Taidan rohkaistua tänne itsekin kommentoimaan. Oon 29v (tai no, kohta jo 30v), ja meillä on ihana 3-vuotias esikoinen. Pitkään oli esikoisen kivuliaan synnytyskokemuksen ja koliikkisen vauva-ajan jälkeen sellainen tunne, että meille ei tule enempää lapsia, mutta näin se aika auttaa asioita onnellisesti unohtamaan..
Jätin pillerit pois heinäkuussa, ja plussasin jo vajaa kuukautta myöhemmin 11.8. Arvioin että varmaan on RV 5+5 menossa, ei tullut pillereiden lopettamisen jälkeen välivuotoa tai kuukautisia niin hankala silleen arvioida. Kun aloin esikoista odottamaan, niin meni samalla tavalla, eli samantien raskaaksi kun pillerit jäi pois. Ajattelin että niinköhän tällä kertaa näin nopeasti tapahtuu, mutta niin vaan kävi.
Raskausoireet on olleet toistaiseksi aika lievät, jonkin verran etovaa oloa ja rinnat arat. Jännä myös miten ajatuksissa on käynyt monenlaisia tunteita jo läpi, on yhtäaikaa innostunut ja vähän jo jännittää, että meneekö kaikki hyvin ja miten arki sitten muotoutuu, kun perheeseen tulee yksi lapsi lisää. Esikoiselle ei ole vielä puhuttu mitään, sitten kun on ultrat takanapäin ja raskaus näkyy, niin voidaan alkaa asiasta juttelemaan.
Myös omalla työpaikalla minulla olisi mahdollisuus ottaa vastuullisempi rooli osakseni ja saisin tästä vähän enemmän palkkaa, mutta samaan aikaan puntaroin että kannattaako, kun "kohta kuitenkin jään jo äitiysvapaalle ja joku muu joutuu sitten minun tilalle ottamaan roolin hoitaakseen".