Vauvojen sairaudet sun muut olot ja oireet

Toisaalta mehan olemme selvinneet helpolla, kun pojalla on ollut 'vain' flunssia, kestonuhaa ja mahatauteja. Kauhulla odotan, jos tulee joitain rokkoja. Nyt poitsun kestonuhakin on jo helpottamaan pain. Meille terkkakin sanoi jokunen viikko sitten, etta kesalla, kun ilmat lampenee, niin myos lenssut vahenee. Ja kuulemma 2-v:lla on jo sen verran parempi immuniteetti, etta tarhassa liikkuviin tartuntoihin ei enaa sairastuihisi niin helposti kuin 1-v:na. ..jaa-a :rolleyes:

Kun vaihdoimme sandaaleihin ja niitten alta sukatkin pois, niin pojalle tuli kamalasti sellaisia valkoisia/ihon varisia, hyvin pienia nappyloita sandaaleiden alueelle. Uskon, etta johtui auringosta. Ihan perusrasvalla ne sitten lahti.
 
Nonnih, pojan eka mahatauti alkaa olla selätetty. La-su yönä oksenteli muutamaan otteeseen, sunnuntaiaamuna ripulilla. Sunnuntai ja eilinen meni muuten hyvin, mutta eilen illalla oksensi taas. Ja tänä aamuna vielä. Aamupäivällä söyty leipä ja banaani pysyi jo sisällä kuten myös kaikki sen jälkeen söyty ja juotu, ja nyt pidetään peukkuja että tämä oli tässä. Talouspaperi, rätti, moppi ja pesukone olleet aktiivisessa käytössä. Itselläkin oli eilen niin kuvottava olo ja vatsa sekaisin, mutta onneksi jäi siihen. Huh, näihin on nyt tottuminen varmaan vähintään kerran vuodessa. Yllättävän viileesti sen homman pystyi ottamaan ja hoitamaan, vaikka inhottavaahan se on. Eilen illalla oli kyllä pakko siivota isoimmat pyykkipoika nenässä, kun oma olo oli muutenkin hieman etova :D Hyh!
 
Meillä ei ole pojalla vielä onneksi ollut yhtä ainoata mahatautia, vaikka me ollaan miehen kanssa sairastettu norot tässä kuluneen vuoden aikana... (ihme ja kumma). Sotku on varmasti melkoinen näin pienillä siinä taudissa, joten toivottavasti vältytäänkin siltä vielä piiiiitkään... :hungover:
 
Meillä on myös ollut ihmeellinen onni: ei yhtään mahatautia, korvatulehdusta tai muutakaan. Pieniä flunssia, pari kertaa kuumetta ja viime kesänä se vauvarokko. Kertaakaan ei ole vielä tarvittu lääkäriä. :eek:
 
Meillä on myös toistaiseksi päästy käsittämättömän vähällä sairastamisella, kerran ollut kuumetta ja jokunen flunssa. Kunpa sama tuuri kävisi myös pienen miehen kanssa!
 
Taas yhtä kokemusta "rikkaampia" sekä poju että minä. Sairastimme enterorokon :inpain: (tuliaisia tarhasta jälleen) Poju selvisi taudista nopeammin ja näpyt/rakot parenevat paljon vikkelämmin. Tuskainen oli hänkin, se on selvää. Pariin päivään ei voinut syödäkään kunnolla ja kutisi hänkin vähän :sad001 Aikuinen kyllä kärsii tätä rokkoa vielä pahemmin, se pari-kolme vuorokautta kestävä kutina on ihan piinaa. Lisättynä siihen suun alueen rakot, jotka kipuilevat useita päiviä :mask: Vielä extra bonuksena odotettavissa ihon kesiminen ja mahdollinen kynsien lähtö (kun rakko on tullut kynnen alle) ihon uusiutuessa ja parantuessa.

Joten, muistakaahan pestä käsiä ahkerasti, elämme tautisia aikoja! En toivo tätä tautia kenellekään.
 
Voi ei Brummelisa, toivottavasti paasette pian kokonaan eroon kaikista oireista. Tuo on aika karsen oloista, mutta mitenkas silta itse valttyy, kun kuitenkin on tiiviissa kontaktissa lapsensa kanssa... :nailbiting:
 
..hyi :O mää oon ihan kauhuissani lukenu kaikkia lehtijuttuja ja tarinoita siitä, kuinka tarhat vilisee täitä ja kihomatoja. Yök. En voi sietää kaikenmaailman ötököitä, saatikka jotaki syöpäläisiä.. o_O ei kuulunu aiheeseen, mutta.. :D

Mutta toivottavasti tervehyttä nopiasti, kuulostaa tosi kurjalta! :/
 
Toivottavasti Brummelisan porukka voi jo paremmin. Meillähän enterorokko puhkesi samana päivänä kun muutettiin suomeen, oli aika karsea lentomatka kun en yhtään tajunnut mikä pojalla on.. Sitä mä ihmettelen että poika on ollut suomessa tarhassa jo 2kk eikä ole saanut edes räkä tautia o_O Espanjassa poika oli koko sen 6kk kipeänä kun oli tarhassa. Kai tämä tästä vielä muuttuu... :confused:
 
Me ollaan selvitty taudista ihan ok, iho vieläkin kesii molemmilla käsissä ja jaloissa. Mulla alkaa onneksi rauhottumaan tuo nahan lähtö käsistä... Olihan ne sormet semmosen näköset, että pikkasen piti piilotella vaikka kassalla asioidessa :wtf::grin Toivottavasti on kohta käsitelty tämä tauti jälkiseuraamuksineen ( ja saatu vastustuskyky tuolle virukselle pariksi vuodeksi).
 
Meillä oli viikko sitten ensimmäinen vatsatauti. Mulla eka varmaan kymmeneen vuoteen. Poika oli aamun ihan normaali, mutta itse kävin pari kertaa oksentamassa ja vessassa, niin mies ajatteli että he lähtevät lentokoneita kuvailemaan (mies harrastaa valokuvausta). Kymmenen minuutin päästä soitti mulle että pystytkö ajaa autoa ja tulla hakemaan pojan kun poika oli oksentanut turvaistuimen päälle. Onneksi oma vatsatauti oli melko lievä, joten pystyin hakemaan pojan ja se sitten oksentelikin kuusi tuntia kotiin päästyään. Meillä oli tosi hauskaa. Kaikkein hauskinta oli että mulla oli sovittuna kauan odottamani tapaaminen vanhojen kavereitten kanssa, jonka sitten jouduin vatsataudin takia perumaan. Ei kuitenkaan noita iltamenoja kovin usein ole. Onneksi illalla pojallekin alkoi jo ruoka maistua joskus puoli yhdeksän aikaan ja yön nukkui ihan normaalisti, ei oksennellut enää. Meni siis onneksi nopeasti ohi.
 
Voi sympatiat Antonia! Meillä poika sai vatsataudin mun raskausaikana ja minä ja mies heti hänen peräänsä, ei ollut mukavaa ei. Onni onnettomuudessa, että taudin pahin osa sattui vähän eri aikaan jokaiselle.
 
Tosi kurjaa Antonia. Onneksi nuo vatsataudit menevat yleensa nopeasti ohi. Ma muistan sen kun poika kerran oksenteli omassa pinniksessaan, vaihdettiin sille uudet petivaatteet ja takas nukkumaan. Sitten se nukahti oksensi ne uudetkin niin, etta oksennusta oli ihan pinniksen kaiteissa ja seinassakin. Loppuyosta otettiin parisankyyn viekkuun nukkumaan ja se oksensi meidan vanhempienkin peitot, tyynyt, lakanan. Plus kolme omaa pyjamaansa ja vanhempien yovaatteet. Tasta on varmaan jo miltei vuosi, en muista tarkoin. Jalkeenpain muisteltuna vaikuttaa jopa koomiselta, mutta silloin ei kylla paljon naurattanut. Pyykkikone linkos ahkerasti seuraavan paivan...
 
Meillä oli eka vatsatauti keväällä, ja muistan sen että yksi päivä välissä oli ihan ok, ja sitten se alkoi uudestaan tai jatkui, miten sen nyt sanois. Se oli aika hämmentävää ja ikävää kun jo ehti ajatella että se meni näppärästi ohi siinä yhdessä päivässä. :/
 
Meillä sitte läjähti jäätävä flunssa. Toivottavasti ei oo näitä vakavia ja ei pienempään tarttus :sad001 raukkaparka pieni isomies ku ei oo kahteen päivään käyny ulkona, sisällä ollu ja kattonu lastenohjelmia :/ tänäänki oli sen näkönen niinku olis jotaki miestä vahvempaa maistellu ku ei vaan jaksanu.. :/
 
Meidän lyhyelle miehelle tuli eilen taas selittämätön korkea kuume. Ajattelin että voi helv.... taas saadaan ravata arvauskeskuksessa ja päätinkin jo että mennään suosiolla yksityiselle.
No eipä tarvi lähteä, aamulla korkea kuume ja räkäyskää ja pientä nuhaa.
Jos tämä on influenssaa, onneksi käytiin ennen joulua piikillä koko perhe, selvitään ilmeisesti lievemmällä taudilla?
 
Meilla poika on edelleen tasaisen nuhainen, mutta onneksi ei ole tullut kuumetta tai muutakaan vakavampaa. Olen iloinen, etta nyt ollaan selvitty jo helmikuuhun ja poika ei ole sen kummemmin sairastellut noita flunssan oireita, pikkukuumetta tai ohimenevia mahanpuruja lukuunottamatta. Edellinen talvi oli ihan toisenlainen, koko ajan oli jotain tai ainakin se tuntui silta.

Muuten koko alkuvuosi on mennyt tosi hitaasti ja uuvuttavasti. Mulla ei varmaan pitaisi olla mitaan kaamosmasennusta, mutta jonkinlainen talvilamaannus ainakin. :cool:
 
Täällä odotetaan huomista hoitopäivää terveenä ja innokkaana. Päästään ulos harjoittelemaan jäällä pystyssä pysymistä.
Oli onneksi normi flunssa ilman korva tulehdusta tmv.
 
Takaisin
Top