Yli kolmekymppiset ensimmäistä kuumeilevat
- Ketjun aloittaja Satsa
- Aloituspäivämäärä
Minä koko viikonlopun kuvittelin olevani raskaana. Ja menkat alkoi eilen. Aina tuntee ittensä niin typeräksi kun saa ittensä toivomaan liikoja. No eipä tartte viettää vappua kuivin suin - suoraan sanoen tekis mieli vetää kännit tavoistani poiketen 
Tämäm kierron mies on vielä pois Suomesta. Toivotaan, että kesällä alkais sitte tapahtua.. Huoh.
Tämäm kierron mies on vielä pois Suomesta. Toivotaan, että kesällä alkais sitte tapahtua.. Huoh.
Voi sua, toivotaan että kesä tekee tehtävänsä ..
Mulla ehkä laskennallisesti ovis tässä joskus lähiaikoina tulee tai ollut, miehen töiden takia ei oo juuri hyödynnetty eikä mulla kyllä mitään odotuksia ole muutenkaan. Kännit tekis munkin mieli vetää. En vaan tiedä onko se kaksipäiväinen krapula sen arvoinen
Aika lamaantunut fiilis. 1% 25%:sta lienee 0.25. Siinä meidän tsäänssi per kierto. Huikeeta.
Mulla ehkä laskennallisesti ovis tässä joskus lähiaikoina tulee tai ollut, miehen töiden takia ei oo juuri hyödynnetty eikä mulla kyllä mitään odotuksia ole muutenkaan. Kännit tekis munkin mieli vetää. En vaan tiedä onko se kaksipäiväinen krapula sen arvoinen
Aika lamaantunut fiilis. 1% 25%:sta lienee 0.25. Siinä meidän tsäänssi per kierto. Huikeeta.
Täällä ei taida enää olla samoja heppuja langoilla kuin viime joulukuussa kun viimeksi tänne kirjoittelin kovassa vauvakuumeessa. Jätin sitten koko kuumeiluhomman vähän pidemmälle tauolle, eikä miehen kanssa aktiivisesti yritetty. Nyt sitten sunnuntaina tein kaksi plussa testiä ja nyt olisi sitten ihan alkuraskaus menossa (rv 4+3). Ajattelin tulla laittamaan tänne viestiä vaan sen takia, että kyllä se näin yli kolmekymppisenäkin on vielä täysin mahdollista. Nyt sitten itse vaan paniikissa jännitän juhannuksen jälkeiselle viikolle asti, että pysyykö kaveri mukana. Se on aikalailla 50/50 kun on jo kolme keskenmenoa takana. Ainoa toivonkipinä on siinä, että jospa tuo miehen vaihtaminen olisi tähän auttanut. Ainakaan tutkimuksissa musta ei mitään biologista vikaa löydetty.
Helou! Onkos täällä enää ketään yli 30v. kuumeilijoita. Mukaan ilmoittautuisi vaufoorumi-noviisi, jolla ikää kohta 33v. Yk 5 ja esikoinen haaveissa. Paniikki alkanut jo tässä vaiheessa hiipiä ajatuksiin iän takia... Sen takia sitten ajattelin rekisteröityä tänne, jos vaikka hieman vertaistukea saisi tähän kärvistelyyn.
"Yritystaustaa" vielä: Pari kk meni fiiliksen mukaan, maaliskuussa laskin sitten jo ovulaatiota. Tikut käytössä tai muuten lasken ajankohdan. Kierto säännöllinen, ovulaatioplussa kahdessa viime kuussa tikutettu täsmälleen samana kiertopäivänä. Haasteena ikä ja endometrioosiepäily.
"Yritystaustaa" vielä: Pari kk meni fiiliksen mukaan, maaliskuussa laskin sitten jo ovulaatiota. Tikut käytössä tai muuten lasken ajankohdan. Kierto säännöllinen, ovulaatioplussa kahdessa viime kuussa tikutettu täsmälleen samana kiertopäivänä. Haasteena ikä ja endometrioosiepäily.
Muokattu viimeksi:
Kirveli
Näppärä viestien naputtelija
Mollukka jos täällä on hiljaista ja kaipaat enempi keskustelua ni tule tuonne Esikoinen toiveissa-ketjuun. Siellä on tällä hetkellä nuoremmat jo kerenneet plussata (heh he...) ja me "vanhat" siellä kohta keskenämme jutellaan. Lähellä kolmeakymppiä siellä moni, että sekaan sopii hyvin. :)
toiveissa
Jostain jotain jo tietävä
Kyllä se sieltä tulee. Minulla oli sama tilanne, paniikki alkoi jo iskeä. Ikää kohta kans 33. Ensin noin vuosi ilman pillereitä, ei kylläkään kovin tosissaan yritetty. Mutta sitten puoli vuotta yritettiin ovulaation kohdille ajoittaa, kunnes heti laparoskopian jälkeen tärppäsi huhtikuussa.
Yk 5 --> yk 6. Pettymys on niin suuri, ettei sitä tunnu saavan sanoiksi vain kyyneliksi.
Mulla kierto tällä kertaa 26 pv, joten ehdin jo varovasti toivoa (vaihtelee 24-26 pv), mutta sieltä ne kuukautiset näyttää taas tulevan. Kierto ollut mulla säännöllinen aina. Kuukautiset tulevat parin päivän tarkkuudella, vain kerran ollut parin kk:n aikana epätarkkuutta kierroissa, mutta vain siis parina perättäisenä kuukautena koko elämän aikana. Luulin kiertojen säännöllisyyden ennakoivan hyvää hedelmällisyyttä, mutta huomaan olleeni väärässä.
Miehelle ei ole vielä ollenkaan ahdistus iskenyt. Mulla se tuli jo pari kiertoa sitten. Meidän perheessä naiset ovat olleet hyvin raskautuvia vielä 40+ ikäisinä ja mulla sitten näin...
Tutkimuksiin on lähdetty yksityiselle jo kuukausi takaperin. Ultrassa kaikki näytti gynen mukaan hyvältä. Miehellä kaikki paremmin kuin hyvin: sperma-analyysin tulokset saatiin tällä viikolla. Vika on siis minussa... Mulla edessä aukiolotutkimus ensi viikolla. Gyne totesi, että ollaan melko aikaisin tultu tutkimuksiin, mutta itsestä tuntuu, että on ihan pakko varmistella asioita eikä aikaa ole enää hukattavaksi.
Näillä mennään, ei auta. Kai tästä suosta taas noustaan uuteen yritykseen. Ovistikkuja tilasin netistä juuri. En tosin tiedä, onko niistä kuinka hyötyä, kun sen pystyy laskemaan aika tarkkaan muutoinkin ja ovispäivät tuntuu olevan täsmälliset, aivan kuten kuukautisetkin. Mutta jotenkin siitä ovisplussastakin vähän innostuu.
En osannut kuvitella, että tästä tulisi näin tuskaista tai ottaisin tämän näin älyttömän raskaasti "jo näin pian". En tosi usko, että tässä olisi mitään ahdistusta asian suhteen vielä, jos olisin viisikin vuotta nuorempi. Silloinhan olisi vielä hyvin aikaa. Eräs gyne sanoi mulle neljä vuotta sitten, että hoidetaan tämä lapsiasia nyt heti kuntoon, niin ei tarvitse sitten tulla muutaman vuoden päästä tänne vastaanotolle itkemään... Juuri niinhän siinä sitten kävi, paitsi että en samalle gynelle aikaa varannut - yllättävää.
Onhan sitä täysin turha harmitella aikaa taaksepäin, että olisi pitänyt jo aiemmin ryhtyä hommaan. Aikaa ei saa takaisin. Harmittaa jopa ne pari kk, jotka meni tjottaillessa. Olisi pitänyt heti ottaa laskin käteen. ;I Helpotusta ei tuo myöskään ystävät pienine lapsineen. Yksi kaveri sai juuri lapsen ja toinen on viimeisillään. Heidän onnensa ei ole minulta pois mitenkään, mutta tunnen surua siitä, etten minä en ehkä koskaan koe sitä. Näin lomalla ehtii miettimään asioita ihan liikaa ja käymään asioita pohjamutia myöten läpi!
Anteeksi pitkä vuodatukseni, oli vaan pakko johonkin purkaa.
Mulla kierto tällä kertaa 26 pv, joten ehdin jo varovasti toivoa (vaihtelee 24-26 pv), mutta sieltä ne kuukautiset näyttää taas tulevan. Kierto ollut mulla säännöllinen aina. Kuukautiset tulevat parin päivän tarkkuudella, vain kerran ollut parin kk:n aikana epätarkkuutta kierroissa, mutta vain siis parina perättäisenä kuukautena koko elämän aikana. Luulin kiertojen säännöllisyyden ennakoivan hyvää hedelmällisyyttä, mutta huomaan olleeni väärässä.
Miehelle ei ole vielä ollenkaan ahdistus iskenyt. Mulla se tuli jo pari kiertoa sitten. Meidän perheessä naiset ovat olleet hyvin raskautuvia vielä 40+ ikäisinä ja mulla sitten näin...
Tutkimuksiin on lähdetty yksityiselle jo kuukausi takaperin. Ultrassa kaikki näytti gynen mukaan hyvältä. Miehellä kaikki paremmin kuin hyvin: sperma-analyysin tulokset saatiin tällä viikolla. Vika on siis minussa... Mulla edessä aukiolotutkimus ensi viikolla. Gyne totesi, että ollaan melko aikaisin tultu tutkimuksiin, mutta itsestä tuntuu, että on ihan pakko varmistella asioita eikä aikaa ole enää hukattavaksi.
Näillä mennään, ei auta. Kai tästä suosta taas noustaan uuteen yritykseen. Ovistikkuja tilasin netistä juuri. En tosin tiedä, onko niistä kuinka hyötyä, kun sen pystyy laskemaan aika tarkkaan muutoinkin ja ovispäivät tuntuu olevan täsmälliset, aivan kuten kuukautisetkin. Mutta jotenkin siitä ovisplussastakin vähän innostuu.
En osannut kuvitella, että tästä tulisi näin tuskaista tai ottaisin tämän näin älyttömän raskaasti "jo näin pian". En tosi usko, että tässä olisi mitään ahdistusta asian suhteen vielä, jos olisin viisikin vuotta nuorempi. Silloinhan olisi vielä hyvin aikaa. Eräs gyne sanoi mulle neljä vuotta sitten, että hoidetaan tämä lapsiasia nyt heti kuntoon, niin ei tarvitse sitten tulla muutaman vuoden päästä tänne vastaanotolle itkemään... Juuri niinhän siinä sitten kävi, paitsi että en samalle gynelle aikaa varannut - yllättävää.
Onhan sitä täysin turha harmitella aikaa taaksepäin, että olisi pitänyt jo aiemmin ryhtyä hommaan. Aikaa ei saa takaisin. Harmittaa jopa ne pari kk, jotka meni tjottaillessa. Olisi pitänyt heti ottaa laskin käteen. ;I Helpotusta ei tuo myöskään ystävät pienine lapsineen. Yksi kaveri sai juuri lapsen ja toinen on viimeisillään. Heidän onnensa ei ole minulta pois mitenkään, mutta tunnen surua siitä, etten minä en ehkä koskaan koe sitä. Näin lomalla ehtii miettimään asioita ihan liikaa ja käymään asioita pohjamutia myöten läpi!
Anteeksi pitkä vuodatukseni, oli vaan pakko johonkin purkaa.
Kirveli
Näppärä viestien naputtelija
Tuttuja tuntemuksia Mollukka, vaikka meillä menossa vasta yk3. Jotenkin sitä (ainakin mun luonteella) jokaisen kp1:sen kohdalla tulee hetkeksi epätoivo ja kauhukuva siitä, että sitä plussaa ei ehkä koskaan tulekaan meille... Ei kuitenkaan luovuteta, eihän? 
Tsemppiä! Uusi kierto, uusi mahdollisuus!
Tsemppiä! Uusi kierto, uusi mahdollisuus!
Kiitos Kirveli tsemppiviestistä! Se tulee todella tarpeeseen.
Mulle vaikeimpia aikoja ovat kuukautiset ja aika ovulaation jälkeen. Kuukautiset iskee masennusmielialan päälle ja oviksen jälkeen alkaa sitten taas täpistä mahdollisia oireita. (Muutoinkin olen aika herkkä ollut aina kuukautisten aikaan. Mm. loukkaannun ja liikutun mitättömistä jutuista. Kaikki tapahtuu ja tuntuu potenssiin kaks.) Ovulaation lähettyvillä on helpompaa, kun tuntuu, että voi ns. tehdä asialle jotakin tai ainakin yrittää.
Mulle vaikeimpia aikoja ovat kuukautiset ja aika ovulaation jälkeen. Kuukautiset iskee masennusmielialan päälle ja oviksen jälkeen alkaa sitten taas täpistä mahdollisia oireita. (Muutoinkin olen aika herkkä ollut aina kuukautisten aikaan. Mm. loukkaannun ja liikutun mitättömistä jutuista. Kaikki tapahtuu ja tuntuu potenssiin kaks.) Ovulaation lähettyvillä on helpompaa, kun tuntuu, että voi ns. tehdä asialle jotakin tai ainakin yrittää.
TK
Puuhakas puhuja
Tsemppiä teille :)
Jos yhtään lohduttaa, ikää mulla todella 36 ja esikoinen nyt puolivuotias. Häntä tehtiin luomuna parisen vuotta ja hoidoissa vierähti puolitoista...
Stressi asiasta ei ainakaan auta eteenpäin, tosin ilman sitä näiden asioiden kanssa eläminen on helpommin sanottu kuin tehty, valitettavasti.
Älkää luovuttako ja pitäkää itsestänne huolta :) Itselläni liikunta piti pääkopan kasassa.
Jos yhtään lohduttaa, ikää mulla todella 36 ja esikoinen nyt puolivuotias. Häntä tehtiin luomuna parisen vuotta ja hoidoissa vierähti puolitoista...
Stressi asiasta ei ainakaan auta eteenpäin, tosin ilman sitä näiden asioiden kanssa eläminen on helpommin sanottu kuin tehty, valitettavasti.
Älkää luovuttako ja pitäkää itsestänne huolta :) Itselläni liikunta piti pääkopan kasassa.
Moi Mollukka, en ole hetkeen tätä ketjua lukenut, mutta meillä edelleen ootellaan plussaa ja esikoista. Nyt on käynnissä yk 5. Meillä meni monta kiertoa "hukkaan" miehen ulkomaankomennuksen vuoksi ja olen ollut nyt tosi kärsimätön. Mullakin syksyllä tulee 35 vee täyteen.
Aikaisin olette menneet tutkimuksiin, mutta ymmärrän kyllä pointtisi. Vaikka plussan oottaminen on raskasta missä iässä tahansa, olen sitä mieltä, että kyllä ikä tuo siihen oman tuskallisen lisämausteensa. Jotenkin näkee silmissään miten hiekka valuu tiimalasissa..
Mulla on takana yksi keskenmennyt raskaus viime lokakuussa ja kuvittelin, että kun silloin tulin nopsasti raskaaksi, niin käy km:n jälkeenkin. Nyt meinaa olla pessimistisemmät fiilikset, kun ei tapahtunut niin. Vaikka pitäisi ajatella niin päin, että joka kierto on uusi mahdollisuus, niin ei vaan osaa suhtautua siihen. Näissä asioissa on ekan kerran elämässä tullut sellainen olo, että tässä on ihan kädetön: raskautuminen, raskauden jatkuminen ja lapsen syntyminen terveenä on ihan tuuripeliä, sattumankauppaa.
Kuulostan nyt tosi synkeältä, mitä en itse asiassa tällä hetkellä edes ole :) Toivon paljon tsemppiä ja jaksamista Mollukka, ja sitä että plussaat mahdollisimman pian
Aikaisin olette menneet tutkimuksiin, mutta ymmärrän kyllä pointtisi. Vaikka plussan oottaminen on raskasta missä iässä tahansa, olen sitä mieltä, että kyllä ikä tuo siihen oman tuskallisen lisämausteensa. Jotenkin näkee silmissään miten hiekka valuu tiimalasissa..
Mulla on takana yksi keskenmennyt raskaus viime lokakuussa ja kuvittelin, että kun silloin tulin nopsasti raskaaksi, niin käy km:n jälkeenkin. Nyt meinaa olla pessimistisemmät fiilikset, kun ei tapahtunut niin. Vaikka pitäisi ajatella niin päin, että joka kierto on uusi mahdollisuus, niin ei vaan osaa suhtautua siihen. Näissä asioissa on ekan kerran elämässä tullut sellainen olo, että tässä on ihan kädetön: raskautuminen, raskauden jatkuminen ja lapsen syntyminen terveenä on ihan tuuripeliä, sattumankauppaa.
Kuulostan nyt tosi synkeältä, mitä en itse asiassa tällä hetkellä edes ole :) Toivon paljon tsemppiä ja jaksamista Mollukka, ja sitä että plussaat mahdollisimman pian
Heippa Suvetar! Mukavaa, että keskusteluun tulee eloa. :) Noinhan se pitäisi ajatella, että uusi kierto on uusi mahdollisuus. Helpommin kuitenkin sanottu kuin tehty... Uskon, että omaan "panikoimiseeni" tämän asian kanssa vaikuttaa viimeiset vuodet ylipäänsä. Elämässä on ollut monenlaista haastetta, koettelemusta ja pettymystä viime vuosina, joten sitä ajattelee aika pessimistisesti nyt jokseenkin kaikesta, ettei mikään onnistu. Mutta koetanpa nyt skarpata asenteeni kanssa. Teen nyt kaiken sen minkä voin tämän asian eteen, enempää ei voi. Siksipä siis aikaisin tutkimuksiinkin.
Tuttu tunne Suvetar tuo, kuinka kädettömäksi itsensä voi tämän asian äärellä tuntea. Tämä asia jos mikä tuntuu loppupeleissä olevan omien käsien ulottumattomissa.
Aika paljon on tullut lueskeltua netistä kaiken maailman keskusteluja raskautumisesta ja yrittämisestä. Ihan nolottaa kuinka paljon on tullut surffattua. Jokseenkin tulee keskusteluita lukiessa mieleen, että miten ihmeessä maailmassa voi olla niin paljon ihmisiä, kun raskaaksi tuleminen on niin haastavaa ja niin moni asia voi mennä pieleen.
Toivottavasti tuleva kuu toisi meille kaikille aurinkoa ja niitä plussatuulia.
Tuttu tunne Suvetar tuo, kuinka kädettömäksi itsensä voi tämän asian äärellä tuntea. Tämä asia jos mikä tuntuu loppupeleissä olevan omien käsien ulottumattomissa.
Aika paljon on tullut lueskeltua netistä kaiken maailman keskusteluja raskautumisesta ja yrittämisestä. Ihan nolottaa kuinka paljon on tullut surffattua. Jokseenkin tulee keskusteluita lukiessa mieleen, että miten ihmeessä maailmassa voi olla niin paljon ihmisiä, kun raskaaksi tuleminen on niin haastavaa ja niin moni asia voi mennä pieleen.
Toivottavasti tuleva kuu toisi meille kaikille aurinkoa ja niitä plussatuulia.
Aivan samaa minäkin miettin, Mollukka, miten raskaaksi tulo on ylipäätään mahdollista..
Mikä vaihe kierrosta sulla on menossa?
Täällä mennään kp 25/28-30 (viime kierrot olleet 29 pvää) ja ovulaatiosta arviolta 10 päivää. Olen aika monesti testannut oviksen, koska en muuten ole varma sen ajankohdasta. Nyt oltiin oletetulla ovisajalla reissussa enkä viitsinyt raahata testejä mukana.
Olen aiemmilla kerroilla kerennyt testata aina tossa kp 28 tienoilla.. Päätin, että nyt en testaa kuin vasta sitten, jos menkat oikeasti on myöhässä. Onneksi olen ensi viikolla pikku reissulla menkkojen alkamisaikaan, en ehdi ajatella asiaa niin paljon!
Plussatuulahdus sulle!
Mikä vaihe kierrosta sulla on menossa?
Täällä mennään kp 25/28-30 (viime kierrot olleet 29 pvää) ja ovulaatiosta arviolta 10 päivää. Olen aika monesti testannut oviksen, koska en muuten ole varma sen ajankohdasta. Nyt oltiin oletetulla ovisajalla reissussa enkä viitsinyt raahata testejä mukana.
Olen aiemmilla kerroilla kerennyt testata aina tossa kp 28 tienoilla.. Päätin, että nyt en testaa kuin vasta sitten, jos menkat oikeasti on myöhässä. Onneksi olen ensi viikolla pikku reissulla menkkojen alkamisaikaan, en ehdi ajatella asiaa niin paljon!
Plussatuulahdus sulle!
Suvetar, sullahan onkin sitten jännäilypäivät menossa. Toivotaan kovasti, että tärppi olisi tässä kierrossa käynyt!
Mulla kp8 on meneillään. Ovulaatiota siis odotellaan tulevaksi. Munatorvien aukiolotutkimus on tehty tällä viikolla. Toinen puoli on auki, toisen puolen aukiolosta ei varmuutta... Tämä pistää mietityttämään kovasti. Toisaalta onneksi edes toinen on auki. Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi, en tiedä mitä ajatella.
Mahdollisesti aukiolotutkimus tehdään vielä myöhemmin uudestaan ja jos ei edelleenkään saada tuohon toiseen virtausta näkymään niin sitten mahdollisesti laparoskopiaan, koska endometrioosiepäily on. Ovulaatiossa ei ole tutkimusten mukaan häikkää, mutta tuo endo on se kysymysmerkki mun kohdalla.
Toivotaan kovasti, että tärppi olisi tässä kierrossa käynyt!Mulla kp8 on meneillään. Ovulaatiota siis odotellaan tulevaksi. Munatorvien aukiolotutkimus on tehty tällä viikolla. Toinen puoli on auki, toisen puolen aukiolosta ei varmuutta... Tämä pistää mietityttämään kovasti. Toisaalta onneksi edes toinen on auki. Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi, en tiedä mitä ajatella.
Mahdollisesti aukiolotutkimus tehdään vielä myöhemmin uudestaan ja jos ei edelleenkään saada tuohon toiseen virtausta näkymään niin sitten mahdollisesti laparoskopiaan, koska endometrioosiepäily on. Ovulaatiossa ei ole tutkimusten mukaan häikkää, mutta tuo endo on se kysymysmerkki mun kohdalla.
Mulla kun ei ole tietämystä noista tutkimuksista, niin miten se toinen puoli voi jäädä arvoitukseksi?? Toivottavasti seuraava tutkimus toisi selvyyden ja molemmat puolet pelittäisivät oikein :)
Millaisin oirein sulla on muuten epäilty endoa? Mullakin on nimittäin sama. Perusgynekäynnillä kolmisen vuotta sitten gyne heitti epäilyn ilmaan, kun oireena oli e-pillereiden lopettamisen jälkeen ilmenneet toispuoleiset tärinäkivut ja ulostamiskivut. Aloitin pillerit sitten uudestaan hoitona. Myöhemmin multa on ultrattu munasarjat eikä näkynyt mitään (mikä ei tietty takaa mitään). No niitä kipuja, joita oli silloin, ei enää ihan samanlaisena ole ilmennyt. Mutta esim. tämä kierto on ollut ihan ihmeen kivulias, ja välillä olen miettinyt, mitä jos kyse onkin endosta.. Esim. n. vko oletetusta oviksesta pari päivää ihan hirveät poltteet ja kireydet mahassa, monta päivää tosi kipeä selkä. Ja ennen mulla on menkkakivut alkaneet vasta samana päivänä, kun nyt menkkajuilinta on jo käynnissä. Aivan kummallista vihlontaa tuntui tänään syvällä alapäässä. Myös viime kierrossa kivut alkoivat tavallista aiemmin. Ulostamiskivut vaivaavat erityisesti ennen menkkoja.
Tietenkin toivon, että nää kivut kertoisikin raskaudesta, mutta en usko ennen kuin näen.. Jotenkin huolettaa tää kropan toiminta.
Teille otollista ovisaikaa!
Millaisin oirein sulla on muuten epäilty endoa? Mullakin on nimittäin sama. Perusgynekäynnillä kolmisen vuotta sitten gyne heitti epäilyn ilmaan, kun oireena oli e-pillereiden lopettamisen jälkeen ilmenneet toispuoleiset tärinäkivut ja ulostamiskivut. Aloitin pillerit sitten uudestaan hoitona. Myöhemmin multa on ultrattu munasarjat eikä näkynyt mitään (mikä ei tietty takaa mitään). No niitä kipuja, joita oli silloin, ei enää ihan samanlaisena ole ilmennyt. Mutta esim. tämä kierto on ollut ihan ihmeen kivulias, ja välillä olen miettinyt, mitä jos kyse onkin endosta.. Esim. n. vko oletetusta oviksesta pari päivää ihan hirveät poltteet ja kireydet mahassa, monta päivää tosi kipeä selkä. Ja ennen mulla on menkkakivut alkaneet vasta samana päivänä, kun nyt menkkajuilinta on jo käynnissä. Aivan kummallista vihlontaa tuntui tänään syvällä alapäässä. Myös viime kierrossa kivut alkoivat tavallista aiemmin. Ulostamiskivut vaivaavat erityisesti ennen menkkoja.
Tietenkin toivon, että nää kivut kertoisikin raskaudesta, mutta en usko ennen kuin näen.. Jotenkin huolettaa tää kropan toiminta.
Teille otollista ovisaikaa!
Tutkimuksessa meni aika kauan aikaa. Joskushan se on ohi 5 min ja sitten mulla meni 30 min. Katetri ei meinannut pysyä paikoillaan, kun laitettiin painetta/liuosta niin se pääsi paikoiltaan, joten sitä jouduttiin laittaan uudestaan pari kertaa. Aluksi ei mennyt virtausta kumpaankaan johtimeen ja sitten yhtäkkiä toiseen menikin. Onneksi sentään, huh. Toiseen ei gyne saanut virtausta ja sanoi, ettei kannata yrittää nyt enempää, koska tod.näk. alkaa vaan kramppailemaan. Ei siis voida varmuudella tietää, mikä tuon toisen johtimen tilanne on. Kramppi vai tukos?
Ulostamiskipuja minullakin sinä päivänä kun menkkakipuja on muutenkin eniten (eka kunnon vuotopäivä). Tähän gyne on sanonut, että ulostamiskivut menkkojen yhteydessä ovat aika tavallisia naisilla vaikka ei olisikaan endoa. Mulla on löydetty tunnustellen jonkin verran sellaista nystermää yhdestä tietystä kohtaa. Tämä viittaa endoon. Kuukautiskipuja on (yleensä yhtenä päivänä), mutta hallittavissa perusburanalla. Toisaalta endohan voi olla täysin oireetonkin, joten oikeastaan tuo laparoskopia on varmin keino tietää asia. Tärinäkipuja mulla ei ole ollut, ei kuukautistenkaan aikana. Ultrassa mulla ei näy mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
E-pillerit pitää ilmeisesti endoa kurissa. Niitä en ole käyttänyt yli 10 vuoteen. Näin jälkikäteen ajatellen olis ehkä kannattanut. Ei vaan ylänuppi oikein tykännyt e-pillereistä.
Ulostamiskipuja minullakin sinä päivänä kun menkkakipuja on muutenkin eniten (eka kunnon vuotopäivä). Tähän gyne on sanonut, että ulostamiskivut menkkojen yhteydessä ovat aika tavallisia naisilla vaikka ei olisikaan endoa. Mulla on löydetty tunnustellen jonkin verran sellaista nystermää yhdestä tietystä kohtaa. Tämä viittaa endoon. Kuukautiskipuja on (yleensä yhtenä päivänä), mutta hallittavissa perusburanalla. Toisaalta endohan voi olla täysin oireetonkin, joten oikeastaan tuo laparoskopia on varmin keino tietää asia. Tärinäkipuja mulla ei ole ollut, ei kuukautistenkaan aikana. Ultrassa mulla ei näy mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
E-pillerit pitää ilmeisesti endoa kurissa. Niitä en ole käyttänyt yli 10 vuoteen. Näin jälkikäteen ajatellen olis ehkä kannattanut. Ei vaan ylänuppi oikein tykännyt e-pillereistä.