Yleistä löpinää

Keskustelimme juuri aiheesta ja totesimme että jotain asialle on tehtävä. Tarvitsen nyt omaa tilaa ja rauhaa, muuten menee asiat huonosti. Mies ymmärsi (toivottavasti) mutta vielä pitäis keksiä mitä asialle tekisi.
Olemme hyvin erilaiset ihmiset ja raskauduin heti kättelyssä. Vasta tutustumme toisiimme ja raskauskin tuo omat tunnemyllerryksensä. En aio tehdä liian nopeita päätöksiä, mutta toivottavasti teen järkeviä.

Aina ei asiat mee niin kuin on suunnitellut. Katsellaan tilannetta. Onneksi äitini ymmärtää mua täysin kun on itse ollut yksinhuoltajana ja käynyt läpi vaikeita aikoja. Tukiverkosto mulla on hyvä. Monta sisarusta ja vanhemmat lähellä, sukulaisia myös. Sanovat että tottakai yksinkin pärjäisin.

Yritän vielä tuon miehen kanssa selvittää asiat.
Kyse ei ole pelkästään siitä että ärsyttää, vaikka ehkä tekstistä sai sellaisen kuvan. Syyt miksi ärsyttää, on suuret ja hyvät. Jotkut koskevat jopa omaani ja lapsen terveyttä. En myöskään pysty häneen 100% luottamaan, tunteita ei juurikaan ole ja kemiat ei vain kohtaa. Toivotaan parasta että tilanne muuttuisi.
 
Meillä mies innostu eilen ultran jälkeen ihan tosissaan, haluais uuden isomman auton ja mitä kaikkea se eile suunnitteli.. :laughing002 Itse vaa myhäilin. :laughing002 Odotan tässäkin raskaudessa sinne rv 12 jälkeen ennenkuin hommaan mitään, tein näin myös esikoisesta. Oon ehkä jotenkin taikauskoinen ton rajan jälkeen, että sillon on turvallisempi ja lupa ostella, että ennen sitä ei hyvä seuraa. :)
 
SanniMariia: Sen sanon, että itteään ei voi pakottaa oppimaan rakastamaan ketään. Ehkä se vastaus on jo siinä, jos tunteita ole niin en itse näkisi järkeä jäädä suhteeseen roikkumaan. Ja voihan se eron jälkeen, että ne löytyykin, mutta kun lueskelen noita viestejäsi, että terveyttäkin jo uhkaa niin välimatka tekisi ehkä terää. Voimia, mitä ikinä päätättekin!
 
Voimia sannimaria! Hyvä että olette jo asiasta puhuneet, se on aina askel sekin :) ja kuten kirjoitit niin myös raskaus myllertää fiilikset.

Meillä mies hiljalleen ottanut "tontun" meidän keskusteluihin mukaan. Esikko käynyt kuulolla hiilillä nyt jo pari viikkoa ja ollut raskasta rakkaan kiukkupyllyn kanssa. Eiköhän tämä tästä hiljalleen helpota. Uhma? :grin
 
SanniMariia, hankala tilanne sinulla, mutta onneksi hyvät tukiverkot! Ja kyllähän vanhemmuutta voi onneksi lapsen isän kanssa jakaa vaikka ei rakkaussuhdetta olisikaan. Minusta ei kannata jäädä rakkaudettomaan suhteeseen, siinä tekee itsensä vain onnettomaksi.. Tsemppiä sulle ratkaisuihin!!
 
Kiitos kaikille tsempeistä. Mies otti kerrankin tosissaan mun ahdistuksen ja tänään ois tarkotus sopia, mitä tehdään :) Puhutaan kunnolla halki mikä mättää. Mulla on tapana ahdistua helposti uusissa tilanteissa, varsinkin kun tämä koko alkuvuosi on ollut muutoksia täynnä. Eiköhän ne asiat järjesty! :)
 
SannaMariia jokainen tietää omat syynsä miksi haluaa lähteä. Varmasti pärjäät niin pärjäsin minäkin. Meillä puhuminen ei auttanut ja tilanne paheni. Tukiverkkosi kuulostaa olevan kunnossa. Suhteeseen jossa on jotain mikä on terveydelle vaarallista ei kannata jäädä. Yleensä asioilla on tapana pahentua.

Mutta hyvä jos olette saaneet puhuttua ja olet saanut puettua sanoiksi tunteitasi asian suhteen. Voimia keskusteluihinne, asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella.
 
Mites onko täällä kellään kokemusta yövuorojen teosta? Kuinka pitkälle raskautta ootte tehnyt yövuroja hoitotyössä?
Mä tein kolmosen kanssa ihan äitiysloman alkuun saakka. Nyt meinaan jatkaa siihen asti kun kroppa kestää.
Mä koin yövuorot helpompina, aikaiset aamut oli pahimpia kun aamulla yrjötti eniten.
 
Uusperhekuvio täälläkin. Mulla isot lapset: melkein 18, 16 ja 10,5. Miehelle eka tulossa.
Mullakin on ikää jo enemmän, 38v ja hankalia perussairauksia. Lapsettomuushoidoilla saatettu alkuun tämä raskaus, pari km tullut välissä.
Jännittää ja pelottaa miten kaikki sujuu, ja toki edellisen vauva-ajasta on jo ikuisuus.
Pienin askelin ja etappi kerrallaan eteenpäin.
 
SanniMariia: rankka tilanne teillä, toivottavasti saatte puhuttua asioita eteenpäin
 
Mä täytän joulun alla 30 ja puoliso silloin 29 :) oon aina halunnut ekan lapsen ennen ku täytän 30 ja nyt missaan sen 7 päivällä :D
 
No toivotaan ;) itse synnyin muutaman päivän myöhässä, mutta se ei varmaan vaikuta tähän asiaan :)
 
Mulla on nyt ehkä tyhmä kysymys mutta kysyn silti koska kysymällä oppii ja tää nyt ei tullut mieleen esikoisen kohdalla, nyt ihan muuten vaan aloin pohtimaan :happy:

Elikkä nyt kun laskee viimeisten kk alkamispäivistä että olen viikolla 9+0, niin kun menen ultraan ja jos siellä sanotaan vaikka 8+0, niin tarkoittaako se että hedelmöitys tapahtui 8vko sitten.

Kun jos laskee kk mukaan, niin eihän se nyt pidä paikkaansa että masuasukki olisi 9vko vanha,koska ei hän ole alkanut kasvamaan heti kk alkamispäivänä :wacky:

Toivottavasti tuosta nyt ymmärsi mitä kysyn :D kiitos jo vastauksista
 
Takaisin
Top