Yksinodottajat 2011

Joo mä kans ajattelen että pärjään paljon paremmin näin, ku se että olis tuo lapsen isä kuvioissa.
Tuosta yksinhuoltajuudesta neuvolassa; mulle ei oo siitä sen kummemmin asiasta "paasattu", että aina silloin tällöin neuvolas kysytään onko lapsen isä ollut yhteydessä. Mutta oon aina vastannu että ei ole ollut tekemisissä ja tuskin tulee olemaankaan. Sitten asia jätetään sikseen.

Mitenkäs sulla muut otti sen että susta tulee yksinhuoltaja jne ?
Mä pelkäsin ite että mut tuomitaan tai muuta sellasta, mutta ihmeen hyvin kaikki ottanut asian :)
Esimerkiksi tössä kaikki ovat ottaneet asian hyvin, oma perhe on asiat kans sinut ja kaverit myös :) Ja toki myös neuvolassakin on asiaan suhtauduttu hyvin.
Mulle on kyllä oikeestaan ihan sama mitä muut ajattelee, kuhan ite oon onnellinen ja sinut asian kans :)
 
Näin on! Eiku oon ite ollu vähä ihmeissääki siitä että neuvolassa on otettu se tosi hyvin ettei olla yritetty mitään "koittakaas sopia lapsen isän kanssa" ne on ollu enemmänki niin että lapselle riittää yks rakastava vanhempiki. Porukat ja kaverit on tukenu tosi paljon siks tää onki tuntunu aika helpolta ja hyvältä jutulta.
Niin ylpeänä vaa mennään jos joku aattelee jotai negatiivista nii se on sitte sen ongelma :D
Oli taas eilen neuvola ja hui ku vaavi oli jo laskeutunu alas!!
 
Noniin, hieno juttu että asiat on kunnossa ja kaikki ottaneet asian hyvin vastaan :)
Mä sain tänään kuulla kuinka lapsen isällä on uus muija.. Sille oli joku jätkä kuittallu kuinka siitä tulee isukki, oli jätkä tuumannu vain että minä en sen isä oo....
joo o.. jotenki vituttaa... kehtaa väittää tollasta.. huoh :/
Lapsellista..... tiesin kyllä että varmasti koko ajan kaikille selittänyt kuinka hän EI ole isä, mutta nyt ku sain sen kuulla että se oikeesti tekee sitä niin tuntuu tosi pahalle...
 
Ohhoh miten se vielä kehtaa sanoa noin. Ensiks niiku ei oo pokkaa olla isäks lapselle ja sit ei ole vielä pokkaa myöntää sitä !! Tosi ikävää ku pitää tollast vielä levittää sitte vielä muillekki. minkää näköst omaatuntoa.
Mutta onneks tollanen touhu kostautuu ennemmin tai myöhemmi jollain tavalla.
Varmasti pahalta tuntuu ei vaa sais pahottaa mieltä kun se ei ole sen arvonen.
 
Joo älä muuta sano..
En kyllä ymmärrä miks otin niin itteeni tuon vaikka tiesin että varmasti se puhuu tollasia kylillä..
Blääh, noh se saa vielä isyytensa tunnustaa niin ei oo asiasta sit epäilystäkää.
Miehet on perseestä :DD Tällä hetkellä tuntuu siltä :D
 
Nii kai se tuntuu pahalta ku sen sit saa kuulla et se on niin tehny...
Joo mulla on kans menny kyl ihan usko noihi miehiin... vaikka eihä se kaikkien miesten syy oo ku se mun exä oli urpo. Nii meinaat pistää sen tunnustaa isyytensä?
 
Niin ei tokikaa kaikki miehet tollasia oo. Ja uskon ja toivon et vielä löydän hyvän miehen ja hyvän isähahmon mun lapselle. :)
Kyllä aion laittaa lapsen isukin tunnustamaan isyytensä! Joutaa kantaa jollaki tavalla vastuuta!
Mun tää päivä on ollu ihan perseestä. Romahdin ihan täysin töissä. :/ selkä hirmu kipee ja ny on hiivatulehdus niin sekin oireilee inhottavasti. Sitten viä unettomat yöt ja tää eilinen juttu..
On ny sit tullu itkettyä silmät päästänsä. Mullon tosi paha mieli  vain tästä kaikesta :/ Johtunee luultavasti hormooneista ja tästä kaikesta turhautumisesta..  Blääh :(
 
Niin semmonen ku vielä löytyis nii kiva ois. En vaa tiedä kuinka innostuneita noi oikein on yh äideistä mut eiköhä sitte joskus löydy sellainenki josta on isähahmoks.
Oon myös miettiny nyt et pistäisin mun exän tunnustaa mut jänskättää vaa se ku en usko et se suostuu siihe. Mul on lähes kokonaa noi selkävaivat nyt äippälomalla lähteny se on se työ mikä rasitti selkää välil se liikkuminenki oli niin hankalaa.
Sulla kyllä ikävästi kaikki harmit kasaantunu samaa aikaa niskaan :/ Pitäisköhä sun hakea saikkua ja vähä "parannella" itseäs? mutta kyllä se siitä huomenna sulla on jo toivottavasti parempi mieli :)
 
 No tänään ollu parempi päivä, mutta selän kannalta ihan paska. LÄhdin aiemmin jo töistäki ku en vaan jaksanu olla ku selkää polttaa ja särkee. Huomenna kyllä saikkua hakemaan.
Jos lapsen isä ei suostu isyyttänsä tunnustamaan niin sitte ymmärtääkseni asiasta voi mennä käräjille. Ja minähän sit ainakin vedän käräjille jos tarve sen vaatii.. : D
Kyllä monet yh mammat on löytäny miekkosen rinnalleen. Mä en ainakaan oo menettäny toivoani, ku nähny kuiteski monen yh mamman löytäneen miehen :) Dont worry !
Ja on musta ollu tän raskauden aikana yks jäbä kiinnostunutkin vaikka tiesi että oon raskaana, mutta mä en oikeen lämmenny sen kummemmn sille :D
 
Aattelin heittää täs yhen ajatuksen ilmaan kun näitä teijän juttuja luin.. Onko parempi antaa sit olla jos ei isä halua tunnustaa? Koska saat yksinhuoltajuuden eikä tartte sen kummemmin isältä mistään asioista sen jälkeen kysellä. Ja se ei voi tulla ees vaatimaan sit mitään sultakaan.. Elarit saat kuitenkin kelalta ja sossusta.. Eikä se isukki voi millään tavalla hankaloittaa sun ja lapsen elämää kun ei ole tunnustanu isyyttään. Sun vallas on sitten kaikki tapaamiset ym. Jos on noin hankala tilanne, niin mun mielestä ois paremi antaa sen olla.. sehän on sen menetys.. Siis tää on vaan mun mielipide.

Itselläni on tilanne jossa odotan kyl yksin ja asun yksin, mutta lapsen isä tulee olemaan hyvin läsnä lapsen elämässä. Meil on sen verran hyvät välit kuitenki säilyny kaikest huolimatta..
 
Mulla ny vain on täs takaa-ajatuksena se että se lapsen isä joutus edes jollain tasolla kantamaan vastuunsa. Ei tää ny oikeestaan mitenkää hankala tilanne oo :D Se ei vain pidä muhun yhteyttä ja sanoo muille ettei ole lapsen isä. Siinäpä se, otin vain sen kovin itseeni mutta kylläpä se tästä :)
Itsekin aluksi kovasti yritin pitää välejä ja olisin mieluusti pitänyt hyvät välit hänen kanssaan. Mutta häntä ei sit vissiin kiinnosta. Mä en oikeestaan oo sille milläänlailla vihanen, pettynyt enemmänkin.

Mut yritän ainakin että tämä isukki tunnustais isyytensä :)
 
Noniin hyvä että on jo parempi olo:) Kohtaha sulla allkaa kans äippäloma? nii voi sitten maata vaa :DD Niin joo mut sit sun tarvii vissii nähä sitä isää ? :o Niin tarvii vaa varmistuu et mies on varmasti valmis siihe et on osa lapsen elämää.
No mut sullaha on vientiä ;D niihä sitä sanotaan että raskaana ois hehkeimmillää... ei kyl mun kohalla päde! :D
Kiro kiitos kun tulit kertomaan mielipitees! nimittäi mä oon täällä mietiskelly tota isyydentunnustus juttua, kun isä on semmoinen ku on ja uskon että siltä pitää sitä elatusapua koko ajan olla ruikuttamassa ku tuskin iha mielellää maksais mutta toisaalt haluisin että se kantaisi ees vähän vastuuta... vaikeita asioita!
Mietin tossa tällästä et jos isä kuitenki yhtäkkiä välttämättä haluaiski tunnustaa isyyden nii onko sillä siihen oikeus?
 
29.10 alkaa äippäloma, mut koitan huomenna saada saikkua tuohon asti. Ei oo yhtää sellanen olo et enää jaksais töitä tehdä tän selän kanssa.
Siis mulla OLI vientiä :DD Eipä oo enää, kun ei oikein kyseinen jätkä ollu mun makuuni :P heh.
Öö siis mitä, millälailla joudun nähä isää ?  :) Sori, en tajunnut :D

http://www.laki24.fi/pepe-isyys-isyydentunnustaminen.html
tos on jotain jutskuja tosta isyysjutusta. Mutta siitä saa kyllä tietoa sosiaaliviranomaasilta enemmän :) Sinne mä oon jo soitellu ajat sitte ja kysellyt että mitä täytyy tehä täs tilantees. En kyllä muista puoliakaan mitä se muija mulle sepitti mutta kyllä niistä viä kerkiää jutskailla sit moneen otteeseen ku vaavi syntyy : )
 
Yleensä kyl käy niin, että kun isät näkee sen käärön nii sillon viimeistään ne tajuaa, että niist on tullu isukkeja ja voi sillon mieli muuttua.. Mut jos ne ei oo tunnustanu isyyttään sillon ku on ollu siihen mahdollisuus, niin sun ei tartte hyväksyä sitä sitten myöhemminkään.. (muistaakseni) Koska se on jo näyttö siitä ettei isää oo paljo lapsi kiinnostanu.. Ja sossust saa tosiaan aika hyvin tuohon neuvoja ja kannataakin kysyä ja valmistautua kaikkeen ettei tuu sit mitään helvetillistä taistelua jos isukki herääkin siihen, että hänellä on lapsi. (tutuilla on aika hirvee tilanne just ko. asiasta) Mun mielest se isä voi vaatia vissiin sit vasta oikeusteitse sitä isyyden varmistamista dna-testillä.. Jos niin vaikeeks menee.. Mut tietty osa isistä tyytyy siihen, että saa nähdä lasta kun vaan äiti suostuu tapaamisiin vaikka oliskin yksinhuoltaja. Mut jos on yhtään epävarma niin kannatan kyl jättää vaatimatta sitä tunnustusta. Vaikka ymmärrän kyllä sitä että tietty haluaa johonkin vastuuseen koska ei kukaan yksinään yleensä raskaaksi tule. Mutta kyllä ne tulee sitä katumaan.. Luulisin ainakin. Tsemppiä teille molemmille ja voimia odotukseen. :)
 
Joo oli kyl niin tuskaa olla töissä ison masun kanssa...
Apua mulla ei kyl oo yhtää hajua noista jutuista ! Elikkä voisin vaa hakea sitä elatusapua kelasta eikä tarvis ees yrittää ees että isä tunnustaa?
Pitää kyllä soittaa sinne sossuu huomen et ois vähä ees perillä asioista.
Niin voi olla että isä muuttaa mielipidettä sitte ku lapsi syntyy, mutta ku tuntuu niin väärältä et se on kuitenki ei oo lapsesta kiinnostunu koko raskauden aikana ja sit yhtäkkiä muka oltaiski.. Ehkä olis vaikeeta luottaa siihe että se kiinnostus pitäis. Kiro sitä samaa sinullekki! :)
 
Joo kannatan siä sossus käymistä, ne ny ainakin tietää miten ne asiat oikeesti menee. :) Ja jos se isukki ei tunnusta, ni sit vaan hakeen sitä elatusapua sielt kelasta.

Ymmärrän kyl todella hyvin kun sua ärsyttää se kun odotat yksin ja "joudut" kokeen kaiken yksin. Ni si jos sattuuki että isä tajuaakin vasta lapsen nähtyään haluavansa olla sen elämässä, ni tuleehan siinä mieleen, että mitä hittoo sä siinä nyt hyysäät ku ei oo ennenkään kiinnostanu.. (oon miettiny välil tota itsekkin kun on ollu huono päivä..) Jotkut miehet ei osaa tuntea mitään tulevaa lasta kohtaan ennen kun sen näkee konkreettisesti, että se on oikeesti olemas. Tai nii musta ainakin tuntuu, ett jotkut vaan ei tajuu..
Mut toivottavasti teil menee kaikki hyvin ja asiat järjestyis omalla painollaa parhainpäin.. :)
 
Nii se on kyl tosi ärsyttävää kun jotkut eivät sitä tajua, ku onha se kuitenki senki lapsi vaikka ei sitä kannakkaa 9kuukautta.. Huoh miehet!
Toivotaa tosiaa et menis kaikki parhainpäi itsestää ku tästä voi kehittyä aika iso soppaki. Ku tän lapsen isä on vähä semmoi tuuliviiri, että siitä ei tiedä mitä se seuraavaks..
 
katotaan nyt kuinka meiän mammojen käy :))
Mä täs kans vähä aloin pohtiin tota et haluunko että lapsen isä tunnustaa isyytensä, mutta kyllä mä oon edelleen sitä mieltä että sitä vaadin. Lapsella on oikeus isään, jos ei niinkään "fyysisesti" niin edes paperilla että lapsi saa virallisesti isän :)
Nojoo, meitä on niin moneksi ja teemme kaikki kuinka itse näämme parhaimmaksi. :)

Meikäläinen kävi tänään ostamassa ammeen ja siihen jalat, ja vähä unisex vaatetta vaaville :)
Koko ajan todellisempaa että pikkunen on hetken päästä täällä mun ilona!
Mua kyllä ressaa se että onko mulla kaikki hommattuna vaavia varten. Ainaki isoimmat ja tärkeimmät asiat hommattuna (esim. vaunut, turvakaukalo, pinnis jnejne..) mut entäs kaikki pienet jutskut.. :D ääh.. kaippa se tästä.
 
Kyllähän me kaikki pärjätään ihan varmasti tilanteista huolimatta.. :) Kylhän se tuleva aina huolestuttaa kun siinä on pieni mukana josta on itse vastuusa, eikä pelkästään itsestään.. Mutta onneksi yleensä ihmisellä on tukijoita ystävissä ja varmasti saa apua jos ja kun sitä tarvitsee.

Nii onhan meitä moneen junaan ja junat menee sinne minne haluaa, aina ne perille pääsee vaikka kiertotietä meniskin.. Ja joka junaan ei tartte nousta.. :) Eli kaikki järjestyy ihan varmasti..

Joo mä oon kanssa miettiny että onkohan sitä tullu hankittua kaikki tarvittava.. Mut kai sitä sit kerkee jossain kohtaa täydentää jos huomaa jotain puutuvan kun kääryle on kotona.. :) Musta kyl tuntuu että täällä jo hukutaan tähän tavaran paljouteen, mutta se varmaan johtuu siitä ettei ole tottunu ett sitä on noin paljon joka puolella.. Ja lisää tulee kun lelut alkaa kerääntyyn.. Sitä odotellessa.. :D
 
Juuh, no mennään ny vain päivä kerrallaan ja katotaan mitä tapahtuu jatkossa. : )
En nyt tuosta isukki jutusta jaksa ressata sen kummemmin, sitä kerkiää vielä ressaamaan ihan tarpeeksi :D

Mäkin oon kyllä ajatellut, että kuhan ny isoimmat hankinnat on hommattuna niin varmasti pärjää. Ja myöhemmin saa sit hommattua jotain jos uupuu. :)
Mä oon hirveesti miettiny kaikkea sellasta arkipäiväsiä juttuja, että miten se vauva puetaan ja onko mulla varmasti tarpeeksi vaatteita, ja että tiedänkö onko sillä kylmä vai kuuma. Ääh :D
Mutta varmaan kaikki nää mietteet käy läpi. Kyllä se siitä sutvaantuu, tiedän sen. Mutta silti on kovat mietteet tulevasta :)
 
Takaisin
Top