Vauvojen sairaudet sun muut olot ja oireet

Meillä on hieman omituinen vaiva. Huomasin taannoin, että pojan toinen pikkusormi oli alimmasta nivelestä turvonnut. Hän kuitenkin käytti sormea, ei aristanut ja sormi taipui hyvin, eikä meno muuttunut miksikään sormesta huolimatta, niinpä en osannut epäillä, että sormessa voisi olla mitään kummempaa. Niin, ja mitään ei ollut samana iltana sattunutkaan, ihan normaalit leikit eikä kummempia haavereita tai itkuja. Anyway, odottelin viikon, että turvotus laskisi, mutta kun mitään ei tapahtunut, käytiin lääkärissä alkuviikosta. Lääkärinkään mielestä sormi ei ollut murtunut, vaan epäili ihotulehdusta (vaikka ei se sormi punoita tai mitään) ja saimme sormeen antibioottisalvaa. Vielä ei muutosta näy, mutta toivotaan, että tuolla menisi. Rasittavaa vaan tuo antibioottisalvan käyttö lapsen sormessa, rasva leviää joka paikkaan ja sitä ei saisi menn silmiin tai suuhun. Isompia paketteja en mielelläni pojan käteen laita, ja rasvan peitteenä nyt oleva laastari taas tuntuu olevan maailman kiinnostavin asia, jota pitää repiä ja nyppiä koko ajan :mad:

Menin muuten lääkäriin ihan häntä koipien välissä, nolona ja paskamutsifiiliksissä kun olin niinkin pitkään katsellut kotona sormea, joka kuitenkin saattaisi olla murtunutkin. Onneksi oli mukavaa ja ymmärtäväistä porukkaa, eivätkä tosiaan sielläkään pitäneet murtumaa todennäköisenä. Ja tuli nyt sitten testattua, miten julkinen terveydenhuolto meidän kunnassa toimii, raskausajan labroja lukuunottamatta olen tainnut käydä viimeksi joskus vuonna 2004 :eek:
 
Flunssa!!! Eiiiih, mistä sekin nyt tuli? Öö kauanko siinä on itämisaika- torstaina tyttö maisteli samoja leluja yhden pikkuisen kanssa, joka vaikutti olevan vähän räkäinen. :/ Tai sit mä oon palelluttanut sen ulkona päikkäreillä, vaikka se on kyllä tuntunut ihan tarpeeksi lämpöisesti puetulta.

Illalla alkoi siis niiskutella ja aamulla räkä valui jo ympäriinsä. Yö meni huutaessa (enimmäkseen tyttö, mä huusin vain sisäisesti), vatsanpuruja lähinnä. Ruoka on kelvannut niukasti, mut paitaa kaivelemassa tuo on koko ajan. Lue:maitoo.

Anoppi lupasi kyllä tulla huomenna hoitaan, vaikka muistutti, että mulla ois oikeus jäädä kotiin sairaan lapsen luo. Anteeksi vaan, mut vaikka ei tulis yhtään unta ens yönä ja työ on suht koht rankka, mä TARVIIN BREIKIN. Hetken hengähdys. Mistä tuo lapsi just tähän hätään on oppinut kirkumisen jalon taidon? Hieman ironisesti totesin tuntevani oloni nyt mölyapinan kiipeilypuuksi.
Mies on kyllä autellu tänään, ainakin enemmän ku eilen ja nyt ipana on toisilla päikkäreillä ja hetken hiljaisuus talossa. Täällä on kaaos, kaikkien jäljiltä, mut en nyt jaksa alkaa jynssäämään. Sormet ristiin, etten mä sais tän migreenin lisäksi mitään flunssaa.
 
Meilla poika on oksentanut koko marraskuun aikana eka kerran vasta tanaan. Ruoka ei ole kelvannut kunnolla sitten perjantain, joten koko viikonloppu on syoty vellia ja maitoa. Makeat jalkkarit kylla ovat kelvanneet. Pienta nuhaa pojalla on koko ajan, varsinkin ulkoilun jalkeen. Jotenkin olen jo niin turtunut kaikkiin naihin ripulointi/oksennus/nuhayskakuumeilu-kipuihin, etten jaksa olla enaa edes huolissaan, jos nyt yksi laatta lentaa. Ikavaa sanoa, mutta kaikki tammoset sairastelut ovat meille jo arkipaivaa...
Ja meilta loytyy pojalle jo aika kattava laakevarastokin kaikkeen mahdolliseen.
 
Niin sama tilanne täällä ^

Mä jouduin siirtämään pojan lääkkeet omaan lääkekaappiin kun ei enää mahtunut meidän lääkkeiden kanssa samaan paikkaan.. sanoo jotain siitä arsenaalista joka meille on kerääntynyt sen jälkeen kun poika aloitti päiväkodissa :confused:
 
Nyt illalla poika soi ensin ihan tyytyvaisen oloisena koko lautasellisen kalasosetta ja viimeisella lusikallisella oksensi kaiken ulos. Koko poytakalusto, pojan syottotuoli, lattia, pojan vaatteet kaikki oksennuksessa. Sitten se oksennus jai kellumaan siihen syottiksen poytatasolle ja poika alkoi hakkaamaan sita yrjoaan kaksin kasin, joten lopulta sita oksennusta oli joka paikassa. Ma en ehtinyt kunnolla edes reagoida ja poika vain nauroi ja latrasi oksennuksensa kanssa, jota oli lopulta myos mun vaatteilla, hiuksissa ja naamassa. :mad:
Poika pikaisen kylvyn kautta nukkumaan, puhdas pyjama paalle ja onneksi nukahti heti kun sankyynsa kannoin. Sitten itse siivoamaan ja suihkuun. Olen pessyt lattian jo kahteen kertaan pesuaineen kera, mutta silti meilla haisee KALA ja oksennus.
 
Hihi.. onkohan meidän pojat Littlered salaisia sukulaissieluja, nimittäin meille kävin ihan samalla tavalla viimeksi sunnuntaina. Onneksi ruokana oli tomaatti-kanakeittoa, joka ei haise, mutta on aika kiva saada pestyä vaatteista pois... Aika monet yrjöt poika on tehnyt isänsä sylissä :laughing021 Meillä toi oksentelu johtuu suuresta määrästä räkää jota toi nielee jatkuvalla syötöllä :sad001
 
Poika oli tämän viikon taas "varahoidossa" siellä samaisessa päiväkodissa / ryhmiksessä missä oli jo kerran aiemminkin, ja tulee olemaan siellä vielä nämä kaksi viikkoa ennen joulua. Mä niin arvasin tämän; nyt poika on kuumeessa, yskii ja on taas ihan räkäinen. Kurkkukin on selvästi kipeä- Olin varautunut että tämä on edessä jo parin päivän jälkeen, mutta viikko siinä meni. On ne vaan niin eri pöpöt kun on eri paikka ja isompi porukka. Raukkaparka :Heartred Aamulla on suunnattava lääkäriin ja näin ollen meikäläisen uran ensimmäinen lapsen sairastumisen takia vietettävä sairasloma on todellisuutta. Kun vois helpottaa tuon pienen oloa jotenkin. Lääkettä, lämpöä ja läheisyyttä, niistä on nyt nämä päivät tehty.

Ps. Jos tähän samaan valittais muustakin; bonuksena vanhempi koirista kärsii vatsavaivoista ja oksensi tarhassa ennen sisälle tuloa ja sitten vielä sisällä, juotuaan ensin noin litran vettä jotta varmasti oli nestettä mitä ykätä. Mitä lie taas maalla metsässä ollessaan syönyt. Hyih! Yhden sortin vauvojahan nuokin on, joten menköön tähän samaan :D Ei siis mikään herkku päivä tänään... Ehkä tämä tästä rauhoittuu. Toivottavasti saadaan kaikki nukuttua edes kunnolla yö.
 
Toivottavasti Henu teidän koirilla ei ole samaa tapaa kuin meillä, että tähtäävät oksentaessaan aina matolle, mieluiten siihen vaaleimpaan kohtaan o_O Tsemppiä!
 
Ei kai koirat edes osaa oksentaa muualle kuin matolle, sohvalle tms., ei siis k o s k a a n paljaalle lattialle! Olihan siinä yöpuhdetta, kun yksi koiraa oksentelee, molemmat teppaa eestaas ja sitten kun koirat rauhoittuvat, poika herää itkemään kun yskittää ja on ihan tukossa. Ja sitten taas koirat aloittaa rallin, poika herää... Ja sitten taas... No, siitä yöstä selvittiin jotenkuten. Viime yö oli jo vähän parempi, kun koirat nukkui rauhassa. Poika sen sijaan ei.

Käytiin pojan kanssa eilen aamulla lääkärissä ja kolme päivää lepäilyä oli määräys. Minä olen ollut eilen ja tänään kotona, mies on huomisen. Ihan normi flunssakuume tämä on, toistaiseksi ei korvissa havaittavissa mitään. Tänä aamuna enää vähän lämpöä. Poika on ihailtavan reipas ja touhukas, kun lääkkeet vaikuttaa. Sitten kyllä väsähtää kun lääkkeen vaikutus hiipuu. Eilen poika nukkui yli 3 h päikkärit, mistä minäkin pari tuntia. Ennen sitä siivosin, oli niin törkyistäm joka puolella. Kyllä teki terää nukkua kunnon päikkärit!

Sen verran viisastuin lääkärissä, että nestemäinen Burana kuulemma auttaa mm. kurkkukipuun ja saattaa ehkäistä korvatulehduksen syntymistä, joten sitä suosittelivat antamaan pojalle. Panadolia ollaan aiemmin käytetty kuumeiluun, mutta hyvä tietää että Burana on tämmöisissä tapauksissa parempi, kun on yskää ynnä muuta ohessa.
 
Mä olenkin ihmetellyt mitä eroa niillä on. Tai siis tiedän toki, että vaikuttava lääkeaine on eri, mutta kysyin kerran apteekissa että pitäisikö ostaa buranaa ja onko se jossain tapauksissa parempi, niin se farmaseutti oli tosi nihkeä ja sanoi lähinnä että lapselle suositellaan aina ja kaikissa tapauksissa panadolia... mä olin vähän että miksi te sitten myytte molempia johon se vaan mutisi jotain. o_O
 
Meilla tama viikko on ollut oikea epaonnen viikko. :sad001

Maanantaina poika poltti katensa! Olin nostamassa kuumasta uunista ruokaa pois. Nostin uunipellin pois ja uunin ritila tuli sen pellin mukana siina puolittain ulos. Sain laskettua pellin hellan paalle ja silla valin poika juoksi siihen ja tarttui kadellaan tulikuumaan ritilaan.
Vasemman kaden etusormenpaa, peukalonpaa ja etusormen/peukalon valinen loysa ihoalue paloi siis niin, etta noihin kolmeen kohtaan tuli valkoiset rakkulat. Yritimme rauhoittaa kiljuvaa poikaa pitamalla katta kylman vesihanan alla, mutta ei se auttanut. Sitten mies lahti pojan kanssa yolla paivystykseen ja siella laakari oli rasvannut pojan kaden salvalla ja kaarinyt kaden pakettiin. 2. asteen palovamma! Poika sai myos kipulaakkeen ja nukahti heti kotiin tultuaan.

Tiistaina vietiin kuitenkin poika tarhaan, koska oli kasipakettia lukuunottamatta muuten reipas. Ma hain pojan iltapaivalla pois ja silla oli oikean kaden (siis ei sen palovammakaden) peukalo punainen ja hieman turvonnut. Hoitaja kertoi, etta pojalla oli jaanyt kasi jonkun aidan tai saranan tms. valiin. Ma en oikein kunnolla edes ymmartanyt sen puheesta, etta mihin helvet... rakoon se sormi oli oikein jaanyt, mutta punainen se oli. Poika ei kuitenkaan aristanut sormeaan. Se ei ollut kipea koskettaessa ja poika oli muutenkin reipas kaveri. Ma olin vain itsekseni jarkyttynyt, etta miten naita onnettomuuksia nyt sattuu koko ajan! o_O Nyt tuo sormen punoitus on jo kadonnut.

Keskiviikkona meilla oli sitten paivystyslaakarin maaraama siteen vaihto terveyskeskuksessa. Pojan omalaakari puhkoi neulalla niihin rakkuloihin kertyneet nesteet ulos, laittoi uudestaan salvaa ja uuden siteen. Tuota sidetta on niin reilusti, etta kasi nayttaa ihan paketilta! Laakari laittoi sen myos niin hyvin, ettei poika saa itse sita nyplattya auki. Meilla on nyt maarays kayda kahden paivan valein terveyskeskuksessa vaihdattamassa sita sidetta aina siihen saakka kunnes laakari toisin paattaa. Kauheaa eestaas ravaamista.
Sitten keskiviikko-iltana eli eilen pojalla nousi myos korkea kuume! En tieda johtuuko se tuosta palovammasta vai jostain muusta, mutta korkeimmillaan mitattiin 39,4. Laitettiin suppoa pyllyyn ja parin tunnin kuluttua oli vain 38, mutta silti poika on eilisilllasta lahtien ollut ihan tulikuuma, apaattinen ja veltto.

Mies oli taman paivan pojan kanssa kotona ja on viela huomisenkin. Minulla on la ja su nyt vapaat, joten pojan olisi tarkoitus menna hoitoon vasta maanantaina. Tanaankin poika on ollut kuumeinen. Ollaan laitettu suppoja ja kylmia kaareita. Poika on kuitenkin jaksanut leikkia ja touhuta valissa, mutta nukkunut kuitenkin enemman kuin normaalisti. Nyt sitten illalla kavi kuitenkin niin, etta poika oksensi koko iltaruokansa tosi voimakkaasti, kitisi hieman ja makasi sen jalkeen ihan velttona sohvalla. Vaihdettiin vaatteet, annettiin vetta ja kannettiin sankyyn. Varaudumme siihen, etta itkeskelee yolla nalkaansa, joten annetaan maitoa. :sad001 Se on vain kauhean surullista, kun toinen on niin kipea. Ja kaiken huipuksi poika oksensi sen paketoidun katensa paallekin ja nyt ne siteet ovat varjaytyneet oksennuksesta ja haisevat pahalle. Me emme kuitenkaan alkaneet niita vaihtamaan, silla laakari vaihtaa ne siteet huomenna.
 
En nyt osaa sanoa kenen syy tuo palovammakohtaus oli, tuskin kenenkaan vaan ihan puhdas vahinko. Meilla on normaalisti keittion ovi AINA kiinni, mutta ma olin kaynyt olkkarin puolella sanomassa miehelle jotain ja unohtanut oven auki. Sitten poika vain juoksi siihen mun taakse ja tarrasi ritilaan kiinni. Ma en edes huomannut pojan lasnaoloa keittiossa ennen kuin se oli siina ritilassa kiinni ja huusi paniikissa. MUTTA toisaalta poika oli olohuoneessa miehen kanssa kaksistaan ja miehen valvonnan alaisena silla aikaa kun ma touhusin keittiossa, joten kylla miehenkin olisi pitanyt reagoida siihen, etta yhtakkia poika lahtee sielta juosten pois.
Mut ei naille jutuille vaan voi mitaan enaa jalkikateen. :sad001 Ei se jossittelu paranna pojan katta yhtaan sen nopeammin. Tietenkaan noita palovammoja ei tahtoisi mihinkaan kohtaan kroppaa, mutta onneksi ne ovat vain pienella alueella ja "onneksi" vain kadessa. Jos tuosta jaa nyt jotain arpia, niin kadessa ne hairitsevat vahemman kuin vaikkapa kasvoilla...
 
Huh Littlered, kuulostaapa kamalalta! Voimia sinne! Meillä ei saa keittiön ovea suljettua ja nuo palovammariskit ovat painajaiseni.
 
Sama täällä, keittiössä kaksi sisäänkäyntiä ja kummassakaan ei ovea/mahdollisuutta asentaa. Yritän kiikuttaa tytön niin kauas kuin mahdollista/istuttaa sen syöttötuoliin jos pitää avata uunin luukkua. Ei se onneksi ole osoittanut halua tulla käpistelemään silloin. Joskin päällä olevaan uuniin se tulee nojaileen ja kurkkiin lasin läpi. Mun mielestä sekin on liian kuuma, mutta tuo on eri mieltä??

Ikävä tapaturma, Littlered, voimia sinne!
Onneks nuo pikkuiset unohtaa aika pian kaikki tapaturmat ja leikit jatkuu.
 
Poika ei itse ole moksiskaan sideharsopaketistaan. Leikkii ja touhuaa kuin ennenkin. Menoa ei lainkaan haittaa se, etta pystyy tarttumaan esineisiin vain yhdella kadella. :)
Maanantainahan tuo sattui ja tanaan vaihdettiin taas sidetta. Keskiviikkona puhkaistut rakkulat olivat kuivuneet, mutta edelleenkin miltei vereslihalla eika mitaan uutta ihoa ei ollut kasvanut siihen (en oikein tieda miten tuon paremmin selittaisi) ja seuraava siteenvaihtoaika on varattu maanantaille. Laakari puhui viela "ainakin viikosta", joten ehka me jouluun mennessa paastaan tuosta harsosta eroon. Vaikka se ei poikaa haittaakaan, niin esim. kylvettaminen on vaikeampaa sen kanssa. Ja siinakin on oma hommansa kayttaa poikaa kahden paivan valein terveyskeskuksessa.
Ja onneksi kuumekin on nyt hellittamaan pain! Laakari kehoitti antamaan pojalla paljon vetta noitten suppojen lisaksi.
 
Vaikka poika onkin viela toipilas niin kavimme tanaan puistossa ja yhtakkia pojalla alkoi valua nessusta ihan kirkasta ja limaista verta oikein paksuna viivana. Pojalla on kylla ollut kestonuha vaikka kuinka monta viikkoa. Joka paiva ainakin kerran imastaan limat sielta pois friidalla, joten ei ihme, etta on limakalvot pikkasen artyneet nuhasta. Hieman kylla saikaytti, etta mita hittoa nyt taas. Joka paiva joku uusi yllatys nakojaan... o_O Ei oltu tuntia kauempaa edes ulkona, eika meilla nyt erityisen kylma ilmakaan ollut. Ma vaan jarkytyin hieman, kun se oli melko viston nakoinen se verivana, joka valui nenasta ylahuuleen saakka. o_O Siis koko ajan jotain, semmosta taa meidan taaperoarki sitten nykyisin on...
 
Poika paasi tanaan eroon sideharsopaketistaan! Yhteensa 11pv ollaan oltu tuon kasipaketin kanssa ja se on tuntunut ikuisuudelta. Vesikelloille palanut valkoinen iho on jo nyt halkeilemassa pois ja sinne alle on kasvanut uutta ihoa, joka on hieman punaista, mutta ei lainkaan kosketusarkaa. Noita palaneen ihoni isompia riekaleita ollaan leikattu pois kynsisaksilla, silla pojalla on tapana repia niita hampaillaan.
Laakarikin sanoi, etta on hyvin parantunut ja kehoitti viela sivelemaan niihin oliivioljya. :)
 
Pojalla oli viime viikolla enterorokko. Onko kukaan muu lapsosista sairastanut vielä sitä? Sunnuntaina nousi 39 asteen kuume, maanantaina lasku reilu 38 asteeseen ja käytiin lääkärillä. Maanantai-iltana jalkoihin ilmestyi näppyjä ja tiistaiaamuna myös sormiin muutama. Silloin ei ollut enää kuin vähän lämpöä. Soitin terkkariin ja sanoivat heti puhelimessa että enteroa on. MIes kävi vielä keskiviikkona pojan kanssa hakemassa lisää saikkua ja olivat sitten loppuviikon kotona ettei poika mennyt tartuttamaan muita hoitoon.

Onneksi se oli pojalla tosi lievä (ei tullut mitään rakkuloita esim. suuhun niinkuin monilla) eikä se tarttunut meihin aikuisiin. Olen kuullut että se voi olla aikuisilla tuskallisempi kuin lapsilla, joilla ne näppylät ei kutise. Joillakin sairastuneilla on kuulemma lähtenyt kynnet! :O Se on ikävää että tuohon rokkoon ei tule immuniteettia eli sen voi sairastaa useamman kerran.

Jospa meillä nyt koittaisi hieman tasaisempi kausi, ettei joka toinen tai kolmas viikko olisi jotain sairastelua.
 
Meillä oli pojalla ja mulla enterorokko jo elokuun lopussa. Mä olin vähän kipeämpi kuin poika, varsinkin kurkku oli tosi kipeä. Näppyjä saatiin kumpikin onneksi melko vähän. Melkein samanlailla eteni kuin teilläkin Henu, mutta mä sairastuin muutaman päivän pojan jälkeen.

Meillä oli kahden kuukauden jatkuvan nuhan jälkeen melkein kuukauden tauko, mutta eilen alkoi taas pojalla nokka vuotaa. Mä olin niin tyytyväinen kun ei koko ajan tarvinnut olla nenäliina kädenulottuvilla ja ruokakin maistui vähän paremmin. Samaan syssyyn meillä tehdään poskihampaita. Tai on kyllä tehty useamman kuukauden ajan, mutta nyt ne on vihdoin tulossa läpi. Toivotaan että meilläkin päästään kohta takaisin nuhattomaan arkeen.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top