Samaa mieltä Storkin kanssa! Itselläkin alkoi mennä nukkuminen, lähinnä juuri nukahtaminen, tosi vaikeaksi. Mies hoiti (ja hoitaa edelleen) ekan syötön useampana yönä. Kun sai nukuttua pidemmän pätkän stressaamatta että 'kohta se taas herää' alkoi unet paranemaan. Ensin ajattelin etten halua miestä häiritä kun kumminkin töissä käy. Pakko kuitenkin oli, ja mies oli samaa mieltäkin, että mun unet on saatava paremmiksi. Ei olis kyllä päivistä vaavin kanssa muuten tullut mitään. Tsemppiä! Kyllä tuo uni on vaan niin tärkeää!