin 20km päässä kioskeista ja kaupoista, söin samaa ruokat kuin laihat siskoni ja liikuin vähintään yhtä paljon kuin he. Jokapaikassa aina vain sama laulu "syö vähemmän, liiku enemmän".
No, vuosia kului ja sain kaksi lasta, molemmilla kerroilla neuvolassa kauheet saarnat ylipainosta (ensimmäisen aikaan oli ehkä max. 15kg) ja sokerirasituksen uhkaa jne. Toisella kerralla mua oltiin jo sokerirasitukseen työntämässä kysymättä, mutta mä totesin itse lujasti, varmasti ja kuuluvasti että menen sokerirasitukseen sitten jos virtsassa näkyy jotain tai oma olo on huono, et mä en sinne rupee meneen vain siksi että olen terveydenhoitajan mielestä liian läski. Niinpä vain koko raskauden voin erinomaisesti, verenpaine matala, hempat hyvät, ja painokin lähti itsestään laskuun niin, että synnytyksen jälkeen painoin 10kg vähemmän kuin raskauden alussa (epäilen että tää johtui siitä että oma silloin vielä osittain toimiva kilpirauhanen lisäsi hormonituotantoa raskauden aikana). Tytössä ei myöskään ollut mitään vikaa, köllötteli rauhallisesti viikoille 42+4 massussa ja syntyi sopusuhtaisena 52cm/3745g :)
Mua pidettiin "selvänä" diabeetikkona reilu puoli vuotta sitten myös, kun kävin lääkärissä oireitteni ja ylipainon vuoksi. Itse tiesin jo silloin kyseessä olevan vajaatoimintaa, mutta lääkäri halusi mieluummin tutkia diabetestä kuin mahdollista vajaatoimintaa. Tulos oli se että sokerit oli kutakuinkin normaalit ja pari kk. myöhemmin sain vajaatoimintalääkityksen. Jotenkin olen aina tuntenut oman kroppani tosi hyvin ja tiennyt raskauksistakin jo viikko ennen menkkojen oletettua alkamispäivää. Aijon toimia tässä raskaudessa samalla tavalla kuin aijemmissa ja antaa luvan ottaa paastosokerin, ja sokerirasitukseen vasta jos oikeaa huolenaihetta ilmenee.
Mun paino lähti nousuun 6-vuotiaana, eikä sitä lähdetty neuvolassa tms tutkimaan, vaikka asuttiin 20km päässä kioskeista ja kaupoista, söin samaa ruokat kuin laihat siskoni ja liikuin vähintään yhtä paljon kuin he. Jokapaikassa aina vain sama laulu "syö vähemmän, liiku enemmän".
No, vuosia kului ja sain kaksi lasta, molemmilla kerroilla neuvolassa kauheet saarnat ylipainosta (ensimmäisen aikaan oli ehkä max. 15kg) ja sokerirasituksen uhkaa jne. Toisella kerralla mua oltiin jo sokerirasitukseen työntämässä kysymättä, mutta mä totesin itse lujasti, varmasti ja kuuluvasti että menen sokerirasitukseen sitten jos virtsassa näkyy jotain tai oma olo on huono, et mä en sinne rupee meneen vain siksi että olen terveydenhoitajan mielestä liian läski. Niinpä vain koko raskauden voin erinomaisesti, verenpaine matala, hempat hyvät, ja painokin lähti itsestään laskuun niin, että synnytyksen jälkeen painoin 10kg vähemmän kuin raskauden alussa (epäilen että tää johtui siitä että oma silloin vielä osittain toimiva kilpirauhanen lisäsi hormonituotantoa raskauden aikana). Tytössä ei myöskään ollut mitään vikaa, köllötteli rauhallisesti viikoille 42+4 massussa ja syntyi sopusuhtaisena 52cm/3745g :)
Mua pidettiin "selvänä" diabeetikkona reilu puoli vuotta sitten myös, kun kävin lääkärissä oireitteni ja ylipainon vuoksi. Itse tiesin jo silloin kyseessä olevan vajaatoimintaa, mutta lääkäri halusi mieluummin tutkia diabetestä kuin mahdollista vajaatoimintaa. Tulos oli se että sokerit oli kutakuinkin normaalit ja pari kk. myöhemmin sain vajaatoimintalääkityksen. Jotenkin olen aina tuntenut oman kroppani tosi hyvin ja tiennyt raskauksistakin jo viikko ennen menkkojen oletettua alkamispäivää. Aijon toimia tässä raskaudessa samalla tavalla kuin aijemmissa ja antaa luvan ottaa paastosokerin, ja sokerirasitukseen vasta jos oikeaa huolenaihetta ilmenee.
Ee
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mulla on bmi 30, ja eka neuvola ylihuomenna. Sillon 9+0. Paino kyllä tippunu jo 2 kiloa plussasta, mutta olin kyllä hurjan kipeä tuossa taannoin ja pahoinvointi on ollu kamalaa, mut toisaalta ruokahalukin on todella pieni.
Ruokaa syön tavallisen lautasen sijaan nyt leipälautaselta, et syön vähemmän kerralla, muuten se pahoinvointi taas lyö ja kovaa.
Hedelmät on ollu pop, kyl tää nyt on näyttäny vähän siltä että oon yrittämättä menossa oikeaan suuntaan :D Kroppa ottanu sellasen asenteen että ruoka = myrkkyä, mihin on pakko suhtautua positiivisesti koska olen pahoinvoinnin takia aika hissukseen ollut. Ponnistele ja oksenna, niillä mennään. Raskausvitamiineja aloin syömään ja niistä on ollut apua ainakin pahoinvointiin, b-vitamiinipuutos?
Niin, ja tuossa sohvapöydällä on avaamaton suklaalevy ollut jo pari viikkoa!
Ruokaa syön tavallisen lautasen sijaan nyt leipälautaselta, et syön vähemmän kerralla, muuten se pahoinvointi taas lyö ja kovaa.
Hedelmät on ollu pop, kyl tää nyt on näyttäny vähän siltä että oon yrittämättä menossa oikeaan suuntaan :D Kroppa ottanu sellasen asenteen että ruoka = myrkkyä, mihin on pakko suhtautua positiivisesti koska olen pahoinvoinnin takia aika hissukseen ollut. Ponnistele ja oksenna, niillä mennään. Raskausvitamiineja aloin syömään ja niistä on ollut apua ainakin pahoinvointiin, b-vitamiinipuutos?
Niin, ja tuossa sohvapöydällä on avaamaton suklaalevy ollut jo pari viikkoa!
Täällä myös ylipainoa..:(kaksi lasta olen ylipainoisena saanut ja nyt kolmas ja viimeinen tulossa.viikon päästä eka neuvola ja tiedän että painoon puututaan tiukasti.mikä on mielestäni ihan oikein.pudotin painoa jo n.20kg ja 5 tuli takaisin..nyt on aika muhkeat lukemat puntarissa:) mutta toivonmukaan saan itseäni niskasta kiinni kun on tuo pieni ihme masussa.pidetään mimmit pää pystyssä ja näytetään mihin me pulleatkin pystytään;)eli saattamaan maailmaan ihanat lapsemme ylipainosta huolimatta!onnea kaikille odotuksessa!
Mamma90
Oman äänensä löytänyt
Täällä yksi ylipainoinen kuumeilija, puoli vuotta ollaan miehen kanssa yritetty ja sitä ennen ollut kierukka ja kierukan jälkeen yksi km...
Mutta lääkärin mukaan kuulemma johtui kierukan hormonijämistä jotka aiheuttivat keskenmenon... nyt ollut taukoa n.4 kk yrittämisestä ja n. 10 kk sitten poistettiin se kierukka ( mirena)
nyt voisi ollakkin täydellinen mahdollisuus yrittää, mies työskentelee toisella paikkakunnalla joka tekee yrittämisestä hieman hankalempaa...
pieni toivon häivähdys kuitenkin on kun mies tulee ensiviikolla käymään niin varmaan pistetään lakanat heilumaan ja kunnolla :-D
toivon mukaan siitä myös seuraisi jälkikasvua <3 <3
no raskaaksi tuleminen on varmaan korkeimman käsissä joten pidän kädet ja jalat ristissä ja toivon tärppiä :-) <3
Mutta lääkärin mukaan kuulemma johtui kierukan hormonijämistä jotka aiheuttivat keskenmenon... nyt ollut taukoa n.4 kk yrittämisestä ja n. 10 kk sitten poistettiin se kierukka ( mirena)
nyt voisi ollakkin täydellinen mahdollisuus yrittää, mies työskentelee toisella paikkakunnalla joka tekee yrittämisestä hieman hankalempaa...
pieni toivon häivähdys kuitenkin on kun mies tulee ensiviikolla käymään niin varmaan pistetään lakanat heilumaan ja kunnolla :-D
toivon mukaan siitä myös seuraisi jälkikasvua <3 <3
no raskaaksi tuleminen on varmaan korkeimman käsissä joten pidän kädet ja jalat ristissä ja toivon tärppiä :-) <3
TMJ
Näppärä viestien naputtelija
HepHep! Täällä myös yksi ylipainoinen odottaja... Plussasin pari päivää sitten, hiukkasen yllättäen :D Olin nimittäin joku aika sitten aloitellut painonpudotusprojektia... No, se saa nyt jäädä. Meillä on ennestään 2v 4kk ikäinen terve poikalapsi. Hänen odotusaikana olin myös ylipainoinen. Ja siitä asiasta saikin kuulla joka helvetin neuvolakäynnillä. Päällimmäisenä muistona raskausajan neuvolakäynneistä on siis painosta nalkuttava terkka. Jes! Tällä hetkellä painan 5-6kg vähemmän kuin esikoisen odotuksen alkaessa, bmi huitelee jossain 36 tietämissä. Pituutta mulla on 164cm ja painoa se reilu 90kg. Esikoisen aikana jouduin luonnollisesti sokerirasitukseen, jossa muistaakseni se 2h arvo oli hyvin vähän koholla. Ruokavaliohoitoinen raskausdiabetes oli siis "tuomio" Äitipolilla sain valtavasti tukea, eikä kukaan v*ttuillut painosta. Vaikka sitä tulikin osittain turvotusten takia n. 13kg. Kaikki kilot jäi synnärille kun terve poikamme syntyi rv 40+2 mitoilla 3850g ja 55cm. Siinäpä jotakin minusta :) Nyt siis odotan toista, rv 4+1 vasta, mutta nyt jo INHOLLA odotan ensimmäistä neuvolaa... Nyt tosin aioin olla rohkeampi ja sanoa terkalle suorat sanat. Kyllä mimä tiedän että painoa on liikaa, ei siitä tarvitse saarnata joka jumalan neuvolakäynnillä. Niin kerta. Tulipa saarna. Kiva jos joku jaksoi lukea tänne asti. Niin ja joku taisi kysellä että miten kauan raskautuminen kesti. Mulla meni molemmilla kerroilla n. 7kk pillereiden lopetuksesta että plussa tuli :) Aurinkoista kevään jatkoa kaikille! :)
Tammi
Jostain jotain jo tietävä
Hei, täältäkin löytyy ylipainoinen ensiodottaja. BMI on siellä hieman alle 40, eli kiloja on reilusti liikaa (164 cm/103 kg). Meillä yritettiin vajaa puoli vuotta ennen kuin raskaus onnistui ja nyt on viikko 17 menossa. Ensimmäistä neuvolakäyntiä varatessa mainitsin jo hoitajalle, että minulla on paljon ylipainoa, mutta hän on ollut sitä mieltä, että se ei välttämättä ole ongelma. Sen hän mainitsi, että painon pitäisi nousta vähemmän kuin normaalipainoisella raskauden edetessä. Ensimmäinen ultra jouduttiin tekemään alakautta, kun juuri vatsanseudulla minulla on reilusti tuota rasvakerrosta.
Huomenna on vuorossa sokerirasitustesti. Saa nähdä minkälaisen tuomion sieltä sitten saa. Tuleeko loppuraskauden ajaksi tiukkaa ruokavaliota vai miten käy. Hyvää jatkoa kaikille.
Huomenna on vuorossa sokerirasitustesti. Saa nähdä minkälaisen tuomion sieltä sitten saa. Tuleeko loppuraskauden ajaksi tiukkaa ruokavaliota vai miten käy. Hyvää jatkoa kaikille.
TMJ
Näppärä viestien naputtelija
Hei Tammi!
Ompa kiva kun joku muukin tänne kirjoittelee! Mulla oli tänään eka neuvola ( toista odotan ) ja lähtömitat on 164cm ja 97kg
Kääk. No, taas on motivaatiota pudottaa kiloja kunhan saadaan vauvakainen kunnialla maailmaan. Mulla on raskausviikkoja vasta 6+6 kasassa. Sulla huimasti jo enemmän. Joko liikkeet tuntuu? :)
Mulla oli aika täsmälleen samat mitat tuota esikoista odottaessa ja raskausaikana painoa tuli sellaiset 13kg suhteellisen tiukasta ruokavaliosta huolimatta. Mulla oli siis esikoisen odotusaikana diettihoitoinen raskausdiabetes. Nytkin olen menossa sokerirasitukseen rv 12 tienoilla muistaakseni. Äippäpolilla kävin muutaman kerran lääkärillä & ultrattavana, ja tietty saamassa ravitsemusohjausta. Kotona seurailin pari kertaa viikossa verensokereita, jotka tosiaan pysyi hyvin kurissa ruokavaliolla. Esikoispoika syntyi rv 40+2 alateitse, imukuppiavusteisesti väärän tarjonnan vuoksi. Oli ihan normikokoinen poika, 3850g ja 55cm. Ei siis mikään 5kg sokerivauvva niinkuin peloteltiin :D
Olisi kiva kuulla miten sinun raskautesi etenee :) Kirjoittelehan kuulumisia tänne jos jaksat! Hyvin se sokerirasitus menee, eikä se mikään maailmanloppu ole vaikka arvot olisivatkin poikkeavat. Normaalia ruokaa sitä silti voi syödä, kunhan muistaa kohtuuden :D Ja jos vähänkään pystyy liikkumaan ni se on aina plussaa.Hyviä vointeja sinulle :)
Ompa kiva kun joku muukin tänne kirjoittelee! Mulla oli tänään eka neuvola ( toista odotan ) ja lähtömitat on 164cm ja 97kg
Kääk. No, taas on motivaatiota pudottaa kiloja kunhan saadaan vauvakainen kunnialla maailmaan. Mulla on raskausviikkoja vasta 6+6 kasassa. Sulla huimasti jo enemmän. Joko liikkeet tuntuu? :)Mulla oli aika täsmälleen samat mitat tuota esikoista odottaessa ja raskausaikana painoa tuli sellaiset 13kg suhteellisen tiukasta ruokavaliosta huolimatta. Mulla oli siis esikoisen odotusaikana diettihoitoinen raskausdiabetes. Nytkin olen menossa sokerirasitukseen rv 12 tienoilla muistaakseni. Äippäpolilla kävin muutaman kerran lääkärillä & ultrattavana, ja tietty saamassa ravitsemusohjausta. Kotona seurailin pari kertaa viikossa verensokereita, jotka tosiaan pysyi hyvin kurissa ruokavaliolla. Esikoispoika syntyi rv 40+2 alateitse, imukuppiavusteisesti väärän tarjonnan vuoksi. Oli ihan normikokoinen poika, 3850g ja 55cm. Ei siis mikään 5kg sokerivauvva niinkuin peloteltiin :D
Olisi kiva kuulla miten sinun raskautesi etenee :) Kirjoittelehan kuulumisia tänne jos jaksat! Hyvin se sokerirasitus menee, eikä se mikään maailmanloppu ole vaikka arvot olisivatkin poikkeavat. Normaalia ruokaa sitä silti voi syödä, kunhan muistaa kohtuuden :D Ja jos vähänkään pystyy liikkumaan ni se on aina plussaa.Hyviä vointeja sinulle :)