Ylipaino ja raskaus

Mä olen pahimmillani painanut reilut 170 kiloa ja pituutta on 166 cm. Ennen raskaaksi tulemista olin onnistunut pudottamaan painoa vähän alle sadan. Mulla on taustalla pitkä syömishäiriöhistoria, mistä neuvolassakin tiesivät, joten ei painosta siellä hirveästi ole puhuttu eikä missään vaiheessa ole mitään marmatusta tullut vaikka painoa onkin tullut lisää raskauden aikana. Mulla on lääkitys mun syömishäiriöön (mulla syömishäiriö on sellainen bed-/bulimiayhdistelmä) mutta sitä ei raskauden aikana saa ottaa, mutta heti synnytyksen jälkeen voi taas jatkaa. Sillä lääkityksellä olen myös painonpudotuksessa onnistunut joten sitä sitten jatketaan heti kun vauva maailmaan tulee..
Raskauden aikana ei ole mitään painosta johtuvaa hankaluutta ilmennyt ainakaan toistaiseksi. Verenpaine on aina ollut hyvä, nyt vielä entisestään alentunut. Hemoglobiini on ihan hyvä myös. Sokeriarvot erittäin matalat kuten aina ennenkin (toiseen rasitukseen menossa huomenna). Mulla on suonikohjut leikattu aikoinaan oikeasta jalasta ja varsinkin nyt helteillä sitä jalkaa tuppaa särkemään, tukisukkia käytän jos on tarvis.
Ja raskaaksi tulin tosiaan todella nopeasti, eli olin vasta kuukauden verran tuntenut miehen kanssa kun olen raskaaksi tullut.. ei se hedelmällisyyskään aina painosta ole kiinni..
Ainoa mitä joskus ajattelee, on miten jaksaa synnytyksessä kun kunto ei ole maailman paras. Mutta siihenkin neuvolassa on sanottu, että ei sitä kannata murehtia, paljon isommatkin synnyttää. Ja kyllä se vauva sieltä ulos saadaan... [8D]
 
Täälläkin ois yksi ylipainonen ( inhoon sanoa, noin mut näinhän se on). Joskus nelisen vuotta sitten olin vielä ihan normaalipainoinen, kunnes sitten talvilomareissun jälkeen plussasin. Oltiin vasta alettu seurustelemaan ja lukio kesken, eli en oikein tiennyt mitä ajatella. Mies oli saman ikäinen kuin minä nyt, ja sitä mieltä ettei vielä olisi vauvan aika, mut halusi että itse päätän mitä teen. Mietin viikolle kymmenen asti kun sitten todettiin, että tuulimunaraskaus. Sitä ennen olin kuitenkin ehtinyt jo mukavasti ottamaan kiloja.. Lääkkeillä sitten saatiin aikaan kohdun tyhjennys ja itelle hirveät kivut. Tuli syötyä vaan enemmän ja liikunta jäi. Kevään kesän ja syksyn aikana tuli sellaset 10 kiloa ja myöhemmin vielä vähän lisää. Neuvolassa ei olla onneksi mitenkään erityisesti arvosteltu painoa, mutta ei myöskään kehuttu. Gynekologi taas oli ihan toista maata. Joka kerta se muisti mainita, että eipä ole taaskaan paino tainnut pudota yhtään. Ja olis terveyden kannalta tärkeetä pudottaa ainakin se 10kg. Sielläkin piti sitte vuoden välein rampata... Onneks ei enään, ja seuraavan kerran kun tarvii ni haluan kyllä eri henkilön..
Mulle sanottiin neuvolassa että sais tulla sellaset vähän vajaa 10 kiloa maksimissaan, kun taas sairaalassa kun kävin kätilön kanssa juttelemassa ni se sano, et paino vois pysyä melko samana koko raskauden. Samoissa lukemissa on pysynykkin, paitsi nyt tällä viikolla en oo uskaltanu tarkistaa painoa kun koira oli mökkeilemässä isännän kanssa ni ei sitten vaan saanut aikaseksi lähteä lenkille. Onneksi seuraavaan käyntiin on vielä kuukausi aikaa [:D]
Olipas taas asiaa... vihastuttaa vaan niin kamalasti kun aina pitää painosta mainita! Eiköhän sitä jokainen ole asiasta itsekkin erittäin tietoinen.
 
mä odotan kauhulla mitä lukemia alkaa näyttää puntari myöhemmin.
Nyt yritän parhaani mukaan olla lisäämättä sitä mässäämisellä.
Meillä ei ekassa neuvolassa sanottu mitään,
siellä luki seinällä että ylipainoiselle sais tulla 7-11kg.
Ite toivoisin jos jäis puntari alle sataseen.
Mutta tuskimpa.
Nyt painoa sen noin 90 paikkeilla,
ollut 88 taaskin, kun helteillä hikoili ja suurimmat
turvotukset lähti.
 
Mulla huiteli viimeks yli 80kg mutta en tiedä missä mun läski on koska vaatekoko on aina ollu kuitenkin normaali eikä monikaan vaate ole edes kokoa L..Nytkin näytän aivan samalta kuin ennen raskautta joskin edessä on vaan lisänä tällänen pallo:D 
 
niin muuten iha mielenkiinnosta kyselen, että mitä taustoja teillä on lihomiseen?

Itellä parisuhde lihotti.
Oon tosin teininä ollut ihan ylilaiha, 42kg.
Seurustelun alettua kuus vuotta sitten oli 64kg,
siitä otin seuraavina vuosina reipas 30kiloa lisää, noin
kymmenen kiloa/vuosi tahdilla.
Välissä heittää enemmänkin paino,
isoimmillaan oli 97kg, josta tippuikin reipas 12kg
ekan keskenmenon myötä, lakkasin vähän syömästä.
 
Wastis ja muutkin: Nyt löysin itellenikin sopivan ketjun ja meillä aika identtiset taustat sillä mä oon ollu mieheni kanssa nyt 5v ja painoa tullut valitettavasti 35kg. Tavatessamme elokuussa 2005 painoin 65kg ja nyt huitelee sadassa. Mulla siis myös parisuhde lihotti. Ja vaikka mulla on lapsia ennestään (nyt 7v ja 10v) niin kun mulla lapset on joka toinen viikko isällään niin valitettavasti ollaan menty pahasti sille linjalle että aina herkutellaan kun ollaan kahdestaan ja sit viikonloppuisin ja ehkä välistä viikollakin on tullut alkoholiakin nautittavan. Ja siinähän se painohomma sitten on. Viimeksi kun tulin raskaaksi (tai ei viimeksi vaan ennen kohdunulkoista joka tuli helmikuussa, vaan lokakuinen joka oli tuulimuna) laihduin ekan viikon aikana jo 2kg kun katsoin mitä syön ja liikuin, en laihduttanut, mutta järkeistin kaikki vimpan päälle. Uskon vakaasti että seuraavalla kerralla kun raskaudun, alan elää niinkuin raskaana olevan pitää eli terveellisesti ja liikkuen ja tietysti luonnollisesti täysin alkoholittomalla linjalla. Nuo kaksi menetystä on toki herättäneet, mutta on silti vaikea pitää kiinni yltiö terveellisestä ruokavaliosta ja elämäntavoista menetysten keskellä.... Mä olen nuoruudessa ollut laiha, mutta ensimmäisen aviomiehen kanssa lihoin myöskin 58kg:sta, 74kg ennenkuin aloin odottaa esikoistani. Esikoisen jälkeen laihdutin painonvartijoissa siten että painoin jatkuvasti n. 65-68kg, kunnes poikani syntyi ja hänen syntymänsä jälkeiset ajat oli niin rankat, että painoni tipahti 62kg ja siinä se n. 65kg tuntumilla pysyi siihen asti kunnes tapasin nykyisen mieheni. Eli jojo olen ollut teini-iästä asti siinä mielessä. Nyt on lähtenyt mopo käsistä ja mua ällöttää mennä vaatekauppaan. Nyt ois into laihduttaa mutta varmaan ylipainon takia jo toisen kerran puolen vuoden sisään ilmaantunut vaiva kantakalvon tulehdus estää jopa kävelyn ja siitä mun on aina lähdettävä liikkeelle kun haluan painoa pudottaa. Eli kevyttä kävelyä pitkäkestoisesti. Pituutta mulla siis 167cm eli painoindeksini lienee jotain 35-36 tienoossa.

Mutta tsemppiä kaikille täällä raskautetuille ja raskautta yrittäville, painosta huolimatta ja koitetaan me painavat saada vähän pois, itsemme ja lastemme takia :)
 
Täälläkin yksi ylipainoinen odottaja...
Mulla siis paino tippunut raskauden aikana tähän mennessä 8kg. Neuvolassa edellisellä kerralla sanoivat että jos pysytään tässä niin kunhan baby on ulkona niin olis lähtöpainoon -15kg. Että ei se paino välttämättä nousemaan ala vaikka raskaaksi tulisikin! Itselleni ei oo maistunu enää herkut sun muut, hyvä kun ruoka ollenkaan. Pahoinvointia ei ole ollut lainkaan missään vaiheessa. Lääkärikin on sanonu, että saa tippua vaikka koko raskauden ajan, että kyllä se pikkunen ottaa omansa ensin ja äiti sitten vaikka kituu. :)
 
Minä myös kun seurustelemaan alettiin olin monta kiloa kevyempi. Tarkkaa painoa en nyt muista, mutta vajaa 70 kiloa painoin, oisko joku 65-67 ollut. Ei voi kuitenkaan pistää seurustelun piikkiin lohomista. Oltiin oltu sellaset 4kk yhdessä ja oltiin talvilomalla ylläksellä, kun aloin ihmettelemään kummallisia oireita, kuten vessassa ravaaminen, kuumuus ja etenkin kun ei siideri oikein maistunut. En kuitenkaan siellä sen enempää mieltäni sillä vaivannut, vasta kotona kun huomasin kalenteria selaillessa, että menkat oli yli viikon myöhässä. Meni muutama päivä kuitenkin ennenkuin apteekkiin uskaltauduin. Kaksi erittäin tummaa viivaa ilmesyikin sitten testiin... Sitä sitten seurasi pitkät keskustelut, että mitäs sitten. Mies oli sitä mieltä, ettei vielä vauvaa, mutta abortti kuulosti ihan hirveältä... Sitä en sitten kuitenkaan joutunut tekemään vaan luonto hoiti asian... Vauva kuoli joskus viikolla 8 kuulemma, mutta lääkkeillä jouduttiin silti tyhjentämään... Kamalaa aikaa. Sen vuoden aikana tulikin sitten kerättyä yli 10 kiloa. Siitä jäi sitten ns. putki päälle ja kiloja oli helppo kerätä.
Nyt ollaan sitten 90. Oli oikeastaan enemmän tuossa alussa, mutta ne on karistettu. Kiloja ei ole tullut nyt yhtään, mutta silti leviän kyllä joka suuntaan [:)]
 
No täältä suunnasta löytyy myös kilo jos toinenkin ylimääräistä.
6 vuotta sitten olin melkoisen alipainoinen (166cm / 45kg) ja siitä se onkin sitten lähtenyt nousemaan tähän nykyiseen about 75kiloon erinäisten seurustelusuhteiden myötä.
Pari kesää sitten painoa oli jopa ~85kg mutta siitäkin suurin osa oli nestettä (raskaus+silloinen lääkitykseni) ja sain pudotettua 72-75kg jossa se on pyörinyt varmaan vuoden.
Laihdutussuunnitelmia oli siihen asti kunnes alkoi olemaan vahvoja epäilyksiä raskaudesta ja kunnes plussattiin. Eli tässä sitten odotellaan sellaiset 8kk ennen kuin pääsee uudestaan suunnittelemaan. [:D]
Neuvolassa ei ihme kyllä mainittu painosta tai BMI:stä mitään vaikka sitä odotin kovasti, mutta ehtiihän tuota vielä. [:D]
 
nostelen tätäkin.
Sellaista kysysin että koska teillä on alkanut vauvamasu näkyä?
siis että sen erottaa vauvamasuksi?
Itellä kauhee häpeä vaan tosta läskistä tossa,
toki on pikkasen lisää tullu mutta näyttää vaan pelkälle läskille,
säkki päällä tekis mieli kulkea[:'(]
Sais muuttua jo kunnon vauvamasuks[;)]
 
Mulla painoa hiipi lisää opiskellessa, kun lukemisen ja tietsikalla istumisen lomassa ahtoi naamaansa vuoroin makeaa ja suolaista ja sama kierros uudelleen ja uudelleen... Gradua tehdessä varsin harrastukseksi ja lohduksi tuli jatkuva syöminen. Ja kun sai kotoa perinteen syödä iloon, suruun, yksinäisyyteen ja yhdessä oloon niin hommalla ei ollut nälän kanssa mitään tekemistä... Hieman ennen raskautta sitten alkoi tulla hieman järkeä syömisiin, mutta työtä se kyllä tulee vielä teettämään.

Ja vauvamasuun... Hankala sanoo nyt vasta vkoilla 22 ja 23 on tullut uutta muotoa omasta mielestä, että tän alkais tunnistaa vauvamahaksi... Läheiset sanoo, että kokoeroa ei ole aikasempaan, mutta uudet työkaverit olivat oitis huomanneet asiantilan :-D Elikkäs taitaa riippua katsojasta mitä näkee ;-) Kiloja on nyt tullut vasta pari-kolme ja nälkä on isompi kuin ennen, mutta alkaahan se kasvu pikkuisellakin näillämain spurtata. Mutta pitänee luottaa, että keho kertoo mitä tarvitaan ja minkä verran :-)
 
Heippa.

Täällä yksi ylipainoinen äiti. Nelli syntyi toukokuussa ja ensi viikolla siis 3kk.
Tapasin lapsen isän n. 2vuotta sitten ja tulin raskaaksi tasan vuosi sitten vajaan vuoden seurustelun jälkeen. Siinä vuodessa olin lihonnut herkuttelulla melkein 20kiloa [&o]
ja olin jo valmiiksikin ollut ylipainoinen.

Raskaaksi tulin heti vaikka puhuttu paljon että lihavuus heikentää hedelmällisyyttä jne.
Neuvolasta laittoivat heti lähetteen äitipolille jossa olin koko raskauden ajan erityistarkkailussa lihavuuden takia. Siinä mielessä kiva et kerrankin ylipainosta jotain hyötyä... Pääsin vauvan näkemään joka kerta ultrassa [:)].
Ensimmäisellä käynnillä keskustelin vain kätilön kanssa ja sain ruokavalioehdotuksia. ym.
Tuntuu että minulle saarnattiin. Myöhemmin opin tuntemaan kyseisen kätilön ja arvostin hänen tapaansa olla tiukka. Muilla kerroilla juttelin ensin kätilön kanssa ja sitten tavattiin lääkäri joka lopuksi tutki ultralla vauvan.

Painoa ei raskauden aikana onneksi tullut kuin 10-12kg yhteensä ja jo 3 viikkoa synnytyksestä olin laihtunut 17kiloa... (enkä sektion takia ollut juurikaan edes liikkunut) nyt painonlasku on hidastunut mutta uskon että pääsen eroon vielä muutamista kiloista.

Kaksi kertaa kävin sokerinmittaustestin, kummallakin kerralla arvot olivat oikein hienot. Mittailin myös silloin tällöin kotona arvoja.

Luulin ettei mun mahan läpi mikään raskausmaha näy mutta se tuli esiin yllättävän nopeasti. Lisäksi olin ajatellut leviäväni sivulle päin ettei varsinkaan mahaa näy vaan minulle kasvoi varsinainen "poikamaha" eli maha aivan eteen. Eikä siellä mitään poikaa ollut vaan tyttö (niin kovasti toivottu tyttö: miehellä jo 2 poikaa ja anopin kanssa toivottiin kovasti tyttöä)

mut kyllä on naurattanut kuulla etteivät kaikki miespuoliset työtoverit ole tajunneet mul olleen raskaana. Ovat vaan ihmetelleet että miten pitkälle saikulle olen oikein joutunut... [:D]
kai ihmiset luulleen mun vaan sitten lihoneen [;)] aivan sama.

Yksi mikä kovasti ärsytti oli se että ylipainoin takia multa evättiin vauvavakuutus. Mun raskaus sujui paremmin kuin monen painoindeksiltään normaalin odottajan.
No, oikei lopussa mulla oli raskausmyrkytyksen oireita mutta synnytys käynnistettiin vasta 41+5 ja Nelli syntyi 42+2 sektiolla.

Joka tapauksessa koko raskaus sujui aivan loistavasti ylipainoiseltakin.
Ja nyt vauvan kanssa voi mennä vaikka vauvatanssiin tai muuhun jumppaan.

Zemppiä kaikille odottajille!
 
Täälläkin yksi ylipainoinen odottaja. Ensimmäistä odotellaan syntyväksi joulukuussa, nyt siis viikkoja vajaa 23. Sitä aloin tässä miettimään, että miten ootte tunteneet supistukset? Jos siis tuossa mahalla on löysää, niin kuinka helposti sen kohdun kovettumisen tunnistaa? Mulla on jo jonkun aikaan alkanut sattumaan mahaan jos lähden reipasta vauhtia kävelemään, ja oon pitänyt niitä supistuksina. Mutta harjoitussuppareidenhan pitäis tässä vaiheessa olla vielä kivuttomia, ja kun oon neuvolassa sanonut noista niin on sanottu vaan että jos tulee rasituksesta niin ihan ok. Eilen tuli ekaa kertaa sellainen tosi kipeä menkkamainen kramppi. Olisko se sitten oikee supistus? Samalla kyllä tuntui kohtu normaalia kovemmalta, ja vielä useasti tämän jälkeenkin kun painelin niin tuntu kovalta...no nyt meni jo asian vierestäkin..mutta kysymys oli siis että miten ootte tunteneet supistukset ja missä vaiheessa ootte alkaneet niitä huomaamaan?
 
Mulla supisteli tosi aikasesta vaiheesta, muitaakseni jo ennen puolta väliä, mutta ei ne kivuliaita ollut. Sitten puolen välin jälkeen kun alkoi yliliikkuvista nivelistä olla enempi vaivaa, niin silloin saattoi vähän vihloa supistuksen yhteydessä kyllä myös selkää. Harjoitussupistuksia levossa alkoikin tulla muistaakseni vasta viimeisellä kolmanneksella, eivätkä nekään kipeitä olleet, mutta tuntuivat kyllä ylimääräisestä läskistä huolimatta. Mair, jos sulla jatkuu kipeet supistukset, niin pyydä ihmeessä aikaa neuvolalääkärille, että kurkkaa kohdunsuun tilannetta. Harjoitussupistuksethan eivät sitä sillain kypsytä, mutta toistuvasti jos tulee kipeitä menkkamaisia kramppeja edelleen (alussahan ne kai on ihan normaaleita monella)

Ja mun mielestä mulla oli jotenkin ruma vauvamaha koko ajan, siis jos katsoi alasti sivuprofiilia. Vatsa ei ollut ihan tasaisen pyöreä, vaan läskit olivat valahtaneet ihan alamahaan, ja navan/vyötärön kohdalla oli loppuun asti sellainen "uoma". Vaan kyllä sen vauvamahaksi tunnisti, väkisinkin :D Vaatteet päällä se näyttikin todella upealta, ja erityisesti pikkujoulumekkoni korosti iiiiiihanaa nahkayksiötä!
 
Kiva kuulla etten ole ainut raskaana oleva pullero!
Pelottaa mennä ekaan neuvolaan koska tiedän jo sen saarnaamisen määrän. Painoa on siis aika tasan sata ja pituutta 161cm. Ja kaikki läski tietenkin mahassa[:@]
Muistan jo koulu aikaan kun pelotti mennä terveystarkastukseen.. aina sai ne samat hemmetin ruokaympyrä laput.. siihen aikaan olin tosin ainakin 10-20kg laihempi, tässähän noita kiloja on kertynyt kun ajokortin sai niin jäi ihan kaikki liikunta. Kiva oli ajella kylillä pitkin iltaa ja tietenkin välillä pistäytyä mäkkärin autokaistalla![:D]
Mulla paha tapa alkaa iltasin mässäämään kaikkee herkkuja, päivät menee suht terveellisen ruuan parissa mutta kun ilta koittaa niin sitten kaivellaan sipsit ja namit esille.[8|] Olen myös kolmen vuoden aikana vehdannut tupakoinnin kanssa. Lopetin tupakoinnin noin 4kk ajaksi, poltin sitten jokusen kuukauden vain muutaman kerran kun oltiin viihteellä. Sitten se alkoi lipsua siihen että poltin joka viikonloppu.. no sit repsahdin noin vuoden viikonloppu polttelujen jälkeen polttamaan ihan joka päiväisesti. Sitten päätin jälleen lopettaa ja tottahan toki tupakan tilalle pitää jotain olla niin mitä muutakaan kun herkkuja.. Sitten tässä viimeisen vuoden olen polttanut välillä kuukauden-pari ja ollut saman ajan polttamatta.. Että tässä edellisenä kolmena vuotena on varmaan tullut painoa ainakin 10kg pelkästään ton tupakanpolton lopetuksen takia.[:(]  Niin ja olen polttanut siis noin 13vuotiaasta asti eli tupruttelin noin 9vuotta ennen kun ekan kerran lopetin. Nyt loppui tupakointi samantien kun testi näytti plussaa [;)]
 
Mulla alkoi masu näkyä joskus viikolla 16, ei mitenkään paljon, mut silleen että läheiset huomas. Masu muuttu muhkuraisesta pyöreeks. Nyt mennään puolessavälissä ja näkyy jo ihan selkeesti. En tiedä sitten, masu vaan kasvaa, mut kiloja ei yhtään ole tullut lisää, yks kilo jopa lähtenyt, ni ehkä sen takia näkyykin jo niin hyvin. Ennen ja raskauden alussa tuli iltasin aina mässäiltyä kamalasti, mut nyt ei edes tee mieli mitään herkkuja. Puuro ja murot on ainoo mikä maistuu [:D] Pitäis siis olla jatkuvasti raskaana ni ei pääsis tota painoa kerääntymään lisää [:D]
 
Mä muuten tunsin ensimmäiset potkut tosi myöhään ja olen miettinyt mahtoiko johtua siitä että masun ympärillä vaimentava kerros [:D]

niin ja Sanna Koo; mulla kans valahti läskit vauvamahan alapuolelle sellaiseksi löllykäksi [;)]

tässä kuva 37+4




 
Mä olin kanssa nuorempana hoikka. Itseasiassa vielä 18-vuotiaana painoin jonkun 54kg. Mutta sitten aloin seurustelemaan ja silloisen poikakaverin kanssa käytiin baarissa joka viikonloppu perjantaisin ja lauantaisin ja siihen päälle pizzat ja hampurilaiset ja välillä myöskin viikolla pidettii leffailtoja herkkujen ja roskaruoan parissa. Puoli vuotta meni ja yritin pistää jalkaani eräitä pitkiä saapikkaita, menivät, mutta olivat kireet. En tajunnu et olin lihonu, vaan ajattelin et saapikkaat oli jotenkin kutistunu! [:D]
 
Sen vuoden aikana lihoin n. 15kg. Olin siis ihan ok vielä 19-vuotiaana, mutta jatkoin samaa elämäntyyliäni ja ajattelin koko ajan, että helppoahan se on 15kg laihduttaa.... seuraavana vuonna oli tullut taas se reilu 15kg yhteensä siis 30kg... mitä ei sitten ollutkaan niin helppo saada pois.
 
Kaikkein ehkä kauheinta tuossa on se, että lihoin niin nopeasti niin vähässä ajassa, etten ensin edes tajunnut, että olin tosiaan lihonut niin kamalasti. Ennen raskautta olin jotain 88-87kg ja kun olimme viikon ulkomaan reissulla, missä mässäiltiin ja otettiin drinkkejä, niin kun tulin kotiin niin paino oli 91kg. Ja sitten ekassa neuvolassa vaaka näytti 95,3kg.
 
Hienoa musta on se, että tämän raskauden myötä, olen jättänyt alkoholit pois luonnollisesti ja huomannut, että kuinka ihanaa loppujen lopuksi on olla "all right 24/7". Ja varsinkin silloin kun kaverit soittaa morkkispuheluita hihihih :)
 
Mutta siis, alkoholin, roskaruoan ja herkkujen myötä minä lihoin. Päätin, että kun vaaveli sitten syntyy niin minä ja hän aloitamme pitkät kävelylenkit, hän nukkuu ja tuhisee rattaissa ja mamma lenkkeilee! Sainhan lopetettua tupakoinninkin, joten haluan myös kohottaa kuntoani. Tosin, että aion aloittaa jo nyt syksyllä lenkkeilyn, kunhan ilmat viilenevät. [:)]
 
Tsemppiä kaikille odottajille!!! [:)]
 
Mulla alkoi vauvamaha näkyä jo tosi aikasin,mut ei mulla tossa paljon tota läskiä ollu..Tuntuu että nyt kaikki vanhat läskit siirtyny takapuoleen,ku tuntuu että perse on yhtä iso ku maha[:D] Mulla  onneks raskaus on vieny ruokahaluja,joten syöminen on sitä että pakko tunkea itteensä jotakin..Eli eipä tule niin helposti mässättyä kaikkee..Maha on toosi iso ja just tyypillinen poikamaha eli ei leviä sivuille vaan kasvaa eteenpäin sillee hassusti[:D]
 
hei, uutta kysymystä pukkais,
että koskas ootte tuntenu ekoja liikkeitä?
Onko ylipainosta ollu siinä haittaa, että onko estäny tuntemista?

Kunhan mietin [:)]
 
Takaisin
Top