Yli-innokkaat isovanhemmat
- Ketjun aloittaja Torakka
- Aloituspäivämäärä
Olen itse avioeroperheestä, ja kyllä meidät ainakin isän ja isän vanhempien luo laitettiin "velvollisuudesta" ja "säälistä". Lukemattomia kertoja oltaisiin haluttu olla kotona. Mutta meillä olikin sellainen äiti joka halusi meistä aina pariksi päiväksi eroon, ja äidin miesystävä myös.
Mun vanhemmat ottaa kaiken tosi lungisti, omalla painollaan vaikka ovatkin selkeästi innoissaan ensimmäisestä lapsenlapsestaan :) Anoppini, siis edesmenneen mieheni äiti on todellä tärkeä ja läheinen mulle ja ilmaissut halukkuutensa olla syntyvän lapsen mummu vaikkei virallisesti sukua olekaan. Tästä olen enemmänkuin kiitollinen.
Lapsen isä meinaan tuskin on edes kertonut vielä vanhemmilleen, minä en heitä tunne. En tiedä onko aikonutkaan kertoa, selkiää varmaan tuossa syntymän jälkeen kun isyydentunnustamisesta yms on selvitty. Vaikken isää varsinaisesti elämäämme kaipaakaan, ei minulla ole mitään sitä vastaan, että lapsi saisi mahdollisuuden tutustua myös isänsäpuolen isovanhempiin..
Liialta elämääni puuttumiselta olen siis välttynyt, voisi melkein sano että päin vastoin..
Lapsen isä meinaan tuskin on edes kertonut vielä vanhemmilleen, minä en heitä tunne. En tiedä onko aikonutkaan kertoa, selkiää varmaan tuossa syntymän jälkeen kun isyydentunnustamisesta yms on selvitty. Vaikken isää varsinaisesti elämäämme kaipaakaan, ei minulla ole mitään sitä vastaan, että lapsi saisi mahdollisuuden tutustua myös isänsäpuolen isovanhempiin..
Liialta elämääni puuttumiselta olen siis välttynyt, voisi melkein sano että päin vastoin..
Kysymys siitä, lähteekö mielellään, on vähän vaikea. Ei lähtötilanteessa mielellään lähtis, mutta toisaalta se on ton ikäisillekin normaalia. Silloin tällöin haluaa niille soittaa, ehkä kerran kuussa, eli varmaan tavallaan ikävöikin. Takaisin tullessa ne padot sitten murtuu ja monta päivää on tosi nyyhky ja känkkä. Siis perusuhman päälle tietty. Täytyy yrittää tarjota vaikka puolikasta päivää joulupäivänä, jos se olis kaikkia tyydyttävä ratkaisy ja välttyis sillä vielä ainakin ens joulun osalta näiltä suuremmilta järjestelyiltä...
Taas pitää vähän päästää höyryjä ulos.. 
ÄRSYTTÄÄ kun oma äiti ei voi olla iloinen mistään uutisesta kun joka asiasta pitää löytää jotain neuvottavaa ja opastettavaa.. Kaikki suunnitelmat mitä itsellä on tuntuu olevan huonompia kuin hänen ehdotuksensa, kaikki mitä teen on jotenkin väärin.. Juurikin nyt tänään vauvan arvioitu pieni syntymäpaino, heti olen syönyt liian vähän ja sai ruokailuneuvoja liiankin kanssa.. Sunnuntaina miehen äiti sanoi, että vatsa on kyllä tosi pieni ja puhuttiin vain, ettei suurempi tarvitse ollakaan, kunhan kaikki on kunnossa ja parempi se pieni vauva on synnyttää jos sellainen on..
Oma äitini höösää asunnon kuntoon laittamisesta.. Heidän pitäisi tulla isäni kanssa väkisin järjestämään MEIDÄN makuuhuoneemme, eikä millään voi ajatella, että haluamme meidän lapsemme pinnasängyn kokoamisen olevan minun ja miehen yhteinen projekti.. Sama hoitopöydän ja kylpyhuoneen järjestelemisen kanssa.. Enkä pidä kiirettä muutenkaan noiden tavaroiden kasaamisessa tänne kissankarvojen keskelle kun ei lapsikaan näytä minkäänlaisia ennenaikaisuuden merkkejä ja kuitenkin Tammikuun loppupuolelle sijoittuu tuo laskettu aika.. Ja on meillä vaunut valmiina varastossa ja ihan hätätilassa matkasänkyjä parikin kappaletta.. Joten tuskin maailmanloppu pääsee tulemaan jos lapsi syntyy ennenkuin pinnasänky on koossa.. Miehen äiti otti ensi kertaa pinnasängyn laiton puheeksi sunnuntaina.. Ainoa mitä hän sanoi, oli että meinaammeko saada sen mahtumaan makuuhuoneeseemme
Ilman opastuksia ja neuvomisia..
Ja taas iskettiin "ette ole muuten vielä naimisissa" -kortti pöytään kun mietin mitä voisin hankkia miehen äidille ja tämän miehelle joululahjaksi.. "Ei sun tarvii osallistua kun ette ole naimisissa"
ÄRSYTTÄÄ kun oma äiti ei voi olla iloinen mistään uutisesta kun joka asiasta pitää löytää jotain neuvottavaa ja opastettavaa.. Kaikki suunnitelmat mitä itsellä on tuntuu olevan huonompia kuin hänen ehdotuksensa, kaikki mitä teen on jotenkin väärin.. Juurikin nyt tänään vauvan arvioitu pieni syntymäpaino, heti olen syönyt liian vähän ja sai ruokailuneuvoja liiankin kanssa.. Sunnuntaina miehen äiti sanoi, että vatsa on kyllä tosi pieni ja puhuttiin vain, ettei suurempi tarvitse ollakaan, kunhan kaikki on kunnossa ja parempi se pieni vauva on synnyttää jos sellainen on.. Oma äitini höösää asunnon kuntoon laittamisesta.. Heidän pitäisi tulla isäni kanssa väkisin järjestämään MEIDÄN makuuhuoneemme, eikä millään voi ajatella, että haluamme meidän lapsemme pinnasängyn kokoamisen olevan minun ja miehen yhteinen projekti.. Sama hoitopöydän ja kylpyhuoneen järjestelemisen kanssa.. Enkä pidä kiirettä muutenkaan noiden tavaroiden kasaamisessa tänne kissankarvojen keskelle kun ei lapsikaan näytä minkäänlaisia ennenaikaisuuden merkkejä ja kuitenkin Tammikuun loppupuolelle sijoittuu tuo laskettu aika.. Ja on meillä vaunut valmiina varastossa ja ihan hätätilassa matkasänkyjä parikin kappaletta.. Joten tuskin maailmanloppu pääsee tulemaan jos lapsi syntyy ennenkuin pinnasänky on koossa.. Miehen äiti otti ensi kertaa pinnasängyn laiton puheeksi sunnuntaina.. Ainoa mitä hän sanoi, oli että meinaammeko saada sen mahtumaan makuuhuoneeseemme
Ilman opastuksia ja neuvomisia.. Ja taas iskettiin "ette ole muuten vielä naimisissa" -kortti pöytään kun mietin mitä voisin hankkia miehen äidille ja tämän miehelle joululahjaksi.. "Ei sun tarvii osallistua kun ette ole naimisissa"
Voi ei, Mariel.. Kyllä omakin äitini kyseli jatkuvasti ennen naimisiinmenoamme, että ollaanko menossa naimisiin. Ja miehen äiti taas kyseli samaa asiaa mieheltä. Oltiin kyllä suunniteltu asiaa, mutta mitään ei oltu saatu aikaiseksi, ja ärsytti suunnattomasti sitten vastailla. Mutta kukaan ei ole sanonut mitään lahjoista, joihin "ei tarvitsisi osallistua", koska ei ole sukua. Ihan niin kuin olisi ulkopuolinen.
Kyllähän se 3 kg vauva on ihan ok jo kooltaan, ja mistä sitä tietää paljonko vauva loppuviikoilla kasvaa ja tuleeko edes ulos vielä laskettuna aikana.
Itse varmaan ottaisin ihan röyhkeästi vastaan kokoamistarjoukset ja sitten vain petaisin pinnikset ym. itse. Tietty jos pinnasänky tuntuu tärkeältä koota itse, niin silloin se pitää saada itse koota.
Kyllähän se 3 kg vauva on ihan ok jo kooltaan, ja mistä sitä tietää paljonko vauva loppuviikoilla kasvaa ja tuleeko edes ulos vielä laskettuna aikana.
Itse varmaan ottaisin ihan röyhkeästi vastaan kokoamistarjoukset ja sitten vain petaisin pinnikset ym. itse. Tietty jos pinnasänky tuntuu tärkeältä koota itse, niin silloin se pitää saada itse koota.
Torakka
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mä en käsitä tuota naimisiin patistamista. Eiköhän se ole ihan jokaisen parin keskinen asia milloin ja ylipäätään mennäänkö naimisiin, ei lapsen tulo ole siihen mikään pakote.
Hassuahan tässä on omalla kohdallani, kun anoppi ja appiukko toivoo ettei me oltais menty aikanaan naimisiin.:)
Viimeksi tänään äitini soitti että jaksanko huomenna lähteä ostamaan jouluruokia, kun en hänen mieletään saisi enää mitään tehdä. Viikkoja 35+1, kamala paasaus että en saa viedä koiria lenkille enkä rasittaa itseäni kun on enää niin vähän laskettuunaikaan. Sitten kun on erehtynyt vähän valittamaan kivuista ja väsymyksestä, niin saa luennon kuinka ennenvanhaan naiset lähti synnyttymään peruna pelloilta ja kesken lypsyn. Kai minä nyt oman kropan ehdoilla menen ja teen, aikuisena kun osaan varmaan arvioida milloin pitää lopettaa jos jokin ei tunnu hyvältä.
Hassuahan tässä on omalla kohdallani, kun anoppi ja appiukko toivoo ettei me oltais menty aikanaan naimisiin.:)
Viimeksi tänään äitini soitti että jaksanko huomenna lähteä ostamaan jouluruokia, kun en hänen mieletään saisi enää mitään tehdä. Viikkoja 35+1, kamala paasaus että en saa viedä koiria lenkille enkä rasittaa itseäni kun on enää niin vähän laskettuunaikaan. Sitten kun on erehtynyt vähän valittamaan kivuista ja väsymyksestä, niin saa luennon kuinka ennenvanhaan naiset lähti synnyttymään peruna pelloilta ja kesken lypsyn. Kai minä nyt oman kropan ehdoilla menen ja teen, aikuisena kun osaan varmaan arvioida milloin pitää lopettaa jos jokin ei tunnu hyvältä.
Eikä se kolmenkilon lupaus meitä häiritse miehen kanssa yhtään, kuten monesti todettu, kunhan on terve.. Ja jotenkin mukava ajatus tosiaan itselle tuo pieni paketti, vaikkei sitä edes tiedä vaikka olisi suurempikin, ei taida kovin tarkkoja nuo painoarviot olla.. Ärsyttää kun siitä pitää sitten väkisin tehdä ongelma..
Naimisiinmenosta juttelimme miehen kanssa tässä juuri muutama viikko sitten ihan omalla painollaan, hänelle en ole äitini painostuksesta kertonut, koska en halua ahdistaa häntäkin.. Puhuimme, että mitään päivämäärää ei nyt eikä ihan heti lukkoon lyödä.. Koska kummallakaan ei ole mitenkään pakko nyt naimisiin päästä.. Mutta joskus..
Minä en ole enää saanut vanhempieni mielestä rv:sta 12 alkaen nostella yhtään mitään.. Ja juuri samankaltaista kertomusta äitini kertoo, että miten hän teki raskaita lumitöitä vielä viimeisillään raskaana.. Ja minun pitäisi maata pumpulissa ja antaa kunnon rapistua? 
Ja mitä pinnasängyn kokoamiseen tulee niin mies haluaa tehdä kaiken itse minkä vain pystyy, koska on tullut toimeen omillaan jo kauan aikaa ja minäkin haluaisin jo viimein päästä siihen, että tämä on meidän perhe ja teemme parhaamme yhdessä sen eteen.. Ilman, että pitää isin ja äidin apua pyytää joka ikisessä asiassa.. Ja haluankin kyllä koota pinnasängyt ja muut ihan miehen kanssa kaksin.. Ja vielä sekin, että tiedän sen, että jos vanhempani tulevat sen kokoamaan niin riitelyksihän se menee, enkä yhtään jaksa kuunnella Asunnon tapetointi meni jo niin, että makuuhuone tapetoitiin heidän kanssaa kauhealla hermojen menetyksellä.. Hyvähän se lopputulos oli, mutta joka ikinen kerta kun katson siellä seiniä niin muistan sen painostavan kiukuttelun ja huudon ja riidan.. Olohuoneen otin kaverini tapetoimaan, päin jotainhan se meni, eikä nuo nyt niin kauniit ole kun tarkemmin katsoo, mutta muistaa kuinka mukavaa se oli.. Joten.. Kumman fiiliksen ja muiston sitten tahdon pinnasängyn kokoamisesta.. 
Naimisiinmenosta juttelimme miehen kanssa tässä juuri muutama viikko sitten ihan omalla painollaan, hänelle en ole äitini painostuksesta kertonut, koska en halua ahdistaa häntäkin.. Puhuimme, että mitään päivämäärää ei nyt eikä ihan heti lukkoon lyödä.. Koska kummallakaan ei ole mitenkään pakko nyt naimisiin päästä.. Mutta joskus..
Minä en ole enää saanut vanhempieni mielestä rv:sta 12 alkaen nostella yhtään mitään..
Ja juuri samankaltaista kertomusta äitini kertoo, että miten hän teki raskaita lumitöitä vielä viimeisillään raskaana.. Ja minun pitäisi maata pumpulissa ja antaa kunnon rapistua? Ja mitä pinnasängyn kokoamiseen tulee niin mies haluaa tehdä kaiken itse minkä vain pystyy, koska on tullut toimeen omillaan jo kauan aikaa ja minäkin haluaisin jo viimein päästä siihen, että tämä on meidän perhe ja teemme parhaamme yhdessä sen eteen.. Ilman, että pitää isin ja äidin apua pyytää joka ikisessä asiassa.. Ja haluankin kyllä koota pinnasängyt ja muut ihan miehen kanssa kaksin.. Ja vielä sekin, että tiedän sen, että jos vanhempani tulevat sen kokoamaan niin riitelyksihän se menee, enkä yhtään jaksa kuunnella
Asunnon tapetointi meni jo niin, että makuuhuone tapetoitiin heidän kanssaa kauhealla hermojen menetyksellä.. Hyvähän se lopputulos oli, mutta joka ikinen kerta kun katson siellä seiniä niin muistan sen painostavan kiukuttelun ja huudon ja riidan.. Olohuoneen otin kaverini tapetoimaan, päin jotainhan se meni, eikä nuo nyt niin kauniit ole kun tarkemmin katsoo, mutta muistaa kuinka mukavaa se oli.. Joten.. Kumman fiiliksen ja muiston sitten tahdon pinnasängyn kokoamisesta.. Ai jestas.... Tuli niin mieleen ex-anoppi ja saatan kuvitella, miten olisin räjähtämässä hänen kanssaan.... Kaikkeen sekaantuva narsisti, joka haluaa määrätä kaikesta. On ilkeä suustaan ja jonka mielestä en tainnut olla koskaan tarpeeksi hyvä hänen esikoiselleen.
Vaikka miestä rakastin, sekä appiukko ja miehen sisarukset ja toinen täti perheineen oikein ihana olikin ja paljon on kauniita muistoja noilta melkein 10vuodelta jotka yhdessä oltiin, niin anoppia ei ole ikävä. Ilkeä suustaan ja isänsä vielä ilkeämpi. Kerran alkoi jo esim. kihloissa ollessamme naittaa miestä toiselle naiselle joka oli anoppilassa kylässä.
Nykyistä anoppia en ole edes tavannut ja laskettuaika 25.2.... Juttujen mukaan oikein ihana ihminen, vähän vain mietityttää et mitä tästä tulee, kun mies sai vihdoin ja viimein 5 päivää ennen joulua kakaistua puhelimessa äidilleen että, hänestä saattaa ehkä tulla tässä jossain vaiheessa isä.... Saattaa ehkä?!?!?
Ja nyt on sit kutimet sauhunnut yhtä ja toista ja vaatteita ostettu ja joka päivä kysellään, et mitä tarttee....
Vaikka miestä rakastin, sekä appiukko ja miehen sisarukset ja toinen täti perheineen oikein ihana olikin ja paljon on kauniita muistoja noilta melkein 10vuodelta jotka yhdessä oltiin, niin anoppia ei ole ikävä. Ilkeä suustaan ja isänsä vielä ilkeämpi. Kerran alkoi jo esim. kihloissa ollessamme naittaa miestä toiselle naiselle joka oli anoppilassa kylässä.
Nykyistä anoppia en ole edes tavannut ja laskettuaika 25.2.... Juttujen mukaan oikein ihana ihminen, vähän vain mietityttää et mitä tästä tulee, kun mies sai vihdoin ja viimein 5 päivää ennen joulua kakaistua puhelimessa äidilleen että, hänestä saattaa ehkä tulla tässä jossain vaiheessa isä.... Saattaa ehkä?!?!?
Ja nyt on sit kutimet sauhunnut yhtä ja toista ja vaatteita ostettu ja joka päivä kysellään, et mitä tarttee....
Meillä äiti in nyt alkanut hössöttää. Sanoin että alkaa reissut lisääntyä kun tarvii tasapuolisesti käydä miehen sukua katsomassa viikonloppuisin. Ilmoitti äitini sitten, että pari kuukautta täytyy olla ihan rauhassa... On hieman muisti rapistunut kolmessa vuodessa kun silloin puskettiin tänne suuntaan heti kun muksu oli 2vk ja vähintään joka toinen vklp oltiin minun vanhemmilla kylässä ja juostiin sukulaisissa kaikki hereillä oloaika. Likka oli vajaa kolmikuinen kun jäi yöksi "hoitoonkin" kun lähdimme ystävän juhliin ja emme nukuttaneet tyttöä. Tissiäkin sai sitten vasta aamusta.
Nyt sitten ei saisi tehdä mitään???
Ennakoivat supistukset ovat myös olleet omaa luokkaansa tässä raskaudessa ja joka kerta äitini niistä kyllä kysyy ja kun kerron että tullut on, niin komentavaan sävyyn kyllä jaksaa muistuttaa että kyllä se siellä mahassa pitäisi vielä muutama viikko pitää. Mitäs helkattia minä sille teen tuleeko etukäteen vai ei???
Uskomaton tapaus. Mutta olempa sitten joka kerta muistanut kaikella rakkaudella hänelle kertoa että pistän kahdeksi kuukaudeksi hänelle soiton eston ja käymme muualla paitsi heillä kylässä niin ei vauva liikaa ressaannu äitini ymmärtää kyllä että minua ei määrätä. Ohjailla saa mutta siihen hänellä on eri konstit :) suoraa komentoa en ota. Myös armas Anoppini tämän on hissukseen oppinut.
Nyt sitten ei saisi tehdä mitään???
Ennakoivat supistukset ovat myös olleet omaa luokkaansa tässä raskaudessa ja joka kerta äitini niistä kyllä kysyy ja kun kerron että tullut on, niin komentavaan sävyyn kyllä jaksaa muistuttaa että kyllä se siellä mahassa pitäisi vielä muutama viikko pitää. Mitäs helkattia minä sille teen tuleeko etukäteen vai ei???
Uskomaton tapaus. Mutta olempa sitten joka kerta muistanut kaikella rakkaudella hänelle kertoa että pistän kahdeksi kuukaudeksi hänelle soiton eston ja käymme muualla paitsi heillä kylässä niin ei vauva liikaa ressaannu
äitini ymmärtää kyllä että minua ei määrätä. Ohjailla saa mutta siihen hänellä on eri konstit :) suoraa komentoa en ota. Myös armas Anoppini tämän on hissukseen oppinut.
Anteeksi Minlex, mutta vaikka tilanne varmaan itselle on turhauttava, on se tälleen etäältä hauska. Niin se valikoiva dementia iskee sukulaisiin
Oma äitini on ostanut jo junaradan, jonka voi siis antaa aikaisintaan parin vuoden päästä, jos silloinkaan. Ei hyvää päivää
Oikeasti se on mun mielestä aika herttaista. Tuli mieleen joku täältä foorumilta, joka kaivoi kummilapsille kaapista joululahjoja :)
Oma äitini on ostanut jo junaradan, jonka voi siis antaa aikaisintaan parin vuoden päästä, jos silloinkaan. Ei hyvää päivää
Oikeasti se on mun mielestä aika herttaista. Tuli mieleen joku täältä foorumilta, joka kaivoi kummilapsille kaapista joululahjoja :)
Meidän neiti oli puoli vuotias kun mun isoveli kanto KAHDEKSAN pahvilaatikollista vaatteita meille, kaikki oman silloin 5-vee tyttärensä tallessa olevat vaatteet... Onneks vei ne samantien takas, kurkkasin vaan läpi ja muutama helmi jäi käteen.
Torakka
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Meillä on alkanut ihan järkyttävä puhelin rumba. Jatkuvasti joko omani tai miehen puhelin pärisee, että joko tuntuu siltä että kohta tulee. Sitten kun et kahdessa sekunnissa ennätä vastaamaan puhelimeen tai viestiin, nii ensimmäisenä "luullaan" että nyt ollaan jo synnyttämässä! Kaikki hokee että "kertokaa sitten kun on tosi kyseessä", eikuin ei me tehdään tää lapsi ihan salassa kaikilta!
Toi on niin ärsyttävää ja meillä on sama homma Torakan kanssa. 'Parhaina' päivinä mun mutsi soittaa pari kertaa ja 2-3 tekstaria. Anoppi on onneksi malttanut mielensä
Minä oon pitänyt supistukset ja tuntemukset salassa kaikilta paitsi mieheltä ja foorumilta Aina kun joku kysyy niin vastaan vaan ettei oikein mitään ole ollut.. No miehen äidille viimeksi sanoin, että välillä on nyt jo jotain ilmaantunut, mutta saakin jo tässä vaiheessa jotain tuntuakin.. Tietää, että hän ei ala höösäämään ja tietää, että mies pitää ajantasalla ilman ylimääräisiä kyselyitä..
Viimeksi jouluruokia ottaessa vanhempieni luona tein jännän liikkeen kun jokin supistus iski, mies huomioi ja kysyi että mitäs sä sätkit.. onneksi ketään muu ei huomannut eikä kuullut
Aina kun joku kysyy niin vastaan vaan ettei oikein mitään ole ollut.. No miehen äidille viimeksi sanoin, että välillä on nyt jo jotain ilmaantunut, mutta saakin jo tässä vaiheessa jotain tuntuakin.. Tietää, että hän ei ala höösäämään ja tietää, että mies pitää ajantasalla ilman ylimääräisiä kyselyitä..Viimeksi jouluruokia ottaessa vanhempieni luona tein jännän liikkeen kun jokin supistus iski, mies huomioi ja kysyi että mitäs sä sätkit.. onneksi ketään muu ei huomannut eikä kuullut
Viimeksi eilen illalla oli jotain supisteluja ja tuntui kuin jalat lähtisivät alta yms.. Tänään äiti kysyi puhelimessa että onko jotain merkkejä, supistaako? "eeeeei oo mittään ollut..." Ovat siis mökillä ~400 km:n päässä ja varmaan keskeyttäisivät lomansa heti ja lähtisivät kotiin jos sanoisi, että edes jotain on..
Ovat siis mökillä ~400 km:n päässä ja varmaan keskeyttäisivät lomansa heti ja lähtisivät kotiin jos sanoisi, että edes jotain on..
Anoppi soitti tänään ensimmäistä kertaa asianaan vain miten voin. Muistutin puhelun lopussa et hän tulee kyllä kuulemaan ensimmäisten joukossa kun alkaa tapahtua, koska mehän tuodaan koira hoitoon hänelle synnytyksen ajaksi, asia on sovittu jo marraskuussa...
Mun anoppi on kysellyt miehen kautta läpi raskauden mun vointia, mutta ei toki siksi ole soitellut. Tuskin alkaa soitellakaan kovin tiheästi.
Kaveri soitti joitain päiviä sitten ja totesi, että jos en olisi vastannut, niin olisi alkanut pohtia että joko oon tositoimissa. Minä, joka olen lähipiirissäni kuuluisa siitä, etten kuule puhelimen soivan?
No, en tiedä pitäiskö ilmoittaa kaikille, ettei mitään ennakoivaa ole kuulunut, joten odotellaan nyt 4 viikkoa, jolloin ollaan melkein viikolla 42.
Kaveri soitti joitain päiviä sitten ja totesi, että jos en olisi vastannut, niin olisi alkanut pohtia että joko oon tositoimissa. Minä, joka olen lähipiirissäni kuuluisa siitä, etten kuule puhelimen soivan?
No, en tiedä pitäiskö ilmoittaa kaikille, ettei mitään ennakoivaa ole kuulunut, joten odotellaan nyt 4 viikkoa, jolloin ollaan melkein viikolla 42.